Nomi

Jäsen
  • Content count

    7
  • Joined

  • Last visited

About Nomi

  • Rank
    Aloittelija

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Normilinjalla mennään ennen plussaa, koitan olla niin ettei pipo ala (tän enempää ) kiristää! Eli kyllä, viiniä juon kuten ennenkin. Tai oikeastaan, mietin, että tässä eletään vielä "ennen" -aikaa siihen saakka kunnes / jos plussa jossakin vaiheessa tulla tupsahtaa. Jollei raskautumista tapahdu jokusen kuukauden sisään niin sitten varmaan pistän korkin kiinni kokonaan.
  2. Ei kenellekään, tuntuu niin henkilökohtaiselta asialta. Jos tätä nyt edes kovin "täysipainoiseksi" yritykseksi voi vielä sanoakaan...no mutta, taustalla on myös se että kaveripiirissä on lapsettomuutta ja en itse haluaisi mahdollisesti olla tilanteessa, jossa tutut ja kylänmiehet tietäisivät meidän yrittäneen jo pitkään. Äidin kanssa olen kyllä noin yleisellä tasolla jutellut vauva-asioista joten eiköhän tuo arvaa...
  3. Mä sain hormonikierukasta mahtavan aknen, joka senkun paheni vaan kunnes kiekura otettiin pois. Ei siis passannut mulle, vaikka menkkojen poisjäänti olikin helpottavaa.
  4. Mulla oli puolentoista vuoden verran kuparikierukka, joka poistettiin viime kesänä. Mulle se oli paras vaihtoehto koska hormoonihirvitykset puuttuvat: ei mielialanvaihteluita / tms. raivoilua eikä iho-ongelmia. Hormonikierukasta mulle pärähti karsea akne. Asennus nyt ei niin kivaa ollut mutta se on äkkiä tehty joten en laskisi isoksi miinukseksi. Kierukan pois ottamista vähän jännitin mutta gyne huijasi mua sen verran näppärästi etten ehtinyt edes tajuta, kun härveli jo olikin ulkomaailmassa. Ainoaksi haittapuoleksi, eikä välttämättä niin pieneksi, koin menkkojen pidentymisen 4 vrk:sta melkein viikkoon ja alkuvaiheen välivuodot. Mutta kokonaisuudessaan mulle aivan ykkönen eri ehkäisykonsteista, kaikki paitsi kapselit onkin testattu. Kiertohäiriöitä tms hankaluuksia ei ole kierukan poiston jälkeen ollut ollenkaan.
  5. Asiaa olen miettinyt paljonkin nyt kun se on tässä yritellessä ajankohtainen. Itselläni on krooninen joskin lääkityksellä kurissa pysyvä sairaus, mies on perusterve (heh, mikä ilmaus...). Omasta sukutaustastani löytyy rasitetta jos jonkinmoiseen sairauteen ja olenkin tullut siihen tulokseen, että mikäli haluaisin oikeasti pystyä täysin tietoiseen päätöksentekoon, pitäisi mun kai suorittaa ensin tutkinto perinnöllisyyslääketieteestä . Lähdenkin vain siitä, että koen oman elämäni elämisen arvoiseksi sairaudesta huolimatta - samaa mieltä uskoisin tulevan lapsenkin olevan mikäli vaiva hänelle periytyisi.