Kaybay

Aktiivijäsen
  • Content count

    545
  • Joined

  • Last visited

About Kaybay

  • Rank
    Aktiivi

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Näytille menisin minäkin. Esikoisesta lähti vedet lorahtelemaan 36+5 illalla ja poika syntyi 37+0 aamulla. Mentiin näytille ja kätilö teki jonkun testin ja hänen mielestä se ei ollut lapsivettä, kunnes vaatteita vaihtaessa sitten lorahti isommastikin. Eivät päästäneet sit enää laitokselta kotiin.
  2. Esikoisen synnytys kesti 4h 10 minuuttia, josta ponnistusvaihe 40 minuuttia viikolla 37+0. Olin jo valmiiksi sairaalassa ollut päivän ja seuraavaksi aamuksi oli kaavailtu käynnistystä, mutta sinne saakka ei ikinä ehditty. Heti ekasta supistuksesta tiesin, et nyt mennään ja niiden kesto vain piteni ja väli lyheni jatkuvasti.
  3. Meillä tuli vähän sellainen äkkilähtö, joten olin pakannut jotain jo valmiiksi sairaalakassiin, mutta mies laitteli loput. Voitte arvata vain, siellä oli ihan julmetusti tavaraa, millä ei ollut mitään virkaa.Turhimpina mainittakoon omat ruokailuvälineet, ananasmurska ja nötköttipurkki. Miehelle iski kamala paniikki kun huikkasin lapsivesien menneen, tämä kun oli koko ajan tuudittautunut siihen, et mennään reilusti yli lasketun ajan ja laitokselle lähdettiin reilu 3 viikkoa sitä ennen. Raukka hätäpäissään sitten survo kassiin kaiken mahdollisen, mikä sattui olemaan käsien ulottuvilla.
  4. Esikoisesta tuli hieman navan yli menevä viiva ja tuloksena oli poika. Viiva näkyi n. 6-7 kk synnytyksen jälkeen. Nyt on rv 7+ menossa ja viiva ilmestyi viime viikolla jo näkyviin, varmaan sen vuoksi, et esikoinen on vasta 1 v 5 kk.
  5. Kp 36/29-32 plussasin Apteekin omalla. Välittömästi alkoi viivat piirtymään ja olivat tosi vahvat.
  6. Mä olin nukkunut tosi huonosti kolme yötä ennen kuin lähdettiin synnärille lapsiveden tihkumisen vuoksi. Siellä oltiin pe-la yönä klo 1 ja n. klo 4.30 jäin vuodeosastolle tarkkailuun. Nukuin muistaakseni muutaman tunnin. Lauantaina en nukkunut päivällä yhtään, menin klo 22 nukkumaan ja klo 2 heräsin isoon supistukseen. Poika syntyi su aamuna klo 7.30, jonka jälkeen taisin nukkua klo 11-13. Ekan päivän olin aivan pihalla kuin lumiukko. En uskaltanut ottaa poikaa kovin pitkäksi aikaa viereen kun pelkäsin, että nukahdan ja käännyn sen päälle vahingossa. Olin sitten loppupäivän hereillä, imetys takkusi, poika syntyi 3 viikkoa ennen laskettua aikaa, joten lääkäreitä ja hoitajia hyppäsi koko ajan voivottelemassa tilannetta. Ensimmäisenä yönä valvoin lähes koko ajan kun poika itki nälkäänsä ja lisämaidon saaminen oli todella kiven takana. Toisena päivänä synnytyksen jälkeen aukesivat sitten hormoonipadot ja itkun kanssa selitin lääkärille, että mun on pakko saada nukkua. Seuraavana yönä poika oli hoitajien tykönä ja tuotiin viereen syömään. Sen jälkeen tuntui kun olisi uusi ihminen. Täällä ei onneksi saa käydä sairaalassa katsomassa muut kuin isä ja mahdolliset sisarukset. Mä en ois jaksanut ketään muuta vierasta ja ekat 2 viikkoa oltiin ihan kotosalla poislukien mummojen ja pappojen vierailut.
  7. Vedenkeitin. Saa nopsaan vettä iltapuuroon sekä tuttien ja rintakumien kiehautusta varten.
  8. Mies sanoi, että kovan homman teit ja oli aika liikuttunut. Ei ole normaalisti yhtään sellainen tunteilijatyyppi. Synnytys eteni paljon nopeammin kuin oli odottanut ja oli varautunut myös siihen, et mä oisin raivonnut sille jossain vaiheessa.
  9. Kotivaa'alla punnittuna oli 10,1 kg tasan 7 kk päivänä. Syntymäpaino 2830 g.
  10. Mulla oli jostain rv 25 eteenpäin kaikenlaisia jomotuksia ja liitoskipuja, yöunet huononi yms, mut silti vointi oli ihan ok. Muksu syntyi sunnuntaina ja koko sen viikon aikana olin nukkunut tosi huonosti. Sitten 2 päivää ennen synnytystä perjantaina olo oli tosi energinen, nukuin hyvin, kävin lenkillä, vaihdoin verhot, siivosin, pesin harsot, keitin tutit ja pullot ja sen päivän illalla lapsivettä alkoi tihkumaan ja jäin osastolle viikonlopuksi, poika syntyi su aamuna. Ilmeisesti mulla tämä pesiminen enteile, et kohta tapahtuu, koska voimaa tuntui olevan kuin pienessä pitäjässä.
  11. Komps komps. Mä jännitin ihan sikana tuota epiduraalin laittoa, mut niiden kipujen keskellä sukkapuikko selässä ei ois tuntunut miltään! Synnyttäminen oli kokemuksena paljon mukavampi kuin olin ajatellut, vaikka se kipu oli kyllä jotain ihan kauheaa pahimmillaan. Imetys oli tosi hankalaa, eikä synnyttäneiden osastolla sitä kovinkaan hyvin neuvottu. Ristiriitaisia ohjeita tuli joka suunnalta ja ei puhettakaan siitä, miten maidon nousua voisi helpottaa. Mulla nousi maito vasta kotona ja sitä ennen olin muutaman päivän kuunnellut osastolla voivottelua siitä kun vauvalle pitää antaa lisämaitoa. Kotona taistelu jatkui seuraavat 3 kk ja sitten yhtäkkiä poika hoksasi homman. Olisin myös halunnut tietää, miten suuri tunnemyrsky se vauvan syntymä on. Hormoonit oli kyllä ihan sekaisin seuraavat 2-3 viikkoa.
  12. Mulla oli just noita iskiaskipuja sekä lonkkatulehdus raskaana, vieläkin on alaselkä ja lonkat kipeenä vaikka raskaudesta on jo se 6 kk.
  13. Ahkerassa käytössä on ollut sitten kun ei ollut enää ihan hirveän iso. Poika syntyi lokakuussa ja oli 47,5 cm pitkä, joten eka meillä oli kaverilta käytettynä saatu 50/56 cm toppahaalari, sitten Lassien 62 cm haalari ja siitä siirryttiin tammikuussa äp:n haalariin. Syksyllä ei varmaan mene enää päälle.
  14. Kaikkea edellä mainittuja tuli varmaan päästettyä suusta. Ponnistusvaihe kesti 40 minuuttia, repesin, eppari leikattiin ja imukuppia käytettiin, joten tuli karjuttua jonkun verran.
  15. Hiustenlähtö alkoi pojan ollessa n. 3,5 kk ja niitä on kyllä lähtenyt reippaasti. Varsinkin suihkun jälkeen hiuksia irtosi ihan hirveästi. Priorin näyttää kyllä toimivan, hiukset ovat eloisamman tuntoiset ja niitä ei lähde enää niin älyttömästi.