kristaliina

Jäsen
  • Content count

    32
  • Joined

  • Last visited

About kristaliina

  • Rank
    Tavis

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Meillä on esikoisen ja toisen lapsen välillä kokolailla 2,5 vuotta ikäeroa ja se on kyllä koettu hyväksi. Tosin esikoinen on siitä helppo ollut, että ei ole mitään voimakkaita mustasukkasuuksia ollut tai ylipäätään ei ole tarvinnut varoa, että vahingoittaisi nuorempaa (tahallisesti tai tahattomasti). Nyt jos kaikki menee hienosti on kolmas tulossa siten, että ikäeroa esikoiseen on vajaa 7 vuotta ja toiseen 4,5 vuotta.
  2. Kätilö oli kyllä ehdoton. Se, että sai luottaa ammattilaisten ohjeistuksiin ja varmistuksiin, että kaikki menee ok, rauhoitti myös omaa mieltä. Miestä tarvittiin siihen avautumisvaiheeseen seuralaiseksi, mutta kun tosi toimet alkoivat, niin siinä en kyllä halunnut ketään (kätilön lisäksi) liian lähelle.
  3. Suosittelisin käyttämään lastenkirurgilla, hän osaa varmasti sanoa onko tarvetta leikkaukselle vai ei. Me käytimme poikaa parivuotiaana useammankin kerran lääkärillä, kun valitti, että pissatessa sattuu ja itse kiinnitin huomiota juurikin ennen pissaamista muodostuvaan pullistumaan. Suurin osa lastenlääkäreistä epäili jonkin sortin tulehdusta. Yksi lääkäri sitten ehdotti, että varaisimme ajan lastenkirurgille. Lastenkirurgi kertoi, että nykyään ei leikkauksia tehdä enää kovin heppoisilla perusteilla. Kuitenkin nähtyään meidän pojan esinahkatilanteen sanoi, että tuo täytyy kyllä leikata. Esinahkaa ei siis kokonaan leikattu vaan jotenkin löysennettiin. Leikkauksen jälkeen ei ole mitään ongelmia ollut. Ja toipuminen leikkauksesta oli todella nopeaa.
  4. Meillä esikoinen siirrettiin noin 10 kk omaan huoneeseen ja sen jälkeen nukkui kaikki huomattavasti paremmin. Meillä kyllä poika nukkui silloinkin pinnasängyssä, kun meidän makkarissa nukkui eli meillä ei ollut käytössä perhepetiä tms. Siinä ei olisi varmaan meistä kukaan nukkunut, tai ei ainakana vanhemmat. Toki aamuyöstä poika silloin tällöin siirtyi väliimme nukkumaan, mutta ei mitään säännöllistä hommaa siitäkään tullut.
  5. Minä en kyllä usko mahanmuotoon ja sen vaikutukseen kumpi tulee. Mahan muotoon vaikuttaa enemmänkin mielestäni oma vartalo ja vauvan asento mahassa. Muutenkin minua enemmänkin ärsyttää ihmisten veikkailu kumpi on tulossa, kun sillä ei ole oikeastaan mitään väliä ja kyllä sen sitten siellä synnytyssalissa näkee. Me emme tietoisesti halua tietää kumpi olisi tulossa.
  6. Joo, siis harvemmin ns. normaalissa työympäristössä työnantaja lähtee kyselemään syytä, mutta on oikeustapaus, jossa joku urheilija oli siirtynyt ilman irtisanomisaikaa eli tarkoituksenaan käyttää sopimuksen purkua, toisen palvelukseen, koska toinen oli tarjonnut parempaa palkkaa. Tässä kohtaa oikeus oli katsonut, että purun syy oli epäasiallinen. Harvempi työnantaja pidättelee ketään töissä, sillä siitä voi tulla vain enemmän harmia kuin päästää työntekijä lähtemään.
  7. Siis raskaushan ei saa missään tapauksessa olla irtisanomisperuste. Jos työnantaja menee tällaisen jossain kohtaa myöntämään, niin saa olla takuuvarma, että korvauksia joutuu maksamaan. Koeajallahan yleensä työsopimus puretaan, ei irtisanota, jos työsuhdetta ei jatketa syystä tahi toisesta. Monilla on se virhekäsitys tuosta koeajasta, että siinä voisi työsuhteen purkaa ihan mistä syystä tahansa, ilman mitään velvoitteita kumman tahansa puolelta. Mutta ei se ihan niin mene. Työntekijällä on aina oikeus kuulla syy työsuhteen purkuun, toki koeajalla työnantaja voi ilmoittaa esim, että kyseinen henkilö ei sovi työtehtävään. Mutta jos on tiedossa, että työntekijä on ilmoittanut työnantajalle olevansa raskaana ja tämän jälkeen työnantaja esittää työsuhteen purkua koeaikaan vedoten, liitot varmasti kiinnostuvat jutusta. Koeaikanakaan ei saa työsopimusta purkaa epäasiallisesta syystä. Ja esimerkkinä otettakoon, että työntekijän puolelta se, että on saanut toiselta työnantajalta paremman palkkatarjouksen, on epäasiallinen syy vaatia työsopimuksen purkua. Irtisanoutua toki voi sovitun irtisanomisajan puitteissa. Mutta tämä menee nyt vähän ohi asian. Mutta yleisesti ottaen ei ole pelkoa kertoa koeajalla raskaudestaan. Toki työnantaja saattaa kuitenkin purkaa tai irtisanoa työntekijän kuultuaan raskaudesta. Hän vain joutuu maksamaan korvausta asiasta eli sillä, että kertoo olevansa raskaana ei mitään automaattia saa takuuksi siitä, että työpaikka säilyy.
  8. Kannattaa tosiaan vähän katsoa mitä juuri ennen neuvolaa syö. Minulla edellisessä raskaudessa oli kerran sokeria pissassa, joka todennäköisesti johtui siitä, että olin juuri ennen neuvolaa juonut lasillisen appelsiinimehua, muuta selitystä ei asialle ole löytynyt.
  9. Itse kävin koskiklinikalla ja taisi maksaa jotain 70 euroa (Kela-korvaus siis vähennettynä). Minulla oli alkuraskaudesta vuotoa ja kävin omalääkärillä noin viikkoa ennen tuota alkuraskauden ultraa ja onnekseni kaupunki on ostanut meidän omalääkäripalvelut Pihlajalinnasta, joten lääkäri ultrasi normaali käyntimaksuun myös, että nähtiin syke. Monet ohjeistavat alkuraskauden ultraan vasta kun viikkoja on noin 8. Toki ne yksityisellä ultraa aikaisemminkin, jos asiakas vaatii. Syynä tähän rv 8 on se, että aina ei ole niin tarkkaa se hedelmöittymisen ajankohta ja jotta ei sitten tulisi ns. turhia käyntejä, kun raskaus onkin niin alkuvaiheessa, että mitään ei vielä näy. Itselläni ensimmäisessä raskaudessa olin kuukautisten mukaan rv 9+2 ja ultran mukaan olikin vain 7+0 eli heittoa oli aika paljon. Jos olisin mennyt kuukautisten mukaan rv 7 tietämillä, ei varmasti olisi vielä sykettäkään näkynyt.
  10. Tässä raskaudessa siskoni tiesi jo yritysvaiheesta ja hänelle kerrottiin heti, kun plussa tuli. Vanhemmillemme ja esimiehelleni kerroin np-ultran jälkeen n. rv 12 ja siitä sitten pikkuhiljaa raskauden edetessä tarpeelliseksi katsomilleni ihmisille. Vieläkään ei kaikki kaverini tiedä meidän toivottavasti tulevasta perheenlisäyksestä. Syitä tähän kertomattomuuteen on juurikin se pelkko keskenmenosta, en haluaisi selitellä kovin monelle. Toki tiedän, että missä vaiheessa raskautta tahansa voi sattua mitä tahansa, samoin synnytyksessä ja siitä ne pelot sitten vasta alkaakin, että vauvalla on kaikki hyvin. En muutenkaan henkilökohtaisia asioita levittele kovin helposti. Raskaus on tietysti sellainen asia, joka näkyy päälle jossain vaiheessa, ainakin yleensä. Mutta yleisesti olen sitä mieltä, että jokainen tehköön omat päätöksensä kertomisesta. Itse en ihmettele niitä, jotka kertovat heti saatuaan tiedon, mutta en myöskään niitä, jotka asiaa pitävät omana tietonaan.
  11. Esikoisesta plussa kp 42, kp 40 tuli vielä nega. Kakkosesta kp 31 tuli haalean haalea haamu, kp 33 jo selkeämpi plussa.
  12. Meillä esikoinen tärppäsi ensimmäisestä kierrosta, joka tosin oli aika pitkä, plussa tuli kp 40+. Toista sitten yritettiinkin 8 kk (6 kiertoa), kun oli jälleen aikas pitkät kierrot, lopulta meinattiin ottaa clomifenit käyttöön ovulaation tehostamiseksi, mutta onneksi ei sitten tarvittukaan. Meinasi kyllä usko mennä, kun yleensä kuulee vain niitä juttuja, joissa esikoisen saaminen on tuottanut hankaluuksia, mutta toinen on sitten tullut lähes tulkoon yllätyksenä.
  13. Me ei haluttu tietää tälläkään kertaa. Esikoisesta oltaisiin nähtävästi saatu tietää, jos oltaisiin kysytty, mutta nyt ei ollut ultrassa puhuttakaan. Meille, kun on ihan sama kumpi tulee ja halutaan säästää se yllätys synnytyssaliin. Muutenkin, kun nuo ultrat eivät ole 100% varmoja, niin en halua kuulla "arvauksia". Vaikka siinä olisi kuinka pieni todennäköisyys, että arvaus menee väärin, niin kyllähän se varmasti olisi jonkin asteinen "pettymys", jos olisi koko ajan miettinyt että tulee esim. tyttö ja sitten tulisikin poika tai toisinpäin.
  14. Meillä poika meni hoitoon 1 v 4 kk iässä. Itse menin töihin jo pojan ollessa vasta n. 10 kk, mutta mies oli sitten kotona vuorotteluvapaalla siihen asti kunnes poika meni hoitoon.
  15. Meillä on sama sukunimi, joten sinällään ei meidän kohdalla tullut kysymykseen, mutta jos olisi ollut eri nimet, niin sitten olisi kyllä minun nimiini tullut.