R.E.D.

Peg Peregon matkarattaat meni kanssa alle vuorokaudessa kaupaksi vaikka niiden hintapyyntö oli omastakin mielestä aika korkea... Toisaalta mukaan tuli lisävarusteita ja onhan ne ihan loistorattaat. En olisi uskonut, että molemat rattaat menee näin nopeasti kaupaksi ja niistä ei edes tingitty yhtään. Nyt ollaan sit ilman rattaita kun tilalle ei ole vielä mitään. Pitää siis laittaa tänään tilaus PingPongiin ja toivoa, että toimitus on nopea. Meidän tyttö kun ei nuku päiväuniaan muualla kun vaunuissa.

Kannattaako kesävauvalle ottaa P&T:hin kantokoppa vai lämpöpussi? Ei olla käyty edes katsomassa koko vaunuja, mutta katsoin vain PingPongin sivuilta, että tuollaiset vaihtoehdot olisi... Varmaan vastauksen saisin kun pääsisin kauppaan hypistelemään noita vaihtoehtoja. Saako P&T:n kantokopasta tehtyä myöhemmin lämpöpussin?

250€ taisi olla sopiva hinta n. vuoden vanhoista Gessleinin yhdistelmistä kun ne meni neljässä tunnissa kaupaksi. Kyselyjä oli ehtinyt tulla sähköpostiin useita, mutta ne meni ensimmäiselle joka soitti minulle suoraan. Hyvät vaunut ne kyllä onkin. Nyt pitäisi vaan keksiä, että mitäs tilalle... Noi meni nimittäin nopeammin kaupaksi mitä osasin aavistaa.

Esikoisesta taulukko näytti tyttöä ja tyttö tuli. Nyt näyttäisi poikaa. Mulla on kyllä tyttöolo. Saas nähdä kuinka käy.

Minun mies kuvaili synnystä vähän useammalla sanalla. Tässä synnytyskertomus hänen näkökulmastaan... Ihanaa lukea näin jälkikäteen miten hän kuvailee asioita. Olimme todellakin molemmat siinä hommassa mukana. Esim. sanat ponnisteleMME ja valitsiMME synnytysjakkaran, sai jälleen hymyn huulilleni. 18.9. Tänään se alkoi, yhdessä Salattujen elämien tunnusmusiikin kanssa. Ensin supistukset olivat vain henkäys, tuntemus siitä että synnytys lähenee, mutta kohti iltaa henkäykset muuttuivat puuskiksi, jotka vetivät R.E.D:n polvilleen. Klo 23 alkaen supistuksia tuli säännöllisesti. 10 minuutin välein ne pyyhkäisivät muuten hyväntuulisen ja reippaan R.E.D:n ylitse- tällöin hän karttoi kosketusta ja vaati olemaan hiljaa, vailla tyhmiä puujalkavitsejä. 19.9. Supistukset jatkuivat säännöllisesti. Sählyn jäljiltä olin väsynyt ja yöllä pakenin pariksi tunniksi nukkumaan R.E.D:n pomppiessa 5-10min välein sohvalta ylös hengittämään, unesta hänellä ei ollut toivoakaan. Kuuma tunnin kestävä suihku helpotti kipuja. Ensimmäsien kerran R.E.D. soitti kättärille klo 02, jolloin sieltä kehotettiin ottamaan särkylääkettä ja odottamaan helpottaako se supistuskipuja. Taas reilun tunnin kuuma suihku kunnes lämmin vesi loppui. Särkylääke ei auttanut ja toistamiseen R.E.D. soitti Kättärille klo 04. Klo 4.45 istuimme jo Haikaranpesän kansian edessä miettien, passittaako kätilö meidät vielä kotiin odottamaan. Kipujen ja supistuksien, siis koko synnytyksen etenemisen arviointi on todella vaikeaa, ainakin näin ensikertalaisen näkövinkkelistä. Mistä sitä tietää milloin kivut ovat "riittävän" kovia, jotta ne edistäisivät avautumista ja siten vaatisivat jo siirtymistä sairaalaan...? R.E.D:lle kytkettiin perusseurantalaitteet, joista nähtiin vauvan syke sekä supistuksien frekvenssi. Vihdoinkin jokin numeerinen laite, jonka kautta minunkin oli helpompi eläytyä aaltoina R.E.D:n ylitse pyyhkiviin supistuksiin. Syötiin jugurttia ja juotiin omenamehua. Kätilökin vaihtui kesken. Harjoiteltiin ilokaasun käyttöä, molemmat. Klo 5.45 Tukevia supistuksia. Tuskin ne tästä helpottavat. Klo 7 No ei todellakaan helpota. Supistuksien väli on typistynyt lupaavaan 4 minuuttiin ja niiden voimakkuus värisyttää R.E.D:ä kauttaaltaan. Ilokaasusta ei ole enää mihinkään, seuraaavaksi R.E.D. passitetaan suihkuun rentoutumaan, mutta eittämättä kohta turvaudutaan johonkin todelliseen kivunlievitykseen kuten epiduraaliin ja voimasanoihin. Klo 9 R.E.D. oli tunnin suihkussa. Väsyttää, mutta miten tässä nyt nukkuisi, pientä on kertyvät univelat toisen kärsimyksien rinnalla. Kyllä nyt nolottaisi jos en mitään lahjaa olisi hankkinut. Huomattiin että kamera on jäänyt kotiin. No puhelimessa on "tavallaan" joten koetamme pärjätä sillä.. Klo 9.20 Tutkailtiin toistamiseen sisäkautta, miten esikoisemme maailmaantulo etenee. Sentti kerrallaan edetään... Klo 9.50 R.E.D. haikailee irti tarkkailukaapeleista, jotta pääsisi suihkuttelemaan ja mahd. helpottamaan yhä tukaloituvaa oloaan. Kätilönretkutkin menivät ja kielsivät äidiltä kiinteän ruuan, joten tekemäni voikkari meni allekirjoittaneen suuhun. R.E.D:lle mehukeittoa, laiha lohtu. Jos nyt pitäisi veikata, niin ponnistelemme aikaisintaan klo 14 ja en ihmettelisi vaikka poistulossa menisi iltaankin asti. Kova on urakka vielä edessä, jos takanakin. Klo 11.45 Menivät lapsivedet, samalla kun valmisteltiin epiduraalia. Kipu alkoikin käydä jo niin kovaksi, että R.E.D:llä teki tiukkaa selvitä niistä. Toivottavasti epiduraali vaikuttaa pian. Klo 13 Tyhjennettiin rakko, eli katetria kehiin kun ei muuten rakko tyhjentynyt. Saldo 1100ml Klo 13.45 R.E.D. koettaa olla ponnistamatta, mutta ei tässä enää kauaa mene, oksitosiinin ja rakon tyhennyksen jälkeen kohdunsuu suorastaa (kätilön sanoin) räpsähti auki Klo 14.30 Merkattiin alkaneeksi varsinainen ponnistusvaihe, vaikka jos R.E.D:ltä kysytään niin ihan tosissaan lasta oli maailmaan työstetty jo 30 min ajan. Valitsimme vastoin ennakkoluulojamme synnytysjakkaran ja sen avulla lapsi saatiin ulos n. 10 minuutissa. Syntymäajaksi merkittiin siis 14.43 Jälkitoimintaan meni n. tunti- vauva tuli ulos sen verran vapaalla tyylillä (pään jälkeen tuli kyynärpää), että pöytäkirjoihin merkittiin 2. asteen repeämiä. No, lanka, neulaa ja 500ml hemohessia korjaa mitä vaan. Klo 16.40 ja tässä ollaan oltu perhe jo kaksi tuntia. Kyllä aika rientää!

Me oltiin reilu vuosi sitten Haikaranpesässä synnyttämässä ja saatiin sieltä perhehuone. Kaikki meni loistavasti ja olen palveluun erittäin tyytyväinen. Sain haluamani kivunlievityksen ja hyviä vinkkejä ponnistusvaiheessa eri asentoihin. Seuraavana päivänä synnytys käytiin kätilön kanssa läpi ja apua saimme riittävästi. Minä toivuin synnytyksestä nopeasti ja kaikki lähti rullaamaan heti alusta asti hyvin, joten meille sopi vallan mainiosti, ettei huoneessamme rampannut koko ajan väkeä vaan saimme rauhassa totutella vauvan hoitoon. Kun painoimme nappia niin apu saapui lyhyessä ajassa. Ilmeisesti emme siis sattuneet paikalle kiireiseen aikaan. Olimme sairaalassa kaksi yötä ja sitten pyysimme päästä kotiin kun kaikki oli mielestämme hyvin. Normaalisti olisivat pitäneet vielä yhden yön kun olimme ehtineet olla osastolla vasta 1,5 päivää, mutta pyyntöämme onneksi kuunneltiin eikä estettä kotiinlähdölle ollut. Miehen menoja ei todellakaan tarkkailtu ja meille oli etukäteen sanottukin, että mies voi päiväsaikaan käydä töissäkin kunhan tulee yöksi perheensä luo. Meillä mies oli poissa n. parin tunnin ajan, että sai työasiansa hoidettua ja pystyi jäämään heti isyyslomalle. Haluaisin synnyttää myös toisen lapsen Haikaranpesässä, mutta kovasti arvelluttaa esikoisen hoitojärjestelyt... Onkohan se kauheaa säätöä jos ottaa perhehuoneeseen mukaan vajaa 2 vuotiaan lapsen? Onko kellään muulla ollut isompi lapsi perhehuoneessa mukana?

Onpa tosiaan korkeita hintoja mitä ihmiset huuto.netissä pyytää käytetyistä vaunuistaan! Eipä ihme jos ei mene kaupaksi... Samoista vaunuista kuin meillä, mutta 2-4 vuotta vanhoista pyydetään samaa tai jopa korkeampaa hintaa mitä itse ajattelin pyytää noista vuoden vanhoista. Olin ajatellut vaunuille hinnaksi n. 250€. Suomessa samat vaunut maksaa uutena n. 700€, mutta me saimme ne edullisemmin kun tilasimme Saksasta.

Meillä tyttö on vasta tässä syksyn aikana totutellut kotiruokaan kun jostain syystä minun kokkailut ei ole aiemmin maistunut. Tästä syystä hän meni koko matkan purkkiruualla. Tietty söi aamiaisella leipää ja pitkin päivää hedelmiä, mutta muuta ravintolaruokaa ei syönyt. Aivan varmasti ravintoloista löytyy lapsellekin maistuvaa ruokaa jos on tottunut kotiruokaan. Annokset saa tilattua miedompina eikä meidän kohdalle tosiaan kovin tulisia ruokia sattunut muutenkaan.

Minäkin luultavasti laitan kohta myyntiin meidän n. vuoden ikäiset vaunut. Niissä ei ole mitään vikaa ja olemme pitäneet niitä todella hyvin mm. säilyttäneet sisällä ja välttäneet jättämästä auringon paahteeseen. Hinnaksi olen ajatellut 60% siitä mitä niistä uutena maksoimme. Toisaalta harmittaa myydä lähes uuden veroisia vaunuja niin halvalla, mutta toisaalta taas jos laitan ne myyntiin niin haluan niistä nopeasti eroon. Käytettyjä vaunujakin löytyy myynnistä niin paljon, että ihmisillä on valinnan varaa vaikka kuinka ja tottakai ylihintaiset jää myymättä tai lopulta myyjä joutuu kuitenkin laskemaan hintaa. edit. myynti-ilmoituksessa aion vaunujen hyvän kunnon lisäksi korostaa sen mallin hyviä ominaisuuksia ja sitä miksi me valitsimme ne vaunut. Silloin ostaja tietää sopivatko vaunut heidän tarpeisiinsa.

Minä en oikein muistanut vältellä mitään ruoka-aineita. En tainnut olla vielä kunnolla sisäistänyt sitä, että olen raskaana. Alkoholia en tietenkään ottanut enkä uskaltanut syödä katukeittiöistä. Lihan kypsyyden muistin sentäs tarkastaa ja tilata pihvit kypsinä. Brie-juustoakin söin sekä majoneesia hampurilaisten välissä. Mitään vatsapöpöä en saanut. Söin matkalla maitohappobakteereita. Thaimaalaista ruokaa pystyin syömään vain parina ekana päivänä ja sit ne hajut rupesi yököttämään niin paljon, että koko loppulomana ne ei vaan uponnut. Normaalisti kyllä pidän thaimaalaisista ruuista. Me ei koko loman aikana törmätty liian tuliseen ruokaan, en sitten tiedä syötiinkö ihan "vääränlaisissa" paikoissa. Närästystä ei siis tullut. Olen kuullut, että monille lapsille ei tuolla kuumuudessa lämmin ruoka maistu, mutta meidän neiti söi sitä suht normaalit määrät. Joinain päivinä meni ehkä vähän vähemmän. Meillä oli mukana myös 6kk soseita kun ne on "kevyempiä" ja menee tytölle myös kylmänä. Lounaaksi se söi sellaisen ja päivälliseksi sitten lämmitimme 8kk soseen. Hedelmiä meni hyvin ja maito sekä puuro maistui normaaliin tapaan. Tytölle en oikein löytänyt vaatteita Thaimaasta. Tottakai siellä olisi niitä kesävaatteita ollut, mutta enpä viitsinyt niitä paljon ostella kun on talvi tulossa ja vaikea arvioida minkä kokoinen neiti on ensi kesänä. Näin myös joitain bodeja, housuja ja kokoasuja, mutta ne oikein ollut meidän makuun... Olihan esim. MBK:ssa Bangkokissa joitain lastenvaatekauppoja, mutta valikoimat oli aika "vauvamaiset" kun tykkään enemmän värikkäistä ja retrotyylisistä vaatteista. En siis nähnyt missään esim. Lindex, ja Me&I -tyylisiä vaatteita.

Lennoista vielä sen verran, että ne oli aika rankat. Enpähän ihan heti lähtisi noin pitkille lennoille taaperon kanssa... Aikaeron kanssa taas ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Tyttö pääsi heti rytmiin molemmissa päissä. Noista takseista vielä. Minäkin ajattelin, että en todellakaan halua mennä tytön kanssa taksiin, jossa ei ole turvaistuinta. Toisin kuitenkin kävi... Jos halusi päästä sellaisiin paikkoihin, jonne ei julkiset kulje niin pakkohan se oli taksia käyttää. Eikä Samuilla edes mitään julkisia ole. Bangkokissa oli koko ajan sellaiset ruuhkat, että taksi ajoi aina hiljaa tai ainakin kohtuuvauhtia, joten ei hirvittänyt yhtään. Samuillakin meille sattui kuskit, jotka eivät hurjastelleet.

Me palattiin Thaimaasta pari viikkoa sitten. Oltiin 4 päivää Bangkokissa ja 7 päivää Samuilla. Tyttö on nyt vuoden ikäinen ja matkassa meillä oli tytön isovanhemmat. Matka meni loistavasti, mutta ilman isovanhempia en olisi sinne lähtenyt. Silloin joku euroopan matka olisi saanut kelvata. Nyt kun oli hoitajat mukana niin pääsimme miehen kanssa tekemään retkiä, syömään kahdestaan, hierontoihin jne. Thaimaalaiset olivat todella lapsirakkaita ja tyttö sai huomiota joka puolella jossa liikuimme. Ravintoloissakin hoitajia riitti, että saimme välillä syödä rauhassa. Kuumuus ei haitannut tyttöä, vaikka hänkin hikoili aika tavalla. Onneksi hän on kova tyttö juomaan vettä niin sekin varmaan helpotti oloa. Kannattaa ottaa mahdollisimman kevyttä vaatetta mukaan. Trikoovaatteet oli aivan liian hiostavia. Kantorepussa pidin tyttöä pelkässä vaipassa (iltaisin, en siis suorassa auringonpaahteessa). Altaalla ja uidessa oli hyvä olla pitkälahkeinen ja -hihainen uv-asu sekä isolierinen hattu. Aurinkovoide oli meillä apteekista ostettua, olikohan merkki Avene ja suojakerroin 50. Yksi purkki ei olisi riittänyt pariksi viikoksi. Meillä on vaunuihin Axel&Idan uv-suoja, joka on todettu jo kahdella etelän reissulla loistohankinnaksi. Myös matkasyöttötuoli on ollut todella tarpeellinen. Matkalla mukana meillä oli omat ruuat, maidot ja vaipat tytölle. Thaimaastakin olisi löytynyt hyvin vaippoja, mutta meillä täytyy käyttää tiettyä merkkiä, ettei tule ihottumaa siksi siis raahasimme nekin mukana. Olipahan tulomatkalla hyvin tilaa tulijaisille. Lastenruokavalikoima kaupoissa oli minun mielestä aika suppea. Jostain isommasta marketista olisi saattanut löytyä ruokia vähän paremmin. Kävelykadut sekä Bangkokissa, että Samuilla oli aika huonokuntoisia, mutta kunnon vaunuilla tai matkiksilla pääsee kuitenkin eteenpäin. Ihan pienipyöräisiä ja rimpulamatkiksia sinne on kyllä mielestäni turha ottaa mukaan. Samuilla olisi ollut aika haasteellista myös tavan vaunuilla, sillä kadut oli välillä tosi kapeita.

Meillä oli parin viikon purkit omassa lentolaukussaan. Laitoin pehmikkeeksi pyyhkeitä ja laukun reunoille pakkasin korviketetrat ja puuropussit. Laukku meni ruumaan, sillä se painoi n. 10 kg. Molemmilla matkustuskerroilla kun on ollut tuollainen setti mukana niin kaikki purkit on tulleet ehjänä perille.

Nyt kun mietin niin tuo on muuten ihan totta noista paidoista, että ne on aika kapeita. Ei ole vaan tullut aiemmin mieleen, sillä meidän tyttö on tuollainen laiheliini ja sille ne paidat on just hyviä. Jos kevään mallistossa on plyysihaalari (niin kuin joka mallistossa yleensä on ollut) ja se miellyttää silmää niin kannattaa tilata se heti kauden alussa. Niistä on näköjään tullut kestosuosikkeja ja ne myydään aina loppuun. Sitten niitä näkee huuto.netissä käytettyinä sikahintaan. Itse himoitsin viime syksynä sitä sammakkohaalaria ja kun katsoin huuto.netistä niin sen hinta nousi lähelle 40 euroa! Tänä syksynä olisin sitten halunnut sen siilihaalarin ja kun en sitä ajoissa tajunnut tilata niin jäinpä ilman sitäkin.

Meidän neidin pinnasängyssä on hänen lisäkseen pelkkä unipupu. Ei enää reunapehmustetta, ei mobilea (joka ei ikinä edes kiinnostanut...) eikä peittoa, sillä se ei pysy päällä. Tyynyä pikkuinen ei vielä tarvitse.

Sammakko on marsipaanista, mutta sitä en sentäs ole itse tehnyt. Tuollaisen sammakon ja monia ja monia muita kakunkoristeita löytää mm. Jumbon Stockalta.

Meillä yritettiin hakea vähän sellaista sammakko -teemaa. Koristeina pöydässä oli kirkkaita kivituikkuja, joiden pohjalla limenvihreää koristehiekkaa ja siinä päällä vaaleanpunaiset tuikut. Pöydän päässä oli myös pehmosammakko. Sohvan päällä nökötti sitten isompi pehmosammakko. Sammakko seikkaili myös kutsukorteissa ja kakun päällä. Tässä kuvat tekemistäni kakuista prinsessakakku valkosuklaa-mustaherukkajuustokakku ja anopin tekemä kinkkuvoileipäkakku Lisäksi tarjolla oli pullaa sekä lohi- ja sinihomejuustotäytteisiä tuulihattuja.

Meillä on nyt takana n. 10 tunnin lennot Thaimaahan ja takaisin 1-vuotiaan kanssa. Rankkaa oli. Nimittäin meille vanhemmille, joiden piti viihdyttää ja juosta juuri kävelemään oppineen tyttären perässä. Yölennolla hän malttoi nukkua vain 3,5h! Ei juurikaan kiukutellut, muttei vaan malttanut nukkua. Paluulento oli päivälento ja tyttö nukahti vasta tunti ennen laskeutumista. Sekä meno- että paluulennolle saatiin vauvakori. Lentoja lukuunottamatta matka meni loistavasti.

Kiva tietää, että pienen pieniäkin talvikenkiä löytyy. Kiitos Onion yksäristä.

Mistä ihmeestä löydän talvikengät kokoa 18 tai 19? Tuntuu, että kaikki alkaa koosta 20, jotka on meidän tytölle JÄTTIMÄISET! Stockalla oli Tepsun talvikengät kokoa 19, mutta ne oli valkoiset ja nahkaiset, joten ne ei käy. Sitäpaitsi se 19 koko näytti myöskin tosi suurelta. En varmaan vielä uskalla talvikenkiä ostaa jos se jalka kuitenkin ehtisi kasvaa kokoon 19, mutta pitkä matka on kyllä siihenkin... Olisi kuitenkin kiva etukäteen tietää mistä lähden noita minikokoja etsimään. Kengät saisi mieluiten olla goretexiä.

Me lennettiin Tuilla Rodokselle viime toukokuussa. Kaikki meni vallan mainiosti. Muistaakseni sylilapsi sai ottaa rattaiden lisäksi 10kg matkatavaraa.

Vaahtokarkkitaikina: Laita n 400 g vaahtokarkkeja + 2rkl vettä mikron kestävään kulhoon ja laita täysteholle (800 w) n 40 sekunniksi, jolloin vaahtokarkit sulavat. Lisää joukkoon käsin nyppimällä 750 g tomusokeria ja 1 tl vanilja-aromia. Vaivaa taikinaa, kunnes se on tasaista ja muistuttaa muovailuvahaa. Kaulitse taikina levyksi siivilöidyn tomusokerin päällä. Vaahtokarkkitaikinasta voi muotoilla myös esimerkiksi ruusuja tai muita koristeita marsipaanin tapaan. Lähde luottosivuiltani hellapoliisi.fi http://www.hellapoliisi.fi/hyydytetyt-kaku...ya-taikinaa.php

Meilläkin parhaiten toimii Tupperwaren nokkis. Ihme kyllä meidän tyttö ei ole saanut niitä kahvoja irti vaikka välillä paiskookin mukia miten sattuu. Oletko H4izuli pessyt nokkiksen kahvoineen koneessa? Kun minä kerran pesin niin jotenkin tuntui, että ne kahvat löyseni. Sen jälkeen olen jättänyt kahvat pois pesusta. Meillä on venttiilillinen Ainun nokkis ja mulla on itsellänikin vaikeuksia saada sieltä imettyä mitään, joten se ei toimi tytölläkään. Ilman venttiiliä ihan ok, mutta silloin vanhemman täytyy hörppyyttää ettei nestettä ole ympäriinsä. Tupperin nokkis on kyllä mainio kun sitä ei tartte imeä posket lommoilla, mutta sieltä ei myöskään tule mitään vaikka sitä kääntelee ylösalaisin. Siinä on sellainen silikonikansi eikä mitään venttiiliä.

^ eikös tässä ketjussa pitänyt tulla kertomaan jos lapsi on oppinut liikkumisen taitoja vähän hitaammassa tahdissa...? Sekä antamaan ja hakemaan vertaistukea. Mielestäni se ei ole vertaistukea jos tullaan listamaan miten AJOISSA lapsi oppi nämä taidot. Sori, ei millään pahalla.

Onko teillä ollut Thaimaan hotelleissa vedenkeittimet ihan käyttökelpoisia? Nimittäin lähes joka kerta kun ollaan oltu jossain hotellissa niin vedenkeitin on ihan kalkkeutunut tai jossain muussa epämääräisessä "kuonassa". Nyt meillä on kyllä 4+ ja 5-tähden hotellit, joten luulisi niissä olevan tasokas varustus. Mietin vaan, että pitääkö minun alkaa varmuuden vuoksi raahaamaan omaa vedenkeitintä mukana. Lapsen ruuan laittamisen ja välineiden desinfioinnin kannalta kun se on tuolla matkalla ihan ehdoton ja mitään likaista vekotinta en kyllä halua käyttää. Tähän astisilla matkoilla meillä on ollut huoneistohotelli, joten ällön vedenkeittimen sijaan ollaan voitu laittaa ruuat mikrossa ja keittää vesi kattilassa.