ryka

Me ollaan heinäkuussa lähdössä Espanjaan ja poika silloin n. 10kk. Olemme lähinnä suunnitelleet valmistavamme paikan päällä lapselle itse ruoat. Makaronista, jauhelihasta, kanasta, perunasta,riisistä, bataatista ym saa kyllä varmasti tehtyä jos jonkinmoista maistuvaa murkinaa. Ja tuoreista hedelmistä soseuttaa vaan syömiskelpoista. En ainakaan nyt osaa ajatella että raahaisin ruokapurkkeja mukaan. Puurot tietysti joutuu varmasti mukaan ottamaan mutta muuten meinattiin pärjätä kyseisen maan antimilla.

Sain mieheltäni Kalevalan "Elämän alku" sarjan korvakorut poikani syntymää seuraavana päivänä. Sarjan kaulakorun mieheni osti huomenlahjaksi minulle kun menimme naimisiin ja ranneketjun sain häneltä eräänä syntymäpäivänäni

Mulla masu palautui yllättävän nopeesti. Näyttää siis lähes samalta kuin ennen raskautta, tietty nahka siinä on hiukka löysempää mut ei roiku millään lailla. Painankin saman verran kuin ennen raskautta, tai painoin jo 2,5 kk synnytyksestä. Mutta eiköhän tämä ole ihan yksilöllistä.

Me pidimme ristiäiset kotona. Paikalla olimme vain me miehemme kanssa, meidän vanhempamme, sisaruksemme, isovanhempamme sekä kummit. Tilaisuus oli näin ollen ihanan lämmin ja intiimi ja herkkä

Puoli-istuvassa asennossa. Ei jalat olisi edes kantaneet muuten epiduraalin takia

Supistelu alkoi n. klo 18, poika syntyi 4.25 yöllä

Olin rv 37 lääkärin tutkimuksessa 2cm auki. Rv 40+1 iltana synnytys käynnistyi ja olin 3cm auki. Siitä 6 tuntia niin poika oli jo syntynyt. Eli 7cm avautui 6:ssa tunnissa.

9 tuntia ensimmäisistä heikoista supistuksista poika syntyi. ponnistusvaihe tais olla 20min.

rv 40+2 spontaanisti alateitse.

Hei! Meillä diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Takana 7 inssiä, joista neljäs toi plussan, mutta meni kesken rv 6. Tuon jälkeen siis kokeiltiin vielä 3 kertaa inssiä, koska raskauden alkaminen oli sillä menetelmällä tullut. No eipä vaan noina kolmena kertana tapahtunut enää mitään. Siirryttiin IVF, joista ensimmäisellä kerralla saatiin kolmen päivän viljelyllä vain yksi hyvä alkio, joka siirrettiin. Raskaus ei alkanut. Toisesta IVF:stä saatiin kolme hyvää alkiota, joista yksi siirrettiin, kaksi pakkaseen. Tuoresiirrossa ei onnistumista. Pakkasesta siirrettiin yksi, koska toinen menehtyi sulatuksessa - ei onnistumista. Kolmas IVF hoito toi viisi hyvää alkiota. Tuoresiirrossa kaksi siirrettiin, kolme pakkaseen. Ei onnistumista. Pakkasessa vieläkin nuo kolme alkiota, tarkotus oli ne siirtää (tai ne mitä sulatuksesta olisi selvinnyt) mutta tulinkin yllättäen luomusti raskaaksi. Noiden kolmen vuoden aikana kun yritimme raskautta kaikin keinoin ja petyimme monta kertaa, en uskonut ikinä niitä tarinoita, joissa raskaus alkaakin luomusti luovuttamisen jälkeen. Mutta poikamme on elävä todiste siitä. Olimme viimeisessä hoidossa jo luopuneet toivosta ajat sitten, kävimme adoptioneuvonnassa haaveissa kansainvälinen adoptio. Mutta näin ne suunnitelmat voivat muuttua. Ja näköjään luovuttaminen ja "rentoutuminen" auttoivat, kai. Toivon teille kaikille hoidoissa kävijöille pitkää pinnaa ja uskomista!! Tiedän että usko on koetuksella monesti ja tunteet heittelevät vuoristorataa. On kuitenkin luotettava että onnistuminen vielä joskus tulee, se onkin ainoa asia mikä saa hoitoja jatkamaan kaikista epäonnistumisista huolimatta