maikkeli

Jäsen
  • Content count

    52
  • Joined

  • Last visited

About maikkeli

  • Rank
    Tavis
  1. Ohoh yhdeksän ennusmerkkiä ennustaa poika, yksi (ei ole kylmiä jalkoja) ennustaa tyttöä, muutamaa en tiedä tai ei päde (sykettä, ovulaatioaikaa, ei hikkoja tai lihomisia eikä viivaa vatsassa). Ultrassa oli selkeästi poika näkyvissä joten merkit osui oikeaan, hih.
  2. Huomasitteko muuten, että ainakin Kanada on kieltänyt kaikkien riippusänkyjen ja -keinujen käytön alle 6-vuotiailta? Kaksi vauvaa oli kuollut USA:ssa Amby Baby-kehtoon sen rakennevian vuoksi, ja siksi USA oli kieltänyt sen tuotteen käytön (mutten löytänyt tietoa että vastaavia tuotteita olisi kielletty USA:ssa). www.cpsc.gov/CPSCPUB/PREREL/prhtml10/10056.html www.hc-sc.gc.ca/cps-spc/legislation/pol/hammocks-hamacs-eng.php Ihan vasta alustavasti katselen näitä sänkyasioita, kehto vaikuttaisi kivalta mutta ainakin riippumatot jää pois listaltani. Tosin eipä noi Kanadan viranomaiset tykkää viereen nukuttamisestakaan tms, peruskehto sentään käy. Minäkin ihastuin aluksi Leander-kehtoon, ja ymmärtääkseni sen ei pitäisi olla vaarallinen edes tuolla Kanadan viranomaismääritelmällä, koska siinä vauva ei voi luisua mihinkään nurkkaan kun taso ei ole vino eikä kulmiakaan ole. Mun järjen mukaan vaarat pitäisi olla normivuoteessa samat, ellei sitten itse liikkuminen jotain haittaa mutta jos kehdot ylipäänsä ei ole kiellettyjä niin tuskin. Puuh, onpas tämä kehdosta haaveilu hankalaa!
  3. Mulla auttoi sekä ranteen pisteen painaminen sormilla että tuo Sea-Band. Pari viimeistä ja ehkä pahinta viikkoa alkuraskauden pahoinvoinnista lievittyi tuolla ihan mukavasti, sitten pahoinvointi menikin jo ohi. Mulla oli sellaista koko päivän jatkuvaa lievästi etovaa oloa, joka ei oksettanut mutta ei myöskään mennyt ohi kokonaan, ja siihen tuo oli hyvä apu, etominen lieveni siedettävälle tasolle.
  4. Olen myös lakto-ovo-vege ja nyt 12. viikolla. Ajattelin jo ennen raskautta että kalaa voisi syödä jos tekee mieli (aiemmin söin kalaa mutta nyt ei moneen vuoteen ole vain tehnyt mieli), ja olen kyllä syönyt omega-3 kapseleita ihan kalasta tehtynä. Eilen sitten tuli sellainen olo että pitäisiköhän syödä kalaa, ja kun se ajatus ja huoli lapsen ravinteiden saannista pyöri mielessä vähän pidempään niin ajattelin että kai sitä kalaa sitten pitää syödä, ja tehtiin lounaaksi lohta. Ihan hyvällä ruokahalulla meni alas. Jatkossa aion syödä taas kalaa jos siltä tuntuu, vaikka noita eri kalalajien omega- ja elohopeapitoisuuksia vertaillessa meinasi kyllä pää mennä niin sekaisin että se pelkkä purkki-omegoiden syönti alkoi tuntua aika turvalliselta. Mulla ainakin on niin selkeät ja terveelliset ja suositusten mukaiset ruoka-aine-himotukset, että luotan kyllä että jos se lapsi tarvitsee kalaa niin sitten mun tekee mieli syödä kalaa. Tietty sitten jos kalan syönti ei ole vaihtoehto, niin vois joutua tutkimaan noita eri rasvahappoja että mitä kaikkea voi tarvita ja sitten kokeilla, meneekö niitä vaihtelemalla kalansyöntitarve ohi. Hyvinhän tuossa linolivessa on eri rasvahappoja, sitäkin olen joskus syönyt.
  5. Ajattelimme pitää asian salassa muilta kuin läheisimmiltä ihmisiltä (joille kerrottaisiin keskenmenostakin) mutta innoissamme olemme kyllä kuiskutelleet melkein kaikkien kavereiden korvaan... meillä on aika isoja kaveri/harrastuspiirejä joten ihan suureen ääneen kaikille tutuille ei olla kerrottu vielä, yritetään malttaa pari viikkoa niin on 12 viikkoa täynnä. Menimme heti ultraan, koska emme tienneet kuinka pitkällä raskaus on. Joten äidilleni kerroin niin, että sanoin että meidän talohanke myöhästyy ainakin vuodella ja syyksi läväytin ultrakuvan pöytään. Äiti ihmetteli ensin, koska joutui kaivamaan silmälasit esiin, tosi vakavan näköisenä! Sitten lasit päähän saatuaan syöksyi halaamaan mua naama levinneenä onnelliseen hymyyn. Mieheni suvulle kerrotaan kun nähdään heitä pääsiäisenä, anoppini asuu kauempana niin muuten oltaisiin varmaan soitettu mutta kun niin pian nähdään niin odotetaan siihen. Isälleni en ole vielä kertonut, soitan sitten kun viitsin. Emme ole yhteyksissä kovin usein, hän on kyllä varmaan odottanut uutista.
  6. Tärkein syy olla kertomatta on keskenmenon pelko, mutta sitä vähentää tarpeemme kailottaa asioistamme muutenkin kaikille, joten olemme nyt viikossa onnistuneet kertomaan ties kuinka monelle kymmenelle asiasta Onkin oikeastaan onni, että en poisjääneiden kuukautisten takia tajunnut asiaa ennen kuin olin jo viikolla 9, ja menimme heti ultraan selvittämään kehitysvaiheen, joten tiedämme että sydän lyö ja viikkoja on jo aika monta joten riski keskenmenoon ja huonojen uutisten kertomiseen on jo aika pieni. Toisaalta emme ole ihan julkisesti siitä puhuneet vaan kahden kesken kuiskutellen (mm. isoissa bileissä, joten juoru kyllä levisi aika nopeasti), mutta siinä on myös hyvänä puolena että näkee itse jokaisen reaktion eikä niin että sanomme yhdessä nurkassa asian ääneen ja kohta kaikki tietää mutta ensireaktiot jää näkemättä. Muutaman ensireaktio on ollutkin ihan näkemisen arvoinen, eikä kukaan ole sanonut mitään ikävää, joten tämä kertominen on kyllä kiva leikki Ensin olikin tarkoitus kertoa vain parille läheiselle, mutta kun kertominen oli niin kivaa, mieheni kävi kuiskuttelemassa monille kymmenille ihmisille...
  7. Meillä ei laajassa kaveripiirissä ole vauvoja oikeastaan yhtään (siis saa etsiä jo vähän etäisemmistä kavereista ennen kuin niitä löytyy), mutta häitä on varsinkin viime vuonna vietetty ahkerasti, omamme mukaan lukien. Niinpä, kun olemme alkaneet kertoa asiasta, on oikein lämpimiä onnitteluja satanut. No, meillä onkin ns. kaikki kunnossa ja ikääkin tulee 30 tänä vuonna molemmille, joten ei ihme. Kaikeksi onneksi samalla viikolla kun sain tietää raskaudesta ja kerroin lähimmille ystäville, kuulin että sekä bestmanimme vaimo että toinen kaveripariskuntamme ovat raskaana! Joten pääsemme "ekaan aaltoon" mukaan! Muutaman kaverin, jotka ovat julkisesti puhuneet "vihaavansa vauvoja" (vitsinä) reaktiot olivat tosin aika hauskaa katsottavaa, he olivat olevinaan tosi järkyttyneitä mutta lopulta kuitenkin onnittelivat ja ovat kyllä oikeasti onnellisia meidän puolesta. Toinen (bestmanina ollut) jopa ilmoittautui "pahaksi kummiksi", söpöä Sukulaiset ovat olleet aivan onnessaan, tosin isän puolen suku ei vielä tiedä, aiotaan pääsiäisenä kertoa heille kun nähdään, mutta siellä on paljon vauvoja ja meidänkin on varmasti tervetullut joukkoon. Hölmöistä möläytyksistään tunnettu tätini onnistui ekana kommenttinaan kysymään että onko tämä suunniteltu (johon kysyin että mitäs luulet), mutta se oli vain ensijärkytyksestä johtuvaa pöljyyttä ja hänkin innostui pian oikein kunnolla. Sama täti oli aikoinaan todennut minun tulostani että "Sisko on paksuna!". Kaunis ilmaisu... joten jotain möläytystä osasin odottaa, äitini oli vieläkin pahoilla mielin tosta. Eli meihin ollaan ihan hyvin suhtauduttu!
  8. Mutustelin tässä tyytyväisenä neljänneksen sitruunasta Greippimehu ja kaikki hedelmät himottavat. Ja hapankorppu. Sekä Hesen hampurilaiset, sipsit ja salmiakki...
  9. Meillä oli eilen isot juomapainotteiset juhlat kaveriporukalla. Ekaa kertaa kun kaveri kaatoi kuohuviiniä ja kysyi että ottaako vaimosikin, mieheni vastasi napakasti minulta edes kysymättä "ei ota". Siinä sitten ainakin yksi kaveripariskunta heti arvasi mistä on kyse, kun yleensä mulle kyllä maistuu ja mieheni normaalisti ainakin kysyisi multa että haluanko (ehkä loppuillasta en haluaisi mutta tämä oli eka lasi). Minulle tyrkättiin yksi kuohuviinilasi käteen, jonka hävitin antamalla sen miehelle tyhjennettäväksi, ja sitten kanniskelin tyhjää kuoharilasia ympäriinsä. Pöydässä muut joivat viiniä ja snapseja, mulle oli katettu vissypullo oikein osoittelevasti näkyville (olin ilmoittanut että olen alkoholiton). Kyllä sitten mieheni sai kaveriltaan kyselyitä alkoholittomuudestani, mutta onneksi tälle kaverille olikin tarkoitus kertoa. Alkoholittomuus on kyllä tosi epäilyttävää jos on ennen juonut, tuolla bileissä oli lopulta kolme raskaana ja huhut alkoholitonta linjaa pitävistä kiersivät melkoisesti. Mieheni tosin innostui lopulta kertomaan "salaa kahden kesken" varmaan puolelle juhlijoista, joten mun puolesta olis voinut alun perinkin pitää avointa linjaa, kuitenkin jo rv 9 menossa ja kai ne ihmiset ymmärtää sekä sanat "raskaana" että "keskenmeno" jos niin huonosti kävisi vielä. Tuolla tosin oli noin sata enemmän ja vähemmän läheistä henkilöä joten en olisi kaikille halunnut kovin tarkkoja raportteja antaa. Ja heti plussan jälkeen kävimme kavereiden kanssa baarissa, jossa tilasimme mulle alkoholittoman siiderin. Kaksi kaveria kuulivat, mutta eivät ihmetelleet arki-iltana klo 11 mitään. Nyt toiselle kaverille on jo kerrottu, mutta hän ei mitään sanonut että mähän arvasin jo siitä.
  10. Hah, minulla on ihan sama kuvio kuin Roziella. Pillereiden jälkeen tyhjennysvuodon jälkeen odottelin 3 kk jonka jälkeen menin lääkärille ja mulla diagnosoitiin PCO, ultratessa lääkäri sanoi että munasarjoilla ei kyllä ole aikomustakaan ovuloida. Siitä 2 viikon päästä olin kuitenkin raskaana, mutta en testaillut koska tuollaisen diagnoosin ja lääkkeetkin olin saanut, joten ihmettelin kun ei Terolutillakaan ala kuukautiset. Soitin ajanvaraukseen josta kysyttiin olinko tehnyt raskaustestin, no en ollut. Plussahan siitä tuli, ja testasin samana päivänä viikot näyttävällä testillä että on 3+ viikkoa hedelmöittymisestä. Ultrassa selvisi että viikkoja olikin jo 8. Ehkäisyn lopettamisesta hedelmöittymiseen meni 6 kk.
  11. Mä delegoin paperisen päiväkirjan hankkimisen tulevalle isälle <3 Hän on muutenkin parempi näissä päiväkirja-asioissa, kirjoitti heti omaan päiväkirjaansa kun plussa tuli ja merkitsi tärkeät päivämäärät seinäkalenteriin. Minä keskityn tähän masun kasvatukseen niin hän voi tehdä kirjalliset työt, kivaa! Päiväkirja on kyllä tärkeä. Oma äitini on aikoinaan tehnyt minulle ja veljelleni ihanat paljon juttuja ja piirroksia sisältävät päiväkirjat raskaudesta lapsuuteen ja eteenpäinkin. Omani sain häideni jälkeen itselleni (häiden vieraskirja oli viimeinen äitini sinne keräämä tieto). Jotenkin aika ihanaa että nyt on sitten aika aloittaa uusi kirja
  12. No jos kiertoja laskee niin pakko vastata että toisesta, mutta kuukausia ehkäisyn lopettamisesta hedelmöittymiseen meni 6! Kuukautiset olivat ekan kierron jälkeen poissa ja eivät sitten takaisin tulleetkaan vaan tulin suoraan raskaaksi.
  13. Kävin ultrassa kun sain tietää että olin raskaana mutta kuukautisia ei ole näkynyt puoleen vuoteen joten piti ultralla katsoa missä mennään. 8 viikkoa ja noin 6 päivää oli tulos, ja syke näkyi, vähän jopa pää liikahti, joten hyvin näyttää kehittyneen. Oli tosi hassua tehdä tiistaina testi joka ihan yllättäen (koska niitä kuukautisia ei ole ollut) olikin plussa ja heti perjantaina kuulinkin että ollaan jo noin pitkällä!
  14. Hihku! Ja onnea kaikille plussanneille! Plussasin viime tiistaina, ja kävin perjantaina ultrassa koska kuukautisia ei ole ollut puoleen vuoteen joten raskausviikosta ei ollut tietoakaan, ja olenkin nyt jo 9. viikolla. Raskaus etenikin heti tosi ripeästi siis. Elokuusta saakka yritystä oli meillä joten nyt olemme oikein onnellisia molemmat.