Sipuliina

Luin raskausdiabetesta käsitteleviltä sivuilta (en enää muista tarkemmin mistä), että insuliiniresistenssi lisääntyy rv 20-32. Voisi siis ajatella, että noilla viikoilla radi pahenee. Omalla kohdalla oli välillä parempia ja välillä huonompia viikkoja sokereiden suhteen, mutta kokonaisuutena voisi sanoa, että radi meni koko ajan vain pahemmaksi. Tyttö tosin päätti syntyä jo rv 37+, joten sen pidemmälle ei ole tietoa, miten sokerit olisi asettuneet.

Ensimmäisen lapsen syntyessä olin 25v ja nyt viimeisen lapsen syntyessä 33v.

Mulla oli insuliinihoitoinen radi viimeisimmässä raskaudessa. Verensokeriarvot heittelivät rajusti säännöllisestä ja ohjeidenmukaisesta ruokavaliosta huolimatta, mikä hankaloitti oikean insuliiniannoksen arviointia. Sokeriarvojen ylityksiä tuli sen vuoksi melko paljon erityisesti raskauden lopussa. Vauva oli syntyessään 48 cm ja 3045 g, eli koon puolesta mikään ei viitannut sokerivauvaan, mutta syntymän jälkeen vauvan verensokereiden kanssa oli ongelmia. Ensimmäinen arvo oli tosi matala ja lisämaitoa tarvittiin, mutta sen avulla arvo tuli hetkeksi kuntoon. Vielä yhden vuorokauden iässäkin vauvan verensokerit laskivat pikkuisen liian alas, kun oma maito ei ollut vielä kunnolla noussut. Mulla maito nousi kunnolla vauvan ollessa hieman alle 2 vrk vanha ja sen jälkeen vauvan sokerit pysyivät hyvinä.

Olen varmaan joskus tähän ketjuun kirjoittanutkin, mutta päivitetään nyt tilannetta. Olen ollut seitsemän kertaa raskaana ja joka kerralla on ollut vuotoa alkuraskaudesta. Silti vain yksi raskauksista on päätynyt keskenmenoon. Kahdessa raskaudessa vuoto on ollut vähäistä, lähinnä veriseksi värjäytynyttä valkovuotoa. Kahdessa taas olen vuotanut hyvinkin runsaasti verta. Hematooma on löydetty kohdusta ainakin kolmessa raskaudessa. Keskenmenneessä raskaudessa vuoto ei ollut kovin runsasta, eikä se muutenkaan eronnut mitenkään normaaliraskauksien vuodoista. Ultrassa todettiin silloin kuitenkin keskeytynyt keskenmeno ja jouduttiin tekemään lääkkeellinen tyhjennys. Viimeisin raskaus jäi ensin kokonaan huomaamatta runsaan alkuraskauden vuodon takia. Luulin vuotoa kuukautisiksi, mutta lopulta viikkoja jatkunut etova olo sai tekemään raskaustestin. Silloin raskaus oli edennyt jo viikolle 10+.

Ei nuo kokoarviot tosiaan kovin luotettavia ole, mutta kyllähän se aina ylimääräistä huolta aiheuttaa, jos vauva on niiden mukaan kasvanut ylimääräistä. Omalla kohdalla kokoarviot ovat menneet aina vähän alakanttiin. Muistaakseni kolme lapsista on arvioitu laskettuna aikana noin 3,2 kg painoisiksi, mutta he ovat olleet noin viikkoa ennen laskettua aikaa syntyessään 3,5-3,6 kg. Eli ei mitenkään kovin isoja keskimäärin, mutta toisaalta olen itse pienikokoinen, eikä mieskään ole mikään jättiläinen, niin pelkästään vanhempien kokojen perusteella lasten pitäisi olla selvästi keskimääräistä pienempiä. Sokeriarvot heittelevät taas miten sattuu, vaikka ruokailussa tai muissa asioissa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. Välillä on hyviä päiviä ja sitten taas huonoja. Oikeastaan noita hyviä (ja huonoja) päiviä tuntuu tulevan aina useampi peräkkäin eli voisi melkein puhua hyvistä viikoista ja huonoista viikoista. Juuri kun pääsee kehumasta, että sokeriarvot on nyt hyviä, arvot nouseekin ja alkaa tulla taas ylityksiä. Ärsyttävää Kullannuppu, voihan tuo rauta hyvinkin vaikuttaa, varsinkin jos se sekoittaa vatsan toimintaa. Kannattaa varmaan kokeilla ottaa se muuhun aikaan päivästä. Itse pystyn ottamaan lisärautaa vain hyvin pieniä määriä päivässä, mutta onneksi hemoglobiini on tässä raskaudessa laskenut vain vähän.

Voi ei, Tossavainen. Muistanko oikein, että teidän muutkin lapset ovat olleet isoja syntyessään? Onko nuo synnytykset kuitenkin mennyt hyvin? Itse olen kokenut sekä luonnollisesti edenneen synnytyksen että käynnistyksen ja en kyllä itsekään tuota käynnistystä haluaisi. Todennäköisesti mun kohdalla synnytys joudutaan muista syistä joka tapauksessa käynnistämään ja vauvan koko vaikuttaa lähinnä vain käynnistyksen ajankohtaan. Aamupaastot ovat palanneet taas alle viiden lukemiin, jee! En kyllä ymmärrä, mistä se hetkellinen nousu johtui.

Kiitos leipävinkeistä Tossavainen. Tuota ruislimppua voisi testata, jos löytyy kaupasta täällä. Noissa vähähiilihydraattisissa leivissä on mun kohdalla vähän se ongelma, ettei ne vie nälkää pois ja niitä pitää ottaa useampi pala kerralla ja sen jälkeen hiilihydraattien määrä onkin jo samalla tasolla kun normaalileipää syömällä Nyt olen testannut kolme leipämerkkiä, kaikki 100% täysjyvää, mutta eivät toimi mulla, rajat paukkuu kaikkien kanssa. Yleensä olen hyvin varovainen kaikkien "ylimääräisten" vitamiinien ja hivenaineiden kanssa raskausaikana, mutta ehkä tuota kromia voisi testata, jos siitä on ollut apua muille. Hiilihydraattien määrää vuorokaudessa ei saisi kuulemma vähentää ja painokaan ei saisi tippua yhtään, niin jokin keino pitäisi löytyä, jolla saisi kropan kestämään nuo hiilihydraatit. Insuliinin lisääminen muillekin aterioille kun aamupalalle on tietenkin yksi mahdollisuus, mutta se olisi kaikista epämieluisin vaihtoehto mulle.

Kullannuppu, mullahan on jo insuliinit käytössä aamupalalla ja lääkäri neuvoi, että insuliini myös iltapalalla voi auttaa aamupaastoihin, jos ne meinaa kohota. Mitään ennaltaehkäisevää vinkkiä en valitettavasti osaa antaa. Mulla on nyt leipäongelma, kun mun suosikkileipä näyttäisi poistuneen kaikkien paikallisten kauppojen valikoimista (vai olisko valmistus lopetettu, en ainakaan löytänyt tietoa sellaisesta). Kyseessä on siis Sinuhen ruisryhti, jota olen syönyt jo vuosia ennen tätä radiakin, mutta nyt radin aikana se on osoittautunut loistavaksi leiväksi, joka pitää verensokerit rajojen sisällä, vaikka sitä söisi nälkäisenä vähän enemmänkin. Olen nyt yrittänyt löytää tilalle jotakin muuta leipää, mutta toistaiseksi huonolla menestyksellä. Muut täysjyväleivätkin tuntuu aiheuttavan välillä rajojen ylityksiä ja niitä saa syödä niin vähän, ettei nälkä meinaa lähteä. Pakkasesta löytyi vielä muutama ryhti, niin piti testata, onko vaikutus verensokereihin tosiaan leipämerkistä kiinni, vai jostakin muusta ja kyllä se näyttäisi ihan leivästä johtuvan. Ärsyttävää, juuri kun verensokerit alkoi olla parempia, piti tulla tällainen harmittava takaisku. En millään haluaisi alkaa pistämään insuliinia useammin, mutta jos toista verensokereiden kannalta yhtä hyvää leipää ei löydy, niin varmaan se on pakko. Olen kyllä vähän kade teille, joilla radi on helppohoitoinen, kun itse saan olla ihan hurjan tarkkana siitä, mitä suuhuni laitan

Onnea vauvasta Lunna! Mukava kuulla, miten radi on vaikuttanut sairaala-aikaan. Mun pitääkin yrittää muistaa seuraavalla äippäpolikäynnillä kysellä oman sairaalan käytännöistä. Tervetuloa Mtbe! Meillä on ohje, että normaali paastoaika on 10-12 tuntia ja siitä poikkeavasta ajasta pitää ilmoittaa labrassa. Omalla kohdalla verensokeriarvot ovat menneet ihan viime aikoina vähän parempaan suuntaan. Toivottavasti sama meno jatkuu eikä uusia pahenemisvaiheita enää tule. Vauvan kokoa seurataan nyt äippäpolilla muutaman viikon välein.

Kiva kuulla, ettei paheneminen välttämättä jatku raskauden loppuun asti. Varmaan on vähän yksilöllistä, mitkä on pahimmat viikot, mutta ainakin mulla viikot 28 -> 31 radi on mennyt koko ajan pahemmaksi. Eilen söin päivällisen yhteydessä puolikkaan laskiaispullan. Vähän aikaa ehdin jo iloita, kun sokerit oli tunnin päästä vain 5,6. Seuraavan aterian eli iltapalan jälkeen pärähtikin sitten mittariin lukema 9,1, vaikka iltapalalla en syönyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa ja normaalisti samanlainen iltapala nostaa sokerit kuutosella alkaviin lukemiin. Eli ilmeisesti se pullapala kostautui sitten myöhemmn jollakin mekanismilla. Vielä tänä aamunakin paastot oli 5,5 ja aamupalan jälkeiset arvot pysyi juuri ja juuri rajoissa, kun nostin vähän insuliinin annostusta. Hohhoijaa, kyllä on tarkkaa näiden syömisten kanssa ja nähtävästi ei passaa lipsua yhtään ruokavaliosta

Mulla venähti paasto aamulla noin tunnin tavallista pidemmäksi ja ekaa kertaa ylittyi paastoarvon raja. En sitten tiedä, johtuiko ylitys tuosta tavallista pidemmästä paastosta vai ei, kun tuo paastoarvo on mulla muutenkin ollut noususuunnassa ja rajan ylitys jossakin vaiheessa oli ihan odotettavissa. Paheneeko tämä radi yleensäkin raskauden edetessä, kun ainakin omalla kohdalla tuntuu, että ruokailut menee koko ajan vain vaikeammiksi? Sellaisetkin ruuat, jotka vielä mittailujen alkuvaiheessa ei nostaneet sokereita liian ylös, saattaa aiheuttaa ylityksiä.

Täällä olisi yksi isomman perheen äiti. Meidän lapsiluvun piti olla jo täynnä viidennen lapsen jälkeen, mutta näin sitä kuitenkin jälleen ollaan täällä foorumilla odotuspuolella. Tämä kuudes lapsi on meille sitten oikeasti se viimeinen Nykyinen raskaus on ollut selvästi aiempia raskauksia hankalampi, joten toivottavasti tämän raskausajan muistelu ehkäisee sitten jatkossa uutta vauvakuumetta puhkeamasta Vanhin lapsista on 7-vuotias ekaluokkalainen. Neljä vanhinta lasta on poikia ja viides tyttö. Tässä raskaudessa ollaan saatu tyttöveikkaus, mutta parin kuukauden päästä sitten nähdään, pitikö veikkaus paikkansa.

Meilläkään ei ole diabeteshoitajan tapaamista, mutta radiin liittyen multa on otettu pitkäaikaissokeri-arvo sormenpään verinäytteestä ja lisäksi labrassa otetusta verinäytteestä on katsottu jotakin vasta-aineita. Kilppariarvotkin olisi ilmeisesti muuten katsottu, mutta ne oli muusta syystä katsottu jo alkuraskaudesta, niin ei tarvinut. Olen katsellut vähän huolestuneena tuota mun aamun paastoarvoa, kun se näyttää koko ajan vain nousevan. Kun aloitin mittailut reilu kolme viikkoa sitten, se oli aika matala, mutta on sen jälkeen noussut tasaisesti. Vielä ollaan onneksi rajojen alapuolella, mutta jos nousu jatkuu samaan tahtiin, niin 1-2 viikon päästä paukkuu paastoarvojen raja. Toivottavasti tämä olisi nyt vain jokin vaihe, eikä nousu enää jatku. Nyt on mulla kuitenkin vasta rv 31+.

Nämä verensokeriarvot vaan jatkaa kummallista käyttäytymistä. Kolmantena päivänä samanlaisen aamupalan jälkeen pärähti lukema 8,2. Yritin miettiä kaikkia mahdollisia pieniä eroja näiden päivien välillä ja todennäköisin syy taitaa löytyä yöunen määrästä. Ennen ensimmäisen päivän mittausta yöunet jäivät aivan onnettoman surkeiksi (aamupalan jälkeen arvo 6,4), toista mittausta edeltävänä yönä nukuin vain hieman huonosti (arvo 7,4) ja kolmantena päivänä nukuin pitkät ja hyvät yöunet (arvo 8,2). Aika isoja eroja näyttäisi tulevan tuollaisistakin jutuista, joihin ei voi ruokavaliolla vaikuttaa. Mulla on alkanut välillä tulla myös ruokailun jälkeen matalia sokeriarvoja (alle 5,0). Muuten epäilisin mittausvirhettä, mutta noihin mataliin sokeriarvoihin liittyy sellainen huono, heikko ja voimaton olo ruokailun jälkeen, joten varmaan nuo lukemat on ihan todellisia. Sokeriarvot on kuitenkin aina vähintään 4,5, joten ei ne niin matalia ole, että niiden pitäisi itsessään aiheuttaa heikkoa oloa. Insuliinia en ole tuolloin käyttänyt, mutta jotenkin tämä kroppa nyt sekoilee. Ärsyttävää!

Mulla aamupalan jälkeiset korkeat sokeriarvot päätettiin nyt hoitaa ottamalla insuliini käyttöön aamupalalla. Jos iltapalan jälkeisten arvojen kanssa ongelmat jatkuu, pitää alkaa pistämään silloinkin. Yritän nyt kuitenkin tehdä kaikkeni, että iltapala-arvot saisi ruokavaliolla kuntoon. On tuo insuliinin pistäminen sen verran inhottavaa, että kerta päivässä on enemmän kuin riittävästi Tossavainen, on nuo sokeriarvot vaan niin kummallisia, että täsmälleen sama ruoka voi aiheuttaa erilaiset lukemat eri päivinä. Mulla oli esim. eilen aamupalan jälkeinen arvo 6,4 ja tänään tismalleen samanlaisen aamupalan jälkeen 7,4. Paastoarvo ennen aamupalaa oli sama ja molemmilla kerroilla pistin saman määrän insuliinia. Näin siis menee ainakin mun kohdalla, mutta varmaan tässäkin tapauksessa on hyvin yksilöllistä, miten säännöllisesti verensokerit käyttäytyy.

Onnittelut hyvistä arvoista Itse pidän nyt muutaman päivän mittaustaukoa. Valkosiipitiira, mulla oli se tunnin arvo 12,0. Kahden tunnin arvo oli kyllä hyvin laskenut, mutta ei sekään ihan ehtinyt rajoihin, kun tunnin arvo oli niin korkea. Ensimmäisen sokerirasituksen siinä jossakin ensimmäisen raskauskolmanneksen lopussa selvisin ihan puhtain paperein ja kaikki arvot oli reilusti alle rajojen. Joten yllättävän nopeasti ja rajusti näyttäisi voivan tämä radi puhjeta.

Hyvä Tossavainen, että nyt oli paastot edes melkein rajoissa. Kuulostaa kyllä hurjan matalalta nuo hiilihydraattimäärät. Pitäisi varmaan testata tuota kahden aamupalan systeemiä ja katsoa, miten sokerit siihen reagoi. Ainakin viikonloppuisin kahden aamupalan syöminen onnistuisi, arkena olisi enemmän haastetta ehtiä syömään kahta. En millään jaksaisi nousta jo aamuyöstä syömään ensimmäistä, kun yöunet on muutenkin huonoja ja katkonaisia ja arkisin se olis pakko toteuttaa noin päin. Viikonloppuisin toisen aamupalan ehtisi syödä myöhemminkin, kun ei ole lasten viemisiä ja hakuja eskariin ym. juttuihin.

On tämä radi kyllä raivostuttava, kun verensokerit käyttäytyy välillä niin kummallisesti. Mulla on menee homma toisinpäin tuon aamupalan kanssa. Olen aina aamuisin ihan hurjan nälkäinen ja normaalisti aamupala on ollut mulla oikeastaan päivän pääateria. Nyt radin kanssa tuo aamupalan jälkeinen sokeriarvo on kaikista ongelmallisin. Paastot on ennen aamupalaa olleet hyvät 4,3-4,8. Aamupalaksi en saa nähtävästi syödä kuin yhden täysjyväleivän ja sillä sokerit pysyy hätäsesti sallituissa arvoissa. Jos syön toisen leivän, hedelmän tai maitotuotetta lisäksi, rajat paukkuu. Tuo yksi leipä ei vaan riitä mulle alkuunkaan, vaan tulen siitä vain entistäkin nälkäisemmäksi ja sitten olen lounaaseen asti nälkäinen, väsynyt, voimaton ja äkäinen. Päivällä voin syödä melkein mitä vain ja sokerit pysyy hyvinä, mutta iltaisin sokerit alkaa taas oikkuilemaan.

Mulle taas paastoarvo ei ole ainakaan toistaiseksi vielä aiheuttanut ongelmia, vaan lukema on aina ollut alle 5 ja sokerirasituskokeessakin se oli ainut normaali arvo. Ehkä noihin aterianjälkeisiin arvoihin jotakin logiikkaa löytyy, kun tarpeeksi mittailee. Nuo pitkät ateriavälit saattaisivat kyllä ainakin jotakin selittää, koska korkeimmat arvot ovat tainneet tulla silloin, kun on ehtinyt tulla jo kova nälkä ennen ruokailua. Sitten on ärsyttänyt, kun en ole uskaltanut syödä edes mahaa täyteen korkeiden sokereiden pelossa, mutta siitä huolimatta rajat on paukkuneet. Meillähän on ohjeena mitata sokerit vain kahtena päivänä kahden viikon aikana, mutta olen katsonut tarpeelliseksi mitata useammin, kun noita ylityksiä on tullut. Täytyy löytää nopeasti oikea ruokavalio tai saada tehokkaampaa hoitoa, koska tässä vaiheessa raskautta vauva alkaa muutenkin kerätä nopeasti painoa ja en todellakaan haluaisi yhtään keskimääräistä isompaa lasta kun synnytyksessä on tiedossa riskitekijöitä muutenkin. Toivottavasti ei tule sanomista neuvolassa sitten, kun käyn pyytämässä uusia liuskoja mittauksiin.

Mie tuskin pystyn täysimettämään lasta pidempää kuin pari ensimmäistä viikkoa, koska se ei ole onnistunut noiden viiden vanhemman lapsenkaan kanssa. Ensimmäisten kanssa stressasin kovasti tuosta maidon riittämättömyydestä ja kokeilin kaikki mahdolliset ohjeet ja niksit läpi maidontuotannon lisäämiseksi, mutta se ei vaan onnistunut. Seuraavien kanssa olen jo hyväksynyt asian ja ajatellut niin, että teen parhaani ja katson, mihin se riittää. Rintamaito on pysynyt tärkeimpänä ravinnonlähteenä lapsilla 4-6 kuukautta ja on sekin nyt parempi kuin ei mitään. Yhden lapsen kohdalla pulloruokinta imetyksen ohella haittasi imetystä, kun hän alkoi hylkiä tissiä. Muilla pullo ei ole häirinnyt imetystä. Jotakin makeaa herkkua pitäisi kyllä välillä saada ihan oman mielialankin takia. Nuo makeutusaineilla makeutetut mehukeitot kohtuukäytössä voisi tosiaan olla hyvä vaihtoehto. Liian aikaisin menin iloitsemaan yhden päivän hyvistä sokeriarvoista ja seuraavana päivänä tulikin kaksi ylitystä aterioiden jälkeen. Todella ärsyttävää, kun tuo verensokeri tuntuu käyttäytyvän ihan miten sattuu riippumatta siitä, mitä on syönyt. Välipalaksi söin kaksi tavallista leipää ja omenan ja pelkäsin korkeita arvoja sen jälkeen, mutta tulos oli vain 5.4. Iltapalaksi taas söin yhden vähähiilihydraattisen karppausleivän ja maustamattoman viilin ja tulos olikin yllättäen 8.3! Aamupalan jälkeinen arvo tuottaa myös ongelmia, kun sokerit tuppaa nousemaan korkeaksi todella pienestäkin syömisestä.

Mie suhtaudun tuohon lisämaitoon ihan positiivisesti, kun omalla kohdalla olen huomannut sen antamisen vain nopeuttavan oman maidon nousemista. Ilman lisämaitoa nälkäiset ja kiukkuiset vastasyntyneet ovat roikkuneet tissillä 24 tuntia vuorokaudessa ja nukahtaneet siihen vain muutaman minuutin pätkiksi. Sen seurauksena en ole itse pystynyt nukkumaan yhtään moneen vuorokauteen ja olen itse mennyt niin huonoon kuntoon, että maidon nousuun on mennyt kolmisen päivää. Lisämaitoa saaneet lapset ovat lisämaidon voimalla nukkuneet pari tuntia ja olen itsekin saanut nukuttua. Kun olen saanut levätä eikä oma kroppa ole ollut äärimmilleen stressattu, maito on noussut reilussa vuorokaudessa. Mutta tietenkin lapsissa ja äideissä on eroja, eikä kaikilla homma varmastikaan toimi samalla tavalla. Mulla ei ole koskaan tullut maitoa ennen vauvan syntymää, joten oman maidon lypsäminen vastasyntyneelle ei varmastikaan onnistu. Myös mua harmittaa tämä radi ihan älyttömästi. Olen normaalisti sellainen sokerihiiri, että nämä sokerin vieroitusoireet on ihan kamalia. Kun saa vain vähän sokeria ja nopeita hiilihydraatteja, mulla tuntuu olevan koko ajan nälkä, vaikka olisin juuri syönyt. Olo on ihan voimaton ja hyvä että jaksan edes tuota 10 kg painavaa nuorimmaista lasta nostaa. Lisäksi olen pirun kiukkuinen ja ärtynyt koko ajan. Toivottavasti tämä pian helpottaa. Meillä mies jää hoitamaan isompia lapsia, kun olen sairaalassa. Vauva sattuu vain syntymään todennäköisesti juuri sellaiseen aikaan vuodesta, että mies ei todellakaan voisi olla poissa töistä. Olin elätellyt toiveita, että jos kaikki menisi hyvin, kotiutuisin sairaalasta hyvin nopeasti ja miehelle tulisi vain yksi poissaolopäivä. Mutta nyt kun todettiin tämä radi, tuli sitten vielä lisää mutkia matkaan. Mutta sitten vielä vähän positiivista tämän valivali-viestin päätteeksi. Eilen ei tullut yhtään ylityksiä sokeriarvoihin. Jos tänään menee yhtä hyvin, voi pitää vähän taukoa mittauksissa.

Heippa! Joudun sitten minäkin tutustumaan tähän aiheeseen, kun toissapäivänä sain radi-diagnoosin. Aika yllärinä se tuli itselleni, kun mulla ei ole mitään riskitekijöitä ja sen vuoksi aiemmissa raskauksissa sokerirasitusta ei ole edes tehty. Kaksi nuorinta lasta ovat olleet syntyessään hieman isokokoisia verrattuna siihen, miten he ovat kasvaneet syntymän jälkeen. Varsinkin nuorimmainen oli aika punkero syntyessään. Kuitenkin kaikki lapset ovat olleet ihan normaalikokoisia, niin neuvolassa ei olisi nähty tarvetta sokerirasitukseen, mutta halusin itse mennä ihan varmuuden vuoksi ja hyvä, että menin, sillä radi-diagnoosi tuli ihan selvin lukemin. Nyt sitten mittailen toista päivää sokeriarvoja ja olen vähän testaillut, mitä voi syödä ja mitä ei. Pullat, karkit yms. jätin heti suosiolla pois, mutta pahasti näyttää siltä, että ruokavalioon pitää tehdä aika rajuja muutoksia muutenkin, kun nuo sokerit nousee niin herkästi. Toivottavasti se riittää, eikä tarvita muuta hoitoa. Synnytyssairaaloissa tuntuu tosiaan olevan hyvin erilaisia käytäntöjä lisämaidon ja vauvan sokerimittausten suhteen. En tiedä, mikä on oman sairaalan käytäntö radin kanssa, mutta kaksi nuorimmaista ovat saaneet lisämaitoa ihan vaan sen vuoksi, että ovat olleet hyvin nälkäisen ja hermostuneen oloisia ja toisella oli jotakin vapinaakin. Mahdollisesta radista noissa raskauksissa ei siis silloin ollut mitään tietoa.

Meidän pojalla on nyt otettu kuvat käyttöön ja hän pääsi lyhyelle kymmenen kerran puheterapiajaksolle. Kuvien avulla pojalle on laitettu seinälle viikko-ohjelma ja päiväohjelma. Viikko-ohjelmassa on päiväkoti- ja kotipäivät sekä mahdolliset lääkäri- ja puheterapiakäynnit. Päiväohjelmassa on kuvia kuvaamaan ruoka-aikoja, vaatteiden pukemista, ulkoilua, leikkiä, isoveljen hakua esikoulusta, päiväunia sekä noita Forgetmenotin mainitsemia iltatoimia. Lisäksi on kuvia tunteista sekä vessanpöntön kuva kertomaan vessahädästä. Jotakin yksittäisiä viittomiakin on otettu mukaan täydentämään kuvia, mutta lähinnä nyt keskitytään kuviin. Poika on innostunut kovasti kuvista ja osaa ja jo useista kuvista ilmaista sanoin, mitä niissä tapahtuu. Kuvat kiinnostavat, kun niitä voi itse siirrellä, selailla ja asetella paikoilleen. Nyt suunnitelmissa olisi tehdä sellaisia vähän yksinkertaisempia paperikuvia myös eläimistä, kasviksista yms.hyödyllisistä sanoista. Kirjoista poika ei jaksa kiinnostua, mutta toivottavasti noita perussanojakin saisi opetettua pojalle irtokuvien avulla.

Varmaan riippuu vähän asuinpaikasta, suostutaanko ennen 2-vuotispäivää tekemään mitään. Entisessä kotikunnassa 1,5-vuotisneuvolasta olis voitu harkita lähetettä eteenpäin ainoastaan siinä tapauksessa, ettei sanoja olis tullut yhtäkään. 2-vuotisneuvolan jälkeen lähetteen ja ajan puheterapiaan sai onneksi nopeasti. Nykyisessä asuinpaikassa on valitettavasti todella surkea tilanne puheterapian suhteen ja jonot pitkiä. Meidän pian 3,5-vuotias on odottanut puheterapiaan pääsyä jo kohta 1,5 vuotta. Hän ei vielä 3,5-vuotiaanakaan puhu kun muutamia yksittäisiä sanoja, joten luulisi lähetteen olevan kiireellisyysluokassa ihan kärkipäässä, mutta silti puheterapiaan ei olla päästy. Meillä siis kolmella vanhimmalla pojalla ollut hidasta tuo puhumaan oppiminen. Kahdella vanhimmalla alkoi kuitenkin hitaan alun jälkeen puhe kehittymään vauhdilla ja viimeistään 3,5-vuotiaana he ovat pystyneet tuottamaan jo pitkiä lauseita ja kertovaa puhetta. Kolmannella lapsella sen sijaan puhetta ei ole vieläkään alkanut tulla. Meille on tulossa käyttöön kuvatukia, mutta kiinnostuneena luin myös noista viittomista. Kyllähän tässä pitää jo omatoimisesti alkaa jotakin apua keksimään, kun puheterapiaan ei pääse. Vähän vaan epäilyttää kuvatukien tai viittomien toimiminen, kun pojan käytös on niin haastavaa, ettei hän välttämättä suostu lähtemään niihin mukaan. Mutta ainakin nyt yritetään ja aloitetaan noista kuvatuista. Neljännen pojan puhe on yllättäen lähtenyt kehittymään ihan normaalisti ja nyt 1v11kk iässä hän käyttää jo jatkuvasti 2-4 sanan lauseita puheessaan. Olen ihan ihmeissäni, kun en ole tottunut siihen, että tuon ikäinen puhuisi vielä juuri mitään Meilläkään kolmas poika ei ole ollenkaan kiinnostunut kuvakirjoista. Tabletti sen sijaan kiinnostaisi ihan valtavasti ja olenkin käyttänyt sitä hyväkseni ja näyttänyt pojalle kuvia tabletilta. Viimeksi katsottiin eläinten kuvia ja kerroin pojalle kuvista esim. mitä niissä tapahtuu ja miten kyseinen eläin ääntelee. Mulla on sellainen vaikutelma, että pojalla on kuitenkin jo aika hyvä sanavarasto olemassa, mutta hän ei vaan saa niitä sanottua eli ongelmana olisi lähinnä puheen tuottaminen eikä niinkään ymmärtäminen.

Neljättä lasta odottaessa tein tuon testin. Se värjäytyi violetiksi ja ei ollut kyllä yhtään enempää siniseen tai punaiseen vivahtava violetti, vaan aivan puolivälistä. Väri hävisi parissa tunnissa, joten mitään kuvattavaa ei jäänyt. Aika pettymys tuo testi oli ja harmitti, että menin laittamaan rahaa sellaiseen. Ultrassa sukupuoli varmistui pojaksi muutaman viikon päästä ja olis pitänyt vaan malttaa odotella siihen asti.