Fanni

Esikoisen syntymästä mies on kirjoittanut pitkät pätkät vauvakirjaan, mutta se ei ole nyt tässä, joten en voi suoraan lainata. Kuitenkin hän on aina kertonut, kuinka kamalaa oli katsella minua kovien supistusten kourissa pystymättä auttamaan mitenkään. Pahinta oli vaihe, jossa minulle yritettiin (ja pitkään, ja turhaan) laittaa epiduraalia. Kätilöt pitivät minua paikoillaan ja lääkäri sohi neulansa kanssa, mutta ei vaan onnistunut. Tällöin mies joutui olemaan "poissa tieltä" vähän kauempana kun ei siihen vuoteeni viereen olisi mahtunutkaan. Silloin olo oli ollut niin sietämätön, että oli ollut pakko mennä hetkeksi pois salista. Kun olin saanut spinaalipuudutuksen ja oma oloni helpotti, myös mies pystyi huokaisemaan helpotuksesta ja olimme molemmat vähällä nukahtaa. Vauvan heikentyneet sydänäänet kiskaisivat meidät kuitenkin pian takaisin todellisuuteen ja tositoimiin. Ja taas oli mies ihan ymmällään kun olin käynyt nelinkontin sängylle, kätilöt heiluttelivat minua ja yrittivät saada mahdollisesti vauvan kaulan ympärille kietoutuneen napanuoran irtoamaan. Kyllä hän kovasti oli huolissaan kun paikalle tilattiin lääkäri ja leikkaussalia alettiin valmistella. Raukkaa oli kuulemma jännittänyt kauheasti ja olo oli ollut avuton. Vähän ajan kuluttua tytär kuitenkin syntyi terveenä ja hyvävointisenä muutaman oman ponnistukseni, sekä imukupin avustamana. Isyys oli ollut täyttä totta kun hetkeä myöhemmin mies pääsi jo syöttämään vauvalle maitoa ja pitämään prinsessaa sylissään. Ja kaiken tämän kokeneena mies kuvailee toista synnytystä sanoin: Nopea ja tosi helppo!! Miehen mukaan tunnelma oli hyvin rauhallinen ja hänkin sai varmuutta kätilöiden kehuessa minun hengitystekniikkaani tai ponnistuksiani. Vauvan synnyttyä mies lähti kotiin nukkumaan, eikä ehtinyt olla sairaalassa kuin kolmisen tuntia.

Ekassa synnytyksessä supistukset alkoivat illalla, siinä BigBrotherin aikaan, eli n. klo. 22. Vauva syntyi aamulla. Tokassa synnytyksessä supparit alkoivat yöllä n. klo. 01. Vauva syntyi aamuyöllä.

Esikoisen syntymän käynnisti ehkä siivous. Aamulla puunasin köökin puhtaaksi ja lähdin sen jälkeen neuvolaan. Vauvan sykkeet olivat omituiset, minkä vuoksi lähdin käväisemään äitipolilla näytillä. Mitään hätää ei ollut, mutta hoitsut arveli synnytyksen olevan lähellä. Illalla alkoi supistella ja vauva syntyi seuraavana aamuna. Kuopus taaskin asettui lähtökuoppiin sellaisen päivän iltana, jona oli ihan kaikki mahdolliset ässät käytössä, myös shoppailu. Minä ainakin vannon näiden ässien nimeen

Esikoisen matka kohdusta maailmaan kesti hieman alle 12 tuntia. Kahta vuotta myöhemmin pikkuveikka ryntäsi äidin syliin neljässä tunnissa.

Jee, se onnistui Mies vain katsoi kuvaa ja teki niin kuin ohjeessa käskettiin. Miten onnistuinkin tekemään asiasta niin vaikean... Ihanaa että täältä löytyi heti vertaistukea <3

Apua, mitenköhän minä ikinä opin... Olen nyt pää kallellaan istunut tässä koneen äärellä ja tuijottanut origami-taitteluohjetta tajuamatta sitä Sen leijajutun sentään opin. Toivottavasti se on toimiva

Minua kans kiinnostaa nuo synnytykset, joissa käynnistys on tapahtunut vauvan suuren koon vuoksi. Menen itse ensi viikon torstaina ultraan tsekkaamaan vaavin kokoa ja jännittää vähän, miten meidän käy. Esikoinen oli tasan 4000 g syntyessään ja sf-mitta on nyt ollut koko ajan suurempi ja lisäksi mulla verensokerit koholla.

Lapsille tulee ikäeroa 2v 1 kk, seisomalauta lienee hyvä ratkaisu meille?

Minä olen kirjuutellut lasten synttärikortteihin säkeitä tästä Uppiksen kuukausirunosta. Jos olet syntynyt tammikuussa, niin vilkuta minulle tassulla. Minäpä silloin sinulle vastaan synttärirunolla hassulla: Karhun pyöreä pullea pää onnenrunoja räpättää. Jos olet syntynyt helmikuussa, on sinulla varmasti lunta suussa, Laulava koira näin visersi ja tuostapa tulikin mieleeni: Lumesta - kautta karhunkallon - pyöritän sinulle onnenpallon. Jos olet syntynyt maaliskuussa olet jo lapsonen kevään. Minäpä sinulle leiponut olen maistuvan synttärievään. Tämä on aivan höppänä juttu: kakkua kantaa karvainen tuttu. Jos olet syntynyt huhtikuussa saat nurkkaan heittää rukkaset. Syntymäpäiväsi kunniaksi tuon kevään ensikukkaset. Lumen alta reunasta pellon poimin sinulle lumikellon. Jos olet syntynyt toukokuussa saat varmaan lahjaksi pajupillin. Sillä kun soitat veisun villin, niin Uppis nauraa kihertää. Jo niityt, kunnaat vihertää- On hurjan, hurjan muhkeaa kun lehdet puihin puhkeaa. Jos olet syntynyt kesäkuussa on kesän ihanuus edessä. Syntymäpäivääsi viettää saatat polskien rannan vedessä. On uimisen ilo ehjä ja aito, sen päälle maistuu mansikkamaito. Jos olet syntynyt heinäkuussa tule kanssani keinumaan. Pihakeinussa koivun alla hurjan hurjasti keinutaan. Masunpohja kutisee ja tassut vauhdissa tutisee. Jos olet syntynyt elokuussa, niin käymme sieniretkellä. Iltapäivällä, sadesäällä, sopivalla hetkellä. Sienisäkkiin saalis voita: rouskuja ja haperoita. Jos olet syntynyt syksyn kuussa, niin killut ja keikut omenapuussa. Poskillasi on ompun puna, tuotapa katselen lumottuna. Mitä sinä sanot, jos luoksesi laukkaan ja punaista poskea haukkaan? Jos olet syntynyt lokakuussa, saat lahjaksi taivaan tähdet. Saat lahjaksi kirpeän syksyn sään ja järven pintaa peittävän jään, kun aamulla ulos lähdet. Muistathan: on uusi jää hirmu, hirmu pettävää! Jos olet syntynyt marraskuussa, olet skorpioni tai jousimies. Näin nyt tarinoi Uppo-Nalle, joka kaiken taivaan merkeistä ties. Eivätkä menneet sen puuhat pommiin, kun se ryhtyi horoskooppihommiin. Jos olet syntynyt joulukuussa, niin elämä sinulle onnea tuhlaa, kun syntymäpäiväsi lisäksi voit viettää joulun juhlaa, ja päästäkseen mukaan juhlien lukuun myös luonto pukeutuu juhlapukuun. ~Elina Karjalainen~

Onkos kukaan matkustanut taaperon kanssa yöjunassa? Kertokaa kokemuksia! Edessä myös pieni laivamatka ja sitten muutama vuorokausi hotellissa Tallinnassa.

Tais olla kiertopäivä 29 illassa kun testasin. Menkat oli vasta päivän myöhässä, enkä pätkääkään uskonut olevani raskaana, mutta testi piti tehdä koska seuraavana päivänä oli ystävän polttarit ja piti varmistaa voinko nauttia alkoholipitoisia juomia Plussa piirtyi testiin kyllä ihan heti.

Minusta tuntuu, että kahdenkeskistä aikaa oli enemmän silloin kun vauva oli pieni kuin nyt kun tyttö on jo taapero. Silloin alussahan vaavi nukkui monet päiväunet, joiden aikana oli kahdenkeskistä aikaa. Samoin iltasella pienen nukahdettua hyvissä ajoin, me tehtiin jotakin hyvää syötävää ja istuskeltiin kynttilänvalossa. Vauva oli tuskin koskaan hoidossa, mutta me oltiin tosi paljon yhdessä! Pelailtiin jotain jne. Nyt kun olen palannut töihin, niin iltaisin kaipaa hirveästi myös sitä omaa aikaa jolloin saa vaan istua yksin täällä tietokoneen kimpussa kuten nytkin. Nyt sitä kahdenkeskistä aikaa pitäisi ihan oikeasti yrittää järjestää, mutta toisaalta ei viitsisi viedä tyttöä kovin usein yöhoitoonkaan kun muutenkin joudun töiden takia olemaan toisinaan hänestä öitä erossa.

Pääsiäisenä tulee ylensyötyä vielä enemmän kuin jouluna! Kindereitä ja niitä pieniä suklaisia munia, karkkia, suklaamoussea ja mokkapaloja ... ihan vain muutamia mainitakseni.

Styby muiskutti äidin poskille ainaski kymmenen pusua peräjälkeen ja äiti vaan kihersi onnesta! Ihana hetki ja ihana tyttö!!!

Pienenä tyttö oli enimmäkseen mummin hoidettavana vain lyhyitä pätkiä (eism. meidän käydessämme saunassa tai kaupassa tms). Puoli vuotiaana hän alkoi ujostella aika kovasti, eikä mielellään päästänyt meitä näköpiiristään hetkeksikään. Mutta nyt isompana isovanhempien hoitoon on ihan huippukivaa päästä! Hoitopäiviä on kerran viikossa tai joskus useamminkin. Muiden kuin isovanhempien hoidossa styby on tainnut olla vain kerran. Silloin hän oli kaverinsa luona, missä kamun isi hoiteli molempia taaperoita. Hienosti meni silloinkin! Ensi syksynä tyttö aloittaa päivähoidon ja tunnen ettei minun tarvitse sitä murehtia. Hän tulee kyllä pärjäämään ja varmasti myös nauttimaan siitä!