Kaybay

Aktiivijäsen
  • Content count

    545
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Kaybay

  1. Näytille menisin minäkin. Esikoisesta lähti vedet lorahtelemaan 36+5 illalla ja poika syntyi 37+0 aamulla. Mentiin näytille ja kätilö teki jonkun testin ja hänen mielestä se ei ollut lapsivettä, kunnes vaatteita vaihtaessa sitten lorahti isommastikin. Eivät päästäneet sit enää laitokselta kotiin.
  2. Esikoisen synnytys kesti 4h 10 minuuttia, josta ponnistusvaihe 40 minuuttia viikolla 37+0. Olin jo valmiiksi sairaalassa ollut päivän ja seuraavaksi aamuksi oli kaavailtu käynnistystä, mutta sinne saakka ei ikinä ehditty. Heti ekasta supistuksesta tiesin, et nyt mennään ja niiden kesto vain piteni ja väli lyheni jatkuvasti.
  3. Meillä tuli vähän sellainen äkkilähtö, joten olin pakannut jotain jo valmiiksi sairaalakassiin, mutta mies laitteli loput. Voitte arvata vain, siellä oli ihan julmetusti tavaraa, millä ei ollut mitään virkaa.Turhimpina mainittakoon omat ruokailuvälineet, ananasmurska ja nötköttipurkki. Miehelle iski kamala paniikki kun huikkasin lapsivesien menneen, tämä kun oli koko ajan tuudittautunut siihen, et mennään reilusti yli lasketun ajan ja laitokselle lähdettiin reilu 3 viikkoa sitä ennen. Raukka hätäpäissään sitten survo kassiin kaiken mahdollisen, mikä sattui olemaan käsien ulottuvilla.
  4. Esikoisesta tuli hieman navan yli menevä viiva ja tuloksena oli poika. Viiva näkyi n. 6-7 kk synnytyksen jälkeen. Nyt on rv 7+ menossa ja viiva ilmestyi viime viikolla jo näkyviin, varmaan sen vuoksi, et esikoinen on vasta 1 v 5 kk.
  5. Kp 36/29-32 plussasin Apteekin omalla. Välittömästi alkoi viivat piirtymään ja olivat tosi vahvat.
  6. Mä olin nukkunut tosi huonosti kolme yötä ennen kuin lähdettiin synnärille lapsiveden tihkumisen vuoksi. Siellä oltiin pe-la yönä klo 1 ja n. klo 4.30 jäin vuodeosastolle tarkkailuun. Nukuin muistaakseni muutaman tunnin. Lauantaina en nukkunut päivällä yhtään, menin klo 22 nukkumaan ja klo 2 heräsin isoon supistukseen. Poika syntyi su aamuna klo 7.30, jonka jälkeen taisin nukkua klo 11-13. Ekan päivän olin aivan pihalla kuin lumiukko. En uskaltanut ottaa poikaa kovin pitkäksi aikaa viereen kun pelkäsin, että nukahdan ja käännyn sen päälle vahingossa. Olin sitten loppupäivän hereillä, imetys takkusi, poika syntyi 3 viikkoa ennen laskettua aikaa, joten lääkäreitä ja hoitajia hyppäsi koko ajan voivottelemassa tilannetta. Ensimmäisenä yönä valvoin lähes koko ajan kun poika itki nälkäänsä ja lisämaidon saaminen oli todella kiven takana. Toisena päivänä synnytyksen jälkeen aukesivat sitten hormoonipadot ja itkun kanssa selitin lääkärille, että mun on pakko saada nukkua. Seuraavana yönä poika oli hoitajien tykönä ja tuotiin viereen syömään. Sen jälkeen tuntui kun olisi uusi ihminen. Täällä ei onneksi saa käydä sairaalassa katsomassa muut kuin isä ja mahdolliset sisarukset. Mä en ois jaksanut ketään muuta vierasta ja ekat 2 viikkoa oltiin ihan kotosalla poislukien mummojen ja pappojen vierailut.
  7. Vedenkeitin. Saa nopsaan vettä iltapuuroon sekä tuttien ja rintakumien kiehautusta varten.
  8. Mies sanoi, että kovan homman teit ja oli aika liikuttunut. Ei ole normaalisti yhtään sellainen tunteilijatyyppi. Synnytys eteni paljon nopeammin kuin oli odottanut ja oli varautunut myös siihen, et mä oisin raivonnut sille jossain vaiheessa.
  9. Kotivaa'alla punnittuna oli 10,1 kg tasan 7 kk päivänä. Syntymäpaino 2830 g.
  10. Mulla oli jostain rv 25 eteenpäin kaikenlaisia jomotuksia ja liitoskipuja, yöunet huononi yms, mut silti vointi oli ihan ok. Muksu syntyi sunnuntaina ja koko sen viikon aikana olin nukkunut tosi huonosti. Sitten 2 päivää ennen synnytystä perjantaina olo oli tosi energinen, nukuin hyvin, kävin lenkillä, vaihdoin verhot, siivosin, pesin harsot, keitin tutit ja pullot ja sen päivän illalla lapsivettä alkoi tihkumaan ja jäin osastolle viikonlopuksi, poika syntyi su aamuna. Ilmeisesti mulla tämä pesiminen enteile, et kohta tapahtuu, koska voimaa tuntui olevan kuin pienessä pitäjässä.
  11. Komps komps. Mä jännitin ihan sikana tuota epiduraalin laittoa, mut niiden kipujen keskellä sukkapuikko selässä ei ois tuntunut miltään! Synnyttäminen oli kokemuksena paljon mukavampi kuin olin ajatellut, vaikka se kipu oli kyllä jotain ihan kauheaa pahimmillaan. Imetys oli tosi hankalaa, eikä synnyttäneiden osastolla sitä kovinkaan hyvin neuvottu. Ristiriitaisia ohjeita tuli joka suunnalta ja ei puhettakaan siitä, miten maidon nousua voisi helpottaa. Mulla nousi maito vasta kotona ja sitä ennen olin muutaman päivän kuunnellut osastolla voivottelua siitä kun vauvalle pitää antaa lisämaitoa. Kotona taistelu jatkui seuraavat 3 kk ja sitten yhtäkkiä poika hoksasi homman. Olisin myös halunnut tietää, miten suuri tunnemyrsky se vauvan syntymä on. Hormoonit oli kyllä ihan sekaisin seuraavat 2-3 viikkoa.
  12. Mulla oli just noita iskiaskipuja sekä lonkkatulehdus raskaana, vieläkin on alaselkä ja lonkat kipeenä vaikka raskaudesta on jo se 6 kk.
  13. Ahkerassa käytössä on ollut sitten kun ei ollut enää ihan hirveän iso. Poika syntyi lokakuussa ja oli 47,5 cm pitkä, joten eka meillä oli kaverilta käytettynä saatu 50/56 cm toppahaalari, sitten Lassien 62 cm haalari ja siitä siirryttiin tammikuussa äp:n haalariin. Syksyllä ei varmaan mene enää päälle.
  14. Kaikkea edellä mainittuja tuli varmaan päästettyä suusta. Ponnistusvaihe kesti 40 minuuttia, repesin, eppari leikattiin ja imukuppia käytettiin, joten tuli karjuttua jonkun verran.
  15. Hiustenlähtö alkoi pojan ollessa n. 3,5 kk ja niitä on kyllä lähtenyt reippaasti. Varsinkin suihkun jälkeen hiuksia irtosi ihan hirveästi. Priorin näyttää kyllä toimivan, hiukset ovat eloisamman tuntoiset ja niitä ei lähde enää niin älyttömästi.
  16. Nyt kun synnytyksestä on 5 kk niin koon puolesta menee vanhat vaatteet päälle, mut eivät passaa enää malliltaan. T-paidat on menneet uusiksi, koska ne kinnaa kaikki rintojen kohdalta ja ne 3 kg mitä on vielä jäljellä raskaudesta on sopivasti tuossa vyötäröllä.
  17. Äitiysfarkut, pitkä t-paita ja huppari olivat kotiutumisvaatteita. Pakkasin kyllä jotain pre-raskaus vaatteitakin mukaan, mut niihin ei ois ollut mitään saumoja mahtua. Nyt menevät onneksi taas päälle.
  18. Tein tuossa pari viikkoa sitten uunilohta ja kun lohi oli valmis, otin siitä nahan pois ja jostakin syystä olin laittamassa sitä roskiksen sijasta tiskikoneeseen. Tämä siis oli aivan loogista mun päässäni ja havahduin vasta siihen kun mies katsoi mun touhuja hyvin kysyvän näköisesti.
  19. Vauvojenhan kuuluukin olla sellaisia pikkupulleroita. Jotkut ei kyllä mieti yhtään sanomisiaan. :/
  20. Olin vajaat pari päivää osastolla ennen synnytystä kun lapsivettä lorahteli, joten silloin söin ihan normaalisti. Olisinko synnytyksessä syönyt jonkun banaanin ja juonut vähän appelsiini mehua kun epiduraali oli laitettu? Varmaksi en mee sanomaan, koska synnytys kesti vain 4 tuntia ja eteni tosi rivakalla tahdilla. Syntymän jälkeen syötiin sit ihana sairaalan tarjoama aamupala tuoreen iskän kans.
  21. OYS

    ^Mun käsittääkseni siellä on just se yleinen jääkaappi, mihin voi eväitään laittaa ja kyllä mä luottaisin, et ne siellä pysyy jos sitä epäilet, että sieltä häviäisivät. Jos sulla on joku erikoisruokavalio niin siitähän muistaakseni pitää ilmoittaa esitietolomakkeessa. Ei ne päästä sinne tuomaan ainakaan huoneisiin asti eväitä, mut varmaan voi mies ne siihen osaston ovelle tai kanttiiniin tuoda. Hoito ja huolenpito oli muuten hyvää, poislukien yks kätilö synnytyksen jälkeen, josta jäi erittäin huonot muistot.
  22. Tuohon Kasman kysymykseen vielä vastaan, et mäkin olin 2 päivää osastolla ennen syntymää ja mies sai käydä vain vierailuaikojen puitteissa. Sitten kun mentiin saliin mies soitettiin paikalle. Tosin ei olisi kyllä ehtinyt yhtään aikaisemmin tullakaan kun kovat kivut alkoivat niin yhtäkkiä ja synnytys eteni vauhdilla. Kyllä siellä pärjää itekseenkin, vaikka onhan se tylsää.
  23. OYS

    Mä kävin jakaantumassa OYS:ssa 7 viikkoa sitten ja ei edelleenkään saa vierailla muut kuin isä/tukihenkilö ja lapsen sisarukset. Sikainfluenssan aikaan tuli tää rajoitus ja siitä on tullut paljon positiivista palautetta, että osastolla ei käy kovin paljon vieraita. Olivat myös tarkkoja siitä, et vierailuajat pitivät. Esim. olin yks päivä koko iltapäivän ja illan yksinäni 2 hengen huoneessa ja kysyin, voisko mies tulla klo 16.30 tai 17.00 vieraileen kun on OYS:n lähellä töissä. Ei passannut, vierailuaika alkaa 17.30 ja sillä siisti.
  24. Mulla on kans iäkkäämmät vanhemmat, saivat mut päälle nelikymppisinä ja oon ainokainen. Ovat kyllä olleet hyvät vanhemmat, mut täytyy sanoa, et itselleni oli ihan selvää, että haluan saada lapsia aikaisemmin. Nyt ikää on 28 vuotta ja esikoinen on 1,5 kk:n ikäinen. Mulle on tärkeetä, et olen vähän enemmän kartalla lapseni maailmasta, jaksan touhuta, valvoa öitä enkä todennäköisesti sairastu mihinkään tyypilliseen vanhuusiän sairauteen esikoisen ollessa päiväkoti-ikäinen. Mun vanhemmat myös kovasti toivoivat, että minä saisin lapsia aiemmin kuin he, osittain tietenkin sen vuoksi, että ehtivät vielä näkemään omat lapsenlapsensa.
  25. Osanotot Hipun suureen suruun minultakin.