Gina

Aktiivijäsen
  • Content count

    31
  • Joined

  • Last visited

About Gina

  • Rank
    Tavis

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Meillä lapset sairastivat todennäköisesti influenssan vajaa pari viikkoa sitten. Kuumetta oli 4-6 pv ja se oli korkea, yli 39. Yskä oli myös todella häiritsevä ja kova. Nuha tuli muutaman päivän sairastamisen jälkeen. Molemmat myös aloittivat sairastelun oksentelulla kuumeen ohessa. Lääkärissä käytettiin pienempi ja saatiin yskänlääkettä ja kipulääkettä (Pronaxen ja Panadol). Ohjeena, että kipulääkettä herkästi kuumeeseen ja kipuun. Pienemmällä oli meilläkin monena yönä kauhukohtauksia, jotka onneksi katosivat parannuttua. Aikuisiin meillä ei tauti varsinaisesti tarttunut. Viikon verran oli kurkkukipua ja vähän vetämätön olo, mutta muuten selvittiin paljon vähemmällä kuin lapset. Rankka tauti kaiken kaikkiaan ja vähän jo kaduinkin ettei otettu pienemmälle rokotetta. Ensi vuonna täytyy miettiä uusiksi.
  2. Histamiini: Aloitimme hoidot tällä viikolla. Toisella kertaa hoito meni jo tosi hienosti. Ekalla kerralla oli vähän kitinää ja venkoilua enempi. Molempien hoitojen jälkeen päikkärit on nukkunut 2 h heräämättä. Viime yö oli toisaalta tosi hankala, tunnin - puolen tunnin välein herätteli. Voi olla kuulemma hoitoreaktiokin. Jäädään seuraamaan. Laitan tähän ketjuun, jos suurta parannusta öihin saamme. Hoitoja jatketaan ensi viikolla.
  3. Olisiko kenelläkään kokemusta vyöhyketerapiasta vähän isompien lasten kohdalla? Onnistuiko hoidot? Meillä olisi vajaa parivuotias, jolle soittelin vyöhyketerapia-aikaa. Vyöhyketerapeutti on tehnyt hoitoja vauvoille, mutta ei isommille lapsille. Oli kuitenkin sitä mieltä, että masuvaivoihin ja unihäiriöihin voisi siitä vieläkin olla apua. Ollaan nyt sitten parin viikon päästä menossa kokeilemaan. Jännittää vain miten tuollainen vilkas pikku lapsi mahtaa antaa tehdä hoitoja. Osan hoidoista voi kuulemma tehdä lapsen istuessa sylissä, mutta jotain pallean hoitoa varten pitäisi olla makuulla. Olisiko kenelläkään kokemuksia?
  4. Meillä on myös pienipainoinen ja hitaasti kasvanut poika 1,5 v. Ollaan käyty laboratoriossa kilpirauhas-, keliakia-, yms. veriarvokokeissa. Nyt saatiin myös lähete uusiin verikokeisiin. Vähän kyllä huolettaa, kun pojan paino ei ollut kesäkuusta tänne syyskuun puoliväliin mennessä noussut taas juuri mitään. Pituutta oli tullut sentin verran. Mielestäni poika kuitenkin syö tosi hyvin ja aina on lautanen tyhjä + jälkiruoka syödään päälle. Joku kyseli, miten saada lapsi syömään. Tuli vain mieleen, että meillä poika lopetti syömisen joskus 9-10 kk iässä lähes kokonaan. Äidinmaito kelpasi ja sekin vain oikeastaan öisin. Kiinteitä otti aina pari lusikallista ja sitten tuli stoppi. Silloin huomattiin, että pojalla oli sammasta kielessä. Käytiin lääkärissä ja hoidettiin se lääkevoiteella, niin poika alkoi syödä ihan eri tavalla. Ajattelin nyt vain muillekin infota, että jos lapsi ei syö niin syy voi myös olla suussa. Sammas ilmeisesti voi olla kivuliaskin, vähintään epämiellyttävä tunne suussa. Neuvolassa meille ei osattu tästä kertoa ja ei tullut itsellekään ensimmäisenä mieleen, kun lapsi ei syönyt. Proteiinien saantia olisi tosiaan seurattava. Meillä syödään turkkilaista 10 % jogurttia ja lihaa yritän myös antaa reilusti. Yksi hyvä on ollut myös keitetty kananmuna. Saatiin ohjeeksi että 1 kananmuna/viikko. Rasvalisää annan joka ruokaan (öljyä tai margariiniä).
  5. Minulle sanottiin neuvolassa myös, että imetys voi aiheuttaa supistelua, mutta se ei ole niin voimakasta, että sillä olisi haitallista vaikutusta vauvaan. Minulla oli myös supistelua ihan samaan tapaan kuin alkuperäisellä kysyjällä Tiffanyllä raskauden alussa, kun imetin esikoista, mutta supistelu kaikkosi muutamien viikkojen kuluessa ja loppujen lopuksi imetin esikoista jonnekin rv 15 asti. Loppuimetysajasta en huomannut mitään supisteluja yms. oireita.
  6. Torstaina otin rokotteen puolen päivän jälkeen. Heti 15 min päästä tuntui vähän jäykkyyttä/kipeyttä sen rokotuspuolen käden ja niskan lihaksissa. Noin 4 tunnin päästä kättä alkoi särkeä ja sitä kesti siihen asti, kun rokotteesta oli noin 15 tuntia. Nukkumaan en pystynyt sillä puolella eka yönä. Noiden oireiden jälkeen ei ole ainakaan vielä tullut kummaisempaa. Käsi on ollut tänne asti vähän kipeä, lähinnä sen liikuttelu sattuu. Nukkumaan on pystynyt ensimmäisen yön jälkeen ihan kummalla kyljellä vaan.
  7. Voisin kertoa oman kokemukseni. Imetin esikoista 3 kertaa päivässä, kun tulin raskaaksi. Neuvolassa terveydenhoitaja sanoi, että asia on ok, mutta voisin alkaa miettiä lopettelua. Sanoi, että imetyksestä aiheutuvat kohdun supistukset eivät ole niin voimakkaita, että yleensä aiheuttaisivat keskenmenon. Eli tosi positiivisesti terkkari suhtautui, ei siis juuri sanonut asiaan sen kummempia. Eikä asiaa ole seuraavillakaan neuvolakerroilla tentattu, että olenko lopettanut jne. Neuvolalääkäri suositteli lopettamista sillä syyllä, että esikoinen tulee helpommin mustasukkaiseksi, jos lopettamisesta on hyvin lyhyt aika uuden vauvan syntyessä. Mutta ei mitään lääketieteellistä syytä, että pitäisi lopettaa. Ennen raskautta gyneni kyllä sanoi, että imettäminen pitää lopettaa ennen raskautta, koska se lisää keskenmenonriskiä. Aloinkin kyllä melkein heti raskauduttuani miettimään tarkemmin imetyksen lopettelua. Esikoinen oli melkein 2-vuotias. Jätin aina yhden imetyskerran kerrallaan pois. Ensin jäi päiväuni-imetys, sitten aamuimetys ja viimeiseksi iltaimetys. Imetyksen lopetin raskausviikolla 15. Ihan raskauden alussa tuntui että imettäessä kohtu olisi supistellut, mutta sen jälkeen ei tuntunut mitään epämiellyttävää. Esikoinen ei missään vaiheessa alkanut hyljeksiä rintamaitoa tai osoittanut mitään merkkejä, että raskaus olisi häntä haitannut. Lopettaminen tuossa ensimmäisen kolmanneksi jälkeen tuntui ihan luontevalta ajalta ja meni esikoisenkin puolelta oikein hyvin. Lapsi oli valmis lopettamaan, viikon ajan ehkä iltaisin kysyi tissiä, mutta nyt enää vain leikillään. Tietää, ettei sitä enää syö. Itsestäkin tuntuu, että hyvä, että toisen lapsen syntymään on vielä se vajaa puolisen vuotta, niin eiköhän esikoinen ole tissimaidon siihen mennessä unohtanut ja hyväksyy sen uuden tulokkaan ruuaksi. Tandemimetystä ei oikein edes koskaan ajatellut vaihtoehtona. Esikoinen on jo niin iso, että ehkä tämä uusi raskaus vähän nopeutti lopettamista, mutta olisi ollut kyllä edessä muutenkin lähiaikoina. 2-vuotiaaksi siis häntä imetin. Ihan hyvä, että tuli joku syy lopettaa . Enpä muuta neuvoa keksi kuin, että kuunnelkaa kehoanne ja itseänne. Itse teette päätökset imettämistä (ei terkkari tai sukulaiset). Minusta sitä voi jatkaa niin kauan, kuin itse siltä tuntuu ja lapsi sitä haluaa. Varmasti oma keho antaa ymmärtää, jos asiasta on jotain haittaa uudelle raskaudelle. Näin ainakin itse päättelin omien tuntemusteni mukaan. En ainakaan ihan "seinään" lopettaisi, jos ei jotain hälyttävää esiintyisi, koska se on monesti esikoiselle vielä tärkeä asia. Jostain luin, että jos lääkäri kieltää seksin harrastamisen raskausaikana, niin silloin ei saisi myöskään imettää. Se kuulosti aika järkevältä ohjeelta.
  8. Sama osanen irtosi meidänkin Recarosta jo keväällä. Sain sen ujuteltua takaisin, mutta ei se siinä enää pysynyt seuraavassa kiristyksessä, vaan irtosi heti. Eli heitin sen suosiolla pois, kuten totesitkin käytön kannalta sillä ei ole merkitystä.
  9. JS

    ^Just noin eli muistaakseni synnyttämään tultaessa ilmoittautumisen vastaanottanut kätilö kysyi, haluammeko perhehuoneen ja toivomus kirjattiin muistiin. Me emme ekaksi yöksi saaneet perhehuonetta, mutta heti seuraavaksi yöksi sellainen vapautui. Eli tyytyväisiä olimme.
  10. ^Kokeilisin Hongkong, Tarjoustalo yms. vastaavaa kauppaa. Voi varmaan löytyä jostain marketistakin, mutta lähinnä itse yhdistän tuollaiset tavarat ns. halpaketjuihin. Meillä appiukko on joskus kauan sitten hommannut tuollaisia hattuja eikä kukaan niitä oikein ole käyttänyt. Nyt löytyi onneksi käyttöä . Kerropas sitten juhannuksen jälkeen oliko tuosta "uroshyttysestä" apua.
  11. Me oltiin viime viikonloppuna mökillä ja voin sanoa, että itikoita oli ja paljon. Söivät 1,5 v-taaperoa aika paljon etenkin otsasta hatun alta ja lapsi ei tykännyt yhtään itikoista. Paras keino, joka lopulta keksittiin oli sellainen hyttyshattu (se sellainen mehiläisten hoitajan hatun tyylinen päähine, josta lähtee verkkokangasta pussiksi kasvojen/niskan yli). Lapsikin tykkäsi yllätykseksemme pitää sitä, kun tajusi, etteivät itikat pure sen ollessa päässä. Hassunnäköinenhän se iso hattu lapsella oli, mutta suojasi. Mökin kuistilla poltettiin hyttyssavuja, ettei sisälle olisi tullut niin paljon itikoita.
  12. Meillä poika 1 v 4 kk ja yrittelin tällä viikolla, jos olisimme siirtyneet soseista karkeampaan sapuskaan. Ei siitä mitään tullut. Poika työntää pienimmätkin jauhelihan palat kielellä ulos ja syöminen muuttui kamalaksi taisteluksi. Tulin siihen tulokseen, että jatketaan edelleen soseilla. En halua tehdä syömisestä "pahaa peikkoa" ja kai se jotenkin omalla painollaan joskus alkaa karkeampaakin syödä. Vaikka kaikki pelottelee, että tällä menolla poika syö soseita vielä 5-vuotiaanakin. Toivottavasti kuitenkaan ei . Sormiruokana menee leipää, vihanneksia ja hedelmiä eikä palat meilläkään silloin ole ongelmia.
  13. Meillä on sängyssä (poika nukkuu siis perhepetissä) paljon tyynyjä ja varmaan jo ennen 1v-synttäriä poika meni usein makoilemaan tyynyn päälle. Otettiin sitten pojalle "oma" tyyny, yksi meidän tyynyistä (kaikkein matalin). Oma tyyny on pojalle tosi tärkeä. Kun meillä vanhemmilla on tyynyt niin pitäähän pojallakin olla. Nukkuu siinä tyynyllä yleensä silleen, että koko yläkroppa on tyynyn päällä eli ei pelkkä pää. Siksi en ole ollut sen kummemmin huolissani. Varsinkin flunssaisena pieni kohotus pääpuoleen ei ole ollut ollenkaan pahasta. Luulisin, että tyyny on pehmeämpi alusta nukkua, niin siksi siitä tykkää.
  14. Pohdin uv-suojapuvuista, että kumpi olisi noin 1,5 vuotiaalle parempi koko puku vai paita+housut -yhdistelmä? Paita+housu -yhdistelmää puoltaa se, että jos toinen osa menee pieneksi niin toinen saattaa vielä mahtua. Toisaalta onko yhtenäinen asu kuitenkin kätevämpi noin pienellä. Olisiko jollain kokemuksia?
  15. ^Meillä oli Leanderissa käytössä peitto ja työnnettiin peitto (sivuista ja jalkopäästä) reunoista patjan alle tiukaksi. Pysyi päällä eikä ainakaan liikkunut vauvan naaman päälle. En tiedä millainen patjasysteemi tuossa teidän kehdossa on, että auttaako vinkki, mutta jos siihenkin lakanat viritetään niin eiköhän peitonkin saa samoin käännettyä reunan alle. Noin vauvalle tulee myös turvallinen olo, kun on ikäänkuin kapalonomaisessa napakassa paketissa.