mussukka

Itse suhtaudun juurikin samalla tavalla. Arkena en jaksa meikata, jos ei ole jokin erityinen syy esim työhaastattelu. Eli synnärille en kyllä tule meikkaamaan, en varmaankaan ota ees meikkejä mukaan. Mutta en kyllä mitenkään katso kieroon niitäkään jotka päättävät toisin.

Kysissä synnytyksissä välillä opiskelijoita mukana, toki lupa kysytään. Onko kenenkään kohdalle osunut ja minkälainen fiilis jäänyt?

Olen kuullut, että Italiassa lapsen nimi pitää olla tiedossa jo kauan ennen laskettua aikaa, sillä nimi vaikuttaa lapsen henkilötunnukseen. Ja se pitäisi olla jo valmiina synnärillä, jotta lapsi voidaan kirjata oikein. En sitten tiedä, miten ehdoton tämä on, ja mitä tehdään tapauksissa, jossa vanhemmat ovat myöhässä nimen suhteen. Tai jos lapsi ei näytäkään nimeltänsä, tai on vaikkapa "väärää" sukupuolta. Kaverit saivat vauvan Suomessa ja heti tietenkin olimme jo kyselemässä nimeä. Kun vastaus oli, että ei vielä nimeä ole (vauva oli tuolloin muutaman päivän), niin jatkokysymys oli että mikäs sitten on työnimi. Itselleni on ainakin helpompi jutella vauvasta, kun hänellä on joku nimi, eikä tarvitse vain käyttää Vauvaa. Heti on tunne, että tulokas on enemmän perheenjäsen siihen perheeseen. Työnimi voi olla esim Pallero tai Nyytti tai muuta mikä ei todellakaan tuu lapsen viralliseksi nimeksi. Tämä vain oma mielipiteeni.

Mielenkiintoinen kysymys. Ihan mitään huippugeenejä kummankaan puolelta ei tule lapsi saamaan. Näillä nyt kuitenkin mennään. Toivotaan, että vaikka jostain löytyis geenien kannalta parempi yhdistelmä, niin meidän parisuhde kestää hyvänä ja voidaan hyvällä perhe-elämällä korvata näiden vaillinaisten geenien vaikutus Jos pelkkiä geenejä tuijottelee, niin silloinhan kanttaisi valita kumppani maantieteellisesti mahdollisimman kaukaa. Silloin esim suomalaiseen tautiperimään kuuluvat sairaudet olisivat hyvin pienellä todennäköisyydellä, sillä moniin tarvitaan kantajuus molemmilta vanhemmilta. Mutta tästäkin huolimatta taidan pitäytyä nykyisessä miehessä, vaikka geenit suomalaiset ovatkin.

Tällä hetkellä 25,2 eli lihavuus siellä kolkuttelee. Nyt uudenvuodenlupaus kuntoilusta ja terveellisemmästä syömisestä punnitaan konkreettisesti! Haaveilu vasta raskautumisesta, yritys alkaa varmaankin loppuvuodesta. Toivottavasti siihen mennessä pääsis lähemmäs numeroa 20.

Saa nähdä muuttuuko mieli sitten kun oikeasti pitää tehdä valinnat, nyt vauva on vain haave: -en jää kokonaan kotiin. Ollaan miehen kanssa puhuttu jo alustavasti, että jos mä olen kotona esim 8 kk, niin miehenkin "pitää" olla kotona 8 kk. En siis todellakaan aio pakottaa miestä kotiin, mutta jos hän alkaisi vaatia, että lasta ei saa laittaa hoitoon, niin pitää hänen olla valmis tekemään myös uhrauksia uran suhteen. Voihan se olla että sitten kun lapsi on, niin en haluakaan mennä töihin, vaan olla kotiäiti. - pitää nukkumisajoista kiinni. Pikkulapsen kohdalla ei toimi, mutta sitten kun lapsi on vanhempi esim koulussa, niin yhdessä lapsen kanssa tehdään sopimus (siis tietty vanhemmat päättää, mut niin et lapsi hyväksyy) ja on joku aika esim klo 21, jolloin pitää mennä sänkyyn pimeässä huoneessa. Ei välttämättä nukuta, mut sittepähän makoilee siellä. Omassa lapsuudessa käytössä ja taskulampun valossa aika usein luin kirjaa Mut jos oikeasti väsytti, niin oli helpompi mennä nukkumaan kuin että ois jämähtänyt telkkarin eteen. - sekä tärkein: Muuttamaan näitä lupauksia, kun tulee kokemusta lapsista!

Meillä on vauva vasta haaveissa, mut jos heti nappaa kun sopii tulla niin me molemmat oltaisiin vielä opiskelijoita, tai ehkä mies olisi jo valmistunut, itsellä vuosi jäljellä. Molemmat ovat kyllä päässeet jo oman alan oikeisiin töihin, eli näkyy kivasti palkassakin. Ikää olisi 26 ja 28.

Meillä vasta kuumeillaan, ehkäpä loppuvuonna 2010 ois realistinen mahdollisuus ihan yrittämiseenkin. Kuitenkin kun välillä oon puhunut kuinka vauvat on niin söpöjä ja ihania ja siis vauvakuume on ainakin joillekin tutuille selvää meidän molempien osalta, niin eräs kaverini päätti ottaa projektin nimeltä "x paksuksi". Minusta se on laajentunut jo 2 muuhunkin. Kaikilla meillä on opiskelut jo hyvässä vaiheessa parisuhteet vakiintuneet, eli hyvinkin mahdollista että kaveri tuossa onnistuu. Hän on kylläkin nainen, eli lähinnä keinot kai on vain vauvakuumeen ylläpitämistä.