Pöpö

Aktiivijäsen
  • Content count

    2603
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Pöpö

  1. Biologian opetusta ei voi uskonnollisiin riitteihin verrata sillä biologiassa opetetaan tieteellisesti tutkittua faktaa kun taas uskonnoissa opetetaan nimenomaan uskoon liittyviä asioita jotka ovat jokaisen ihmisen yksityinen asia. Siinä on ero. Muoks. Ymmärtääkseni biologiantunnilla ei missään koulussa opeteta että jumalaa ei olisi olemassa. Jos pappi tulee kertomaan päiväkotiryhmälle uskonnosta hän esittää asian laidalta että jumala on olemassa. Huomaatteko eron?
  2. Tämä koko keskustelun pointti tosiaan on se että uskonnon harjoittamista ei harrastettaisi koulussa vaan että uskontoja käsiteltäisiin koulussa oppiaiheena. Siinä on iso ero harjoittaa riittejä ja opettaa lapsia että riittejä on monia. Haluaisin myös edelleen ilmaista sen että vaikka nykypäivän joulunvietossa on paljon kristinuskollista piirteitä ei joulu alunperin ole kristillisten yksinoikeus sillä koko juhla on juuriltaan pakanallinen. Sekin kuuluu yleissivistykseen ja meidän juuriin, ei lähihistoriassa mutta kauempana.
  3. No voi hyvä sylvi tosiaan Sori nyt vaan, mutta eipä tässä enää voi kuin nauraa. Jos väen vängällä pitää vääristellä kaikkea mitä muut kirjoittaa oman mielipiteen vastaisesti niin enpä jaksa enää yrittää. En todellakaan ole sitä mieltä, että uskonnottomien perheiden lasten pitää käydä joulukirkossa siksi, että kokeilevat olisiko se se oma juttu vai ei. Aivan turha yrittää mun kirjoitusta edes sellaiseksi väittää. Väännän vielä kerran rautalangasta. Kirjoitin, että luterilaisuus on osa Suomen kulttuuria, koska se nyt on täällä se vallitseva uskonto. Siksi myös luterilaisuuden tunteminen on minun mielestäni osa yleissivistystä huolimatta siitä uskooko itse. Osa tuota luterilaisuuden tuntemista on käynti kirkossa jouluna. Kirkkoon ei ole pakko uskonnottomia lapsia raahata mukaan. Saavat puolestani jäädä vaikka koululle tekemään muuta siksi aikaa. Mielestäni on vaan väärin se, että kaikki luterilaisuuteen viittaava pitää poistaa kouluista ja kaikilta oppilailta evätä mahdollisuus päästä joulukirkkoon, kun siellä nyt sattuu olemaan niitä uskonnottomien perheiden lapsiakin ja pistää silmään, jos jotkut jää koululle muiden mennessä kirkkoon. Siis uskonnottomat eivät ole valmiita yhtään joustamaan, mutta vaativat sitä joustoa luterilaisilta. Eikö se juuri olisi kompromissiratkaisu, että ne menee, jotka haluavat ja ne jotka eivät, jäävät tekemään muuta? Vai onko liikaa vaadittu? Tässähän nimenomaan nyt pyydetään joustamista kaikilta tahoilta. Uskonnottomat ei missään välissä ole vaatineet että koulu opettaa että Jeesus tai jumala on myytti aikuisen auktoriteetilla. Uskonnottomat pyytävät nimenomaan että uskonasiat käsitellään kotona kaikissa perheissä kuten uskonnottomissa ja muissa ev.lutherilaisuudesta poikkeavissa perheissä jo tehdään. Tämä on kompromissi, eikö totta? Ja kuten täällä on mainittu, minä pidän uskontojen käsittelemistä koulun penkissä alaasteen ylemmillä luokilla ja siitä eteenpäin täysin hienona ja yleissivistävänä asiana. Minusta on oikein hyvä ajatus että siellä esim. käsitellään syvemmin juuri lutherilaisuus joka on osa meidän kulttuuria ja perimää lähimenneisyydestä. Minä kuitenkin haluan että tätä käsitellään opintopohjalta eikä uskonnollisten riittien vuosittaisena harrastamisena.
  4. Ei tässä edelleen kukaan ole kieltämässä lasta/lapsia avoimesti puhumasta uskonnosta vaan saamaan sen pois kaikkien yhteisestä ja pakollisista julkisista laitoksista. Mitä pitäisi Ida-Mari siitä että päiväkotiin tulisi joku herra selittämään pokkana lapsesi/lastesi eteen ettei jumalaa ole olemassa ja päiväkoti maksaisi tästä? Olisiko se sinulle ok? Tässä pyydetään jättämään uskonasiat valtiollisten koulujen ja päiväkotien ulkopuolelle niin että kaikki on tasaarvoisia niissä. Kultuuri ei minusta ole selitys miksi uskonvapaassa maassa minun lasta syrjitään koska me ajattelemme eri tavalla. Se kuulostaa uskonnolliseslta painostukselta ja sen kohteena en halua että olen itse enkä lapseni joutuvan sen uhriksi.
  5. Pistetään nyt omakin lusikka tähän soppaan. Me olemme ns. uskonnoton perhe. Minusta uskonasiat olivat ne mitä hyvänsä tosiaan ovat jokaisen hekilökohtainen asia enkä vähättele tai pidä uskovaisia tyhminä. Minulla on ystäviä jotka ovat minulle tärkeitä ja läheisiä joilla on erillainen maailmankatsomus kun itselläni. Tämä ei ole koskaan estänyt meitä olemaan ystäviä, auttamaan tai tukemaan toisiamme vaikeuksissa ja kunnioitamme toinen toisiamme. Minusta valtio kuuluisi pitää kirkosta erossa ja erillisinä tahoina. Minulle uskonvapaus todella tarkoittaa sitä että kenenkään, uskoi sitten mitä hyvänsä, ei tarvitse kokea olonsa vääräksi/painostetuksi/ulkopuoliseksi missään valtiollisessa laitoksessa. Jos joulukirkko jäisi pois päiväkodeista ja kouluista, olisiko se ev.luth. uskovien mielestä jotenkin heiltä pois? Vähentäisikö se tai horjuttaisiko se heidän uskoaan mitenkään? Satuttaisiko se ev.luth. lapsia ettei PK tai koulu tarjoa sitä kirkkoa? Jos vaihtoehtoisesti kirkon tilalle järjestettäisiin hetki jossa ei uskovainen kertoisi lapsille tarinan esim. siitä kuinka luonto hoitaa kaiken koska jumalaa ei ole olemassa. Tämä olisi väärin toimimista ja sotisi uskonvapautta vastaan eikö? Tässä kohtaa voidaan perustella että uskonnolliset lapset voivat siirtyä toiseen huoneeseen jos eivät tätä halua kuulla. Tuntuisiko se mukavalta jos oma lapsi eristetään muista koska esim. päiväkodissa harjoitetaan tällaista uskonnotonta toimintaa? Minä en halua missään nimessä että kirkko kasvattaa lapseni. Toisaalta minä haluan vielä vähemmän että lapseni joutuu koulussa syrjityksi koska minä kiellän häntä osallistumasta koulun toimintaan kun kyseessä on uskonto eli antaisin lapseni osallistua joulukirkkoon koska minulle se olisi vähemmän vastemielinen ajatus kun se että lapseni saattaisi minun kiellon takia joutua esim. koulukiusaamisen uhriksi kun ei käyttäydy tai tee kuten muut. Tulisiko minun siis vaan sietää sitä että lapseni menee joulukirkkoon kuulemaan uskonnolista "faktaa" vai onko minulla oikeus toivoa että lastani kohdellaan kuten kaikkia muita uskonnosta riippumatta. Miksi vaan ev.lutherilaisilla lapsilla on oikeus omaan uskoonsa julkisesti? Miksi uskonnottomia tai toisen näkemyksen omaavia pidetään piilossa omissa kodeissaan jotta se ei satuta uskovaisia? Jos valtion laitoksissa ei ole uskontoa ollenkaan vaan jokainen hoitaa uskonasiat kotona kuten kaikki paitsi ev.lutherilaiset jo tekee (minä mukaanlukien, uskonnottomuus on myös elämänkatsomus) niin eikö se ole positiivinen asia? Pahoittelen jos teksti on hieman sekavaa, pistän sen väsymyksen piikkiin. Lisäyksenä vielä: Vaikka kristinusko tulikin suomeen ristiretkien aikaan noin 900 vuotta sitten se kirkko ja riitit jotka nykypäivänä tunnustamme osana elämäämme ovat vain noin 400v vanhoja. 1600-luvun loppulla säädettiin se kirkollislaki joka me tänä päivänä tunnemme. Tätä ennen kirkko oli katolinen. Tuntuu hassulta ajatella että suomessa ei sitä kulttuuria, riittejä ja perinteitä jo ennen tätä aikaa ottaen huomioon ettei siitä niin älyttömän pitkää aikaa ole.
  6. Kuumeilija toivottavasti susta tulee odottaja pian!
  7. Bohemian, mä bongasin sun kuvat! Kyllä niistä molemmista näki selvästi että beibi siellä majaili. Ihana mahan muoto näkyi myös hyvin alemmassa kuvassa. Mulla on löysä nahka ja läskit vähitellen muuttumassa ihan kunnon vauvamahaksi. En oo enää sitä roikkuvaa nahkaa mikä esikoisesta jäi. Joku viikko vielä niin pallon pitäis olla jo kunnon vauvamahan näköinen.
  8. ^ Joo, mä olen ihan samaa mieltä että on ihan turha kuvitella että niin intensiivistä kipua voi hallita tai valmistautua siihen etukäteen.
  9. Kemiallinen voi tulla vaikka viiva on vahva ja mullakin r-testit on antaneet väärää positiivista (vissiin reagoinut siihen LH-huippuun, mulla tosin vaan predictor merkkinen enkä sitä ole sen jälkeen käyttänyt). Viivoja ei tosiaan kannata kauheasti ihmetellä, kun viiva tulee on testi positiivinen eikä sen perusteella oikein voi sanoa onko kyseessä kemiallinen, tuleva keskenmeno vai loppuun asti menevä raskaus. Se on vaan odotettava ja katottava. Viiva on kuitenkin selkeä eli onnea plussasta ja toivottavasti raskaus jatkuu loppuun asti ja saatte vauvan kotiin .
  10. Me tavattiin miehen kanssa lukiossa, olin itse 16 ja mies 19. Meillekin toitotettiin paljon sitä että pitää hakea kokemuksia jne. ennen kun vakiintuu. Tässä me ollaan edelleen kohta 14 vuotta myöhemmin ja meidän parisuhde kesti jopa 6v lapsettomuuskriisin. Nuorempana me erottiin puoleksi vuodeksi mutta siitäkin selvittiin kun kumpikin sai vähän aikaa selvittää mikä on elämässä tärkeintä ja päädyttiin siihen että halutaan elää yhdessä ja perustaa perhe. Harva varmaan uskoi että tämä kestäisi mutta äitini totesi vaan reippaasti kun muut selittivät kokemuksista että isotätini ja isosetäni olivat tavanneet 14 vuotiaina ja he elivät elämänsä loppuun asti yhdessä onnellisina. Isotätini kuoli noin vuosi sitten. Toki jokainen pidempi parisuhde kaipaa vähän työtä ja "huoltoja" mutta uskon että niin kauan kun on tahto ja rakkaus niin kaikesta selvitään.
  11. Sain esikoisen kanssa epiduraalin kun olin 9 cm auki, syy sen laittoon oli silloin minun kova kiputila (en osannut itse pyytää eli mies pyysi sitä minulle) ja kätilö oli vähän huolissaan kun kalvot piti puhkaista että se aiheuttaisi lisää kipua. Poika jäi kalvojen puhkaisussa virhetarjontaan ja kohdunsuu meni vähän kiinni joten seuraavan kahden tunnin aikana sain toisen annoksen hillitsemään ponnistamisentarvetta kun en saanut ponnistaa (olin hurjan kiitollinen epistä silloin). Sitten vaan odoteltiin reunan häviämistä ja pojan päästä otettuja happinäytteitä. Kun näytteet tulivat takaisin oli poika jo asettunut hyvään asentoon ja reuna oli hävinnyt ja sain ponnistaa. Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa epiduraalista. Toimi kuin unelma, vei kivut pois, helpotti ponnistamisen tarvetta mutta ei vienyt sitä pois eikä jättänyt minua liikuntakyvyttömäksi. Olin kiitollinen kätilölle että sen minulle pyysi vaikka en itse osannut sitä pyytää.
  12. Mä uskon että suurin osa synnyttäjistä on varmasti valmistautunut synnytykseen, kipuihin yms. parhaansa mukaan. Kivun kokeminen on kuitenkin hyvin yksilöllinen asia eikä kenelläkään ole oikeutta sanoa "ei se nyt niin kipeetä voi tehdä kun minäkin siitä selvisin" tai muuta yhtä älytöntä. Se että joku on sitä mieltä että synnytyksestä selviää lääkkeittä ei tarkota sitä että joku toinen kokee kivun niin (paremman sanan puutteessa) "mietona" että vois rentoutua niissä kivuissa. Ihan siis normaalisynnytyksessä voi synnyttäjä kokea niin kauheat tuskat että pelkää henkensä puolesta vaikka joku toinen samassa tilanteessa onkin synnyttänyt lääkkeettömänä ja hallittavissa olevien synnytyskipujen kanssa.
  13. Mulla povattiin synmärillä 3,8 kilosta vauvaa sf mitan perusteella. Poika painoi syntyessään 2990 g. Ei siis todellakaan mikään iso. Meidän suvussa tosin vauvamahat on yleensä isoja vaikka vauvat olis pienempiä.
  14. Hyvin haaleaa mutta näen toisenkin viivan, molemmissa kuvissa.
  15. Toki kaikissa lääkkeissä on sivuvaikutuksensa/haittavaikutuksensa. Nykypäivänä voi saada sellaisen tehokkaan kivunlievityksen joka kuitenkaan ei aiheuta mitään pysyvää vahinkoa lapselle joka siis on ns. turvallinen (jos se ei olis niin tuskin sitä edes tarjottais). Ennenvanhaa äidit todennäköisesti ovat vetäneet hyvät kännit rentoutumista auttaen tai nakertaneet jotain juurta jolla on turruttava vaikutus. En jaksa uskoa että ennen naiset on vetäneet synnytykset läpi pyhällä hengellä vaan aina sitä kipua on jotenkin lievitetty (varsinkin jos on ollut pitkä ja vaikea synnytys) ja oon aika varma että epiduraali on vähemmän haitallinen vauvalle kun perskännien vetäminen tai juurien nakertaminen. Joku korjatkoon minua jos ihan hakuteillä olen. En pitänyt artikkeleista koska ne on minusta hyvin mauttomasti kirjoitettu. Tottakai joka alalla törmää "vaikeisiin asiakkaisiin" jotka ei ymmärrä asioita vaikka niille rautalangalla vääntäis. Mun oma kokemus on kuitenkin se että suurin osa ihmisistä pyrkivät tekemään asiat oikein, valittamaan ainoastaan syystä ja hyväksymään säännöt sääntöinä. Tuollaiset artikkelit jossa vaan valitetaan nykyvanhemmista ikävään sävyyn vielä anonyyminä on minusta pelkkää ammattilaisten hurskastelua (johon valitettavasti myös törmää paljon alalla kuin alalla).
  16. Mulla oli kloorivesi esikoisen raskaudessa sellainen mitä rakastin nuuhkia. Mulla tuli lähes jokaisesta hajusta tosi paha olo ja jotenkin se kloorivesi tuoksui hurjan raikkaalle. Toinen oli seinälaasti, siinäkin oli oudon raikas ja mielyttävä tuoksu jota teki mieli jäädä nuuhkimaan . Tekivät meidän kauppakeskuksessa jotain remppaa yhdessä kaupassa ja mä jäin siihen haistelemaan seinälaastia kun äijä kävi hakemassa kännykän toisesta kaupasta.
  17. Esikoisen kohdalla pitää paikkaansa, katsotaan miten kakkosen käy, poikaa lupailis taas .
  18. Tehän voisitte myös kokeilla sitä että nukutte molemmat vierekkäin siinä lattialla pinniksen vieressä muutaman yön. Pelon aiheuttaja olisi tietysti paras selvittää ja sitten ihan juttelemalla purkaa se pelko aikuisen kanssa.
  19. Selkeästi vahvistunu talviunella , ei oo mikään haamu enää vaan selvä plussa!
  20. Mulla on ollut pitkään jo tytölle sellainen ihana nimi joka suomessa vielä sattuu olemaan hurjan harvinainen. Valitettavasti tämä nimi löytyy miehen suvusta, toisella puolella lahtea jossa ko. nimi on jopa melkoisen yleinen. Koska lapsillamme on sama sukunimi kun pikkuserkuillaan päätinkin että tuo nimi ei meidän perheeseen tule koska on jo sukulaisella. Onneksi nimiä on hurjasti ja kivoja löytyy joka lähtöön ja mullakin on se käsitys että tiedän nimen sopivan vasta kun olen vauvani maailmaan saanut ja hänet nähnyt. Esikoiselle oli muutama kiva nimi mietittynä ja yksi niistä tuntui juuri hänelle sopivalta. Nimi lyötiin lukkoon miehen kanssa kun olimme nähneet 3D ultrakuvan vauvasta. Minusta nimiä ei kuitenkaan voi varata mutta ne omat mieleisimmät nimet olen pitänyt omana tietona.
  21. Kuullut nimen Tähti-Tuulia (alle 10).
  22. Me pidettiin esikoiselle nimiäiset. Nimi ei ollut mikään sen kummempi paljastus ja suurin osa vieraista tiesi nimen jo etukäteen. Juhlat oli lähinnä suvun uusimman jäsenen esitteleminen sukulaisille ja minusta oikein mukava syy pitää sukujuhlat. Sama homma tehdään kakkosenkin kanssa eli pidetään juhla. Kastemekkoa käytettiin kuvaustarkoituksessa koska se on vanha perheesine jonka on äidille ja hänen sukulaisille tärkeä ja he olivat iloisia siitä että uusi sukupolvi sai sitä myös käyttää.
  23. Me ollaan pesty homeisia vaatteita juuri etikalla ja mies veti sen kerran etikalla tyhjilteen läpi. Mustaakseni kaatoi sitä etikkaa vaan siihen pesulokeroon ja veti tyhjänä pesun.