t_oukka

Jäsen
  • Content count

    12
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by t_oukka

  1. Aloitanpa minäkin purkamaan elämääni tätä kautta...sähköinen päiväkirja, elämäni kuvausta, purkautumispaikka, sitähän tämä pääasiassa on. Pitkään luulin etten tälläistä tarvitse, tulipa kuitenkin sekin hetki että koen tärkeäksi purkaa asioita, availla solmuja omasta elämästä. Ihan vain siksi että pysyisi järjissään "tässä tilanteessa". Lähestulkoon 29 vuotta on tallusteltu tämän pallon päällä. Olen saanut elää onnellista elämää, pääsääntöisesti ainakin. Olen saanut opiskella, kiertää maailmaa, mennä naimisiin nuoruudenrakastettuni kanssa, rakentaa ikioman talon. Aina sitä ajatteli, että "sitten kun". "Sitten kun" opiskelumme ovat ohi, ostamme asunnon. "Sitten kun" saamme vakituiset työpaikat, rakennamme oman talon. "Sitten kun" talo on valmis, haluamme lapsia. Viimeisin "sitten kun" ei tullutkaan. Niinpä niin. Aamulla istuin talomme terassilla, kevään ensimmäisessä helteessä, auringonpaisteessa jossa tuoksui alkava kesä. Katselin merelle, se kimalsi kauniisti kuumassa auringonpaisteessa, hiirenkorvalla olevat puut piirtyivät verkkokalvoihini. Eilen noita korvia ei vielä ollut. Vastapäätä taloamme sijaitsee lastentarha, lapset olivat pihalla ja sieltä kuului ihanaa kikatusta, huutoa, leikin ääniä. Istuin siinä terassin portailla ja itkin. Tuntia aiemmin olin tehnyt jälleen uuden raskaustestin. Testi näytti negatiivista tulosta, tämä oli jo ties kuinka mones kerta. Itkinkin lähinnä sitä, etten pääse näyttämään tätä minua ympäröivää kauneutta lapselleni, koska sitä lasta ei ole. Ei ole, vaikka sitä on jo monta vuotta toivottu. Ei ole, vaikka sille olisi huone valmiina ja rakastavat vanhemmat kaitsemassa. Ei ole. Eikä näköjään ihan hetkeen myöskään tule. Kaikkein raskainta lapsettomuudessa on ainainen odottaminen. Odotuksen odotus. Olen aina ollut kärsimätön ihminen, kaikki pitäisi tapahtua nyt ja heti. Kärsivällisyys kasvaa näköjään äärettömiin mittoihin kun kaikkea joutuu odottamaan. Lapsen saaminen, "tekeminen" täyttää tällä hetkellä koko elämäni. Se ei ole minun vikani, näin se vain menee. En pysty ajattelemaan mitään muuta. Se on tärkein tavoitteeni ja suurin toiveeni tällä hetkellä. Että meidänkin perheestä tulisi oikea perhe, että saisin jakaa rakastamani miehen kanssa vanhemmuuden onnen. Meille kans! Lapsen tekeminen. Viime kierto oli todellista tekemistä, kalenteriseksiä, joka toinen päivä varvi. Ja mönkään meni sekin. Pidän rakastelusta, enkä pistäisi pahakseni vaikka seksiä harrastettaisiin joka päivä. SPONTAANIA seksiä siis. Ilman, että miestä muistutetaan tekstiviestillä keskellä päivää: muistathan kulta, että tänään on kalenterissa rakkauden rinkula. Järkyttävää touhua. Mutta tähän on menty, minkäs teet. Rakastan sinua jo nyt...Se on hienosti sanottu. Meidän lapsi istuskelee tuolla jossakin pilven reunalla, katselee alas meitä ja valmistautuu tulemaan tänne, maan päälle, elämään elämäänsä. Tulisit jo, isi ja äiti ei jaksaisi enää odottaa. Rakastamme sinua jo nyt.
  2. Yhdessä oltu lähes 12 vuotta, joista lähes 2 naimisissa...pillerit jätetty pois 03/2008 mutta aktiivinen yritys (tutkimusten jälkeen) aloitettu 11/2009. Eli varsinaisesti yhdessä oltiin oltu 11,5 vuotta ennen kolmannen yritystä, joka jatkuu edelleen.....
  3. Mullakaan ei ollut mitään oireita seuraavana päivänä, vaikka itse toimenpide helläksi paikat vetikin...
  4. Mulla kolmas Clomikierto menossa (tupla-annostuksella), ja ensimmäistä kertaa seurantaultrassa näkyi tänään kasvava munasolu -en voisi olla onnellisempi! Ensimmäinen positiivinen uutinen tästä aiheesta! Mulla siis todettu PCO eli saattaapi olla että elämäni ensimmäinen ovulaatio on tulossa .
  5. Kiitos talviuni, näähän onkin niin yksilöllisiä juttuja...mulla diagnosoitu PCO joten en oo ovuloinu ilmeisesti koskaan enkä siis tiedä miltä se tuntuu...nyt Clomikuurin syöneenä yritän kuulostella itseäni (hullun hommaa pidemmän päälle ) , josko olisi ovulaatiota tapahtumassa. Tosin ylihuomenna olisi ultra, jossa asia selviäisi kyllä, mutta kun ei vaan jaksaisi odottaa! Ja toisaalta ei huvittaisi saada selvillekään totuutta, tuntuu että niin kauan kun ei tiedä on vielä toivoa jäljellä...mutta ylihuomennahan se selviää!
  6. Tyhmä kysymys: tunnetteko kaikki oman ovulaationne, silloin kun se siis tapahtuu?
  7. ^ tiedän tunteen...olen itsekin aina halunnut lapsia ennen kolmekymmentä ikävuotta, ensi vuonna tulee täyteen. Tosin olen halunnut ison perheenkin, että voi olla että sitäkin toivetta pitää muokkailla -on tää vaan niin epistä!
  8. ...piti vielä lisätä että röntgenhoitaja kyllä käyttäytyi todella epäammattimaisesti kun veti minut sivuun tutkimuksen jälkeen ja alkoi jakamaan ohjeita peiton heiluttamisesta "nyt kun on putket todettu olevan auki"...tietämättä/välittämättä kysyä minkälaisen diagnoosin olin saanut! Minullahan ko. tutkimus oli vain varmistus, ovuloimattomuus oli jo lähes satavarmaa ennen tutkimustakin. Eli ei paljon auta vaikka kuinka peittoa heiluttaisi, ja itse tästä kivuliaan tietoinen olin. Jäi tosi paha mieli, vaikka eihän hän varmasti mitään pahaa tarkoittanut.
  9. Sama täällä vaikka olenkin miehen kanssa eri mieltä, olisi pitänyt mennä tutkimuksiin jo aikoja sitten. Ollaan kuitenkin oltu kohta 12 vuotta yhdessä ja käytetty ehkäisyä ihan turhaan niistä 10...Olisi aloitettu hoidot paljon aikaisemmin jos olisi ollut jotain osviittaa tulevasta, vaikkakin jostain syystä olen aina ollut varma siitä että raskaaksitulo ei minulle tulisi olemaan niin yksinkertaista...toivo on kuitenkin elänyt ja eli vielä pari vuotta sitten kun aloitettiin...30 v alkaa kuitenkin nyt lähestyä ja kohta on jo kiire
  10. Meillä pillerit jätetty pois kaksi vuotta sitten, sen jälkeen "ehkäisty" omin voimin jos muistettu, ajatuksena kuitenkin että vauva saa tulla jos on tullakseen. Eihän sitä kuulunut, eikä myöskään menkkoja, ja vuoden jälkeen gyne passitti tutkimuksiin yleiselle puolelle. Nyt siitä on n.vuosi, ja diagnoosina PCOS, miehessä ei vikaa. Clomeja, Teroluteja ja Metforminia syöty nyt vuoden alusta, kolmas kierto menossa (aloitettiin yhdellä Clomilla, kun ei vaikutusta niin tuplattiin). Nyt päätin että tästä kierrosta oviksen saan ja tärppää, eli pakkopullaseksiä tiedossa joka toinen päivä ... Mutta tällä hetkellä ihan sama, jos lopputulos on se mitä toivotaan!