Eminea

Meille on kummallekin kelvannut tutit kuin tutit (tosin tutteja alkoivat syömään toinen 4kk ja toinen 3kk iässä). Esikoinen tosin suosi luonnonkumitutteja, mutta nuoremmalle on ihan sama kunhan vaan jotainn saa suuhunsa.

Meillä esikoinen oli ensimmäisen kerran hoidossa (en laske tunnin kestäviä eroja hoidoksi, vaikka kai ne sitä oikeasti ovat) 1,5kk iässä kummitädillään kun olimme häissä pitkän kaavan kautta. Kyllähän se vähän otti tuoreen äitin hermoille, mutta kun on luotettava hoitaja niin hyvin pärjäsivät. Toinen on ollut muutaman tunnin hoitojaksoja hoidossa jo alle 1kk iässä (mummollaan). Tällä hetkellä näyttävät kumpikin olevan tasapainoisia lapsia (vaikka tietenkin olen saanut heille aikaan valtavat traumat, jotka puhkeavat viimeistään aikuisiässä.)

Meidänkin lapsilla on toiset nimet suvusta, kutsumanimet ei. Toisella lapsella toisen suvusta ja toisella toisen. Eipähän ole valittamista.

Meillä oli lapsen nimi tiedossa (ja virallistettu) kauan ennen ristiäisiä, mutta mies halusi jostain kumman syystä pitää nimen salassa ristiäisiin. Itse en ymmärrä, miksi pitää salata, jos kerran nimi jo on ja kerroinkin omille kavereilleni, jotka tiesin, etteivät ole missaään tekemisissä miehen suvun tai kavereiden kanssa.

Olin 26 esikoisen aikaan, opiskelija. Miehellä vakituinen työpaikka, joten uskalsimme alkaa yrittämään lasta.