Tea

Meillä mies jäisi kotiin vaikka koko kahdeksi vuodeksi jos mulla vaan olisi töitä.

Kiitos selvityksestä! Mulla on AMK-koulutus, työkokemusta, mutta ei niitä työpaikkoja silti ole helppo löytää. MLL:n kannanotto aiheeseen puhuu mun mielestä asiaa.

Jos mulla olisi se pahuksen työpaikka, niin tienaisin enemmän kuin mies. Tällöin mies olisi kotona omasta halustaan, mä töissä omasta halustani ja lapsi kotona, koska me niin haluaisimme. Pitäisikö tällöin mun jäädä kotiin, jotta saisimme täysimääräisen kotihoidontuen? Mä jään todella mielenkiinnolla odottamaan minkälaiseksi tämä esitys tulee lopulta muotoutumaan sillä jokaisella perheellä on omanlaisensa tarpeet ja ratkaisut. Mä en mitenkään käsitä, miten tämä ehdotus tulee lisäämään työpaikkoja! Jos joku saa sen mulle selvitettyä, olisin hyvin kiitollinen!

Eikös tämä ole ensi vuoden budjetin suunnitelmissa? Niin olen ainakin ymmärtänyt. Toivottavasti vanhat tuet saa pitää nykyisillään. Ja olen kyllä töitä hakenut, mutta kun paikkaa hakee sata muutakin, niin ei ole kovin helppoa saada töitä.

Täti on nyt vähän vihainen. Jos toi kotihoidontuenuudistus tulee menemään noin niin voihan nenä. Eli että täysimääräisen kotihoidontuen saadakseen aika pitää puolittaa isän ja äidin välillä. Meillä se tilanne, että mulla ei ole työpaikkaa, joten olen kotona. Varmasti tulen valtiolle halvemmaksi ollessani kotihoidontuella kuin jos kirjautuisin työttömäksi. Ja entäs sitten se tilanne, kun molemmat vanhemmat on töissä ja lasta hoitaa isovanhempi/kummi/joku muu läheinen? Jos olisin töissä, meillä tämäkin olisi yksi mahdollisuus. Voihan mur sentään

^Ei mitään! Ehkä parempi niin, että tällaiset ihmetapaukset ei pääse vastaamaan. Toisaalta mielenkiintoista (ehkä) sekin olisi, että kuinka paljon on vastaavanlaisia tapauksia. Mutta en jaksa pystyttää kyselyä tällä helteellä

Mä en saanut vastattua kun synnytys tapahtui ilman suunnitelmia kiireellisenä sektiona. Ei siis mitään käynnistelyjä eikä suunnitelmia vaan raskausmyrkytyksen takia päivystyksestä sektioon.

Mä kokeilin, mutta kun ei auta niin nopeasti kuin kutina yltyy, niin jäi kokeiluasteelle. Meillä on sellainen tilanne, että ei pystytä pitämään viikko kortisonia - viikko perusvoidetta jaksotusta vaan iho alkaa kutisemaan toisena kortisonittomana yönä niin ettei meistä kukaan nuku. Sain onneksi soittoajan lääkäriltä jonka ohjeistus oli, että nyt 11vrk:n kortisonikuuri jotta iho saadaan kuntoon paremmin ja sitten tauko. Taukoajalle on kirjoitettu Ataraxia. Ja toiveissa on, että saataisiin myös aika lääkärille tarkempiin selvityksiin. Itse toivon, että kesä toisi paremmat ajat ihon vointiin.

Etusivulla lukee näin: FREE SHIPPING ON ALL ORDERS for a limited time.

Mä tilasin Stonzit täältä. Poistomyynti eli kokoja ei ole kovin hyvin jäljellä. Mutta mä löysin mieleiset ja tulivat nopeasti! Niin ja vielä se, että on free shipping eli maksaa vain Stonzien hinnan, ei muuta!

Samoin ohjeistus, että jos perusrasva sopii niin ei kannata vaihtaa. Kortisoni on erikseen! Eli sitä vain viikon kuureina ja sitten aina taukoviikko.

Atooppisen ihon omaava vauva meilläkin. Tosin geenit ovat suorastaan loistavat atooppiseen ihoon, joten mitään muuta en osannut odottaakaan. Ihottumaläiskät alkoivat poskesta ja nilkasta, nyt on polvitaipeet ja kyynärtaipeet punaiset. Ja kaulan alunen jatkuvan kuolaamisen seurauksena. Saatiin rasvoiksi Apobase+Hyrdocortison yhdistelmärasva sekä Miniderm. Rasvapesu Hydrolanilla. Tuota kortisonivoidetta käytetään aina viikko kerrallaan ja nyt kun on taukoviikko niin iho on selkeästi pahempi. Miniderm aiheuttaa ihottuman pahentumisen, Aqualan L on kokeilussa ja tuntuisi sopivan. Jos sopii, niin pitää pyytää lääkäriltä siihen resepti. Rasvoista saa Kelan korvauksen, jos reseptissä lukee pitkäaikaisen ihottuman hoitoon. Itse käytän Ceralania ja nyt otan kokeiluun Xyliderm -nimisen uutuuden. Ensimmäinen ihon pahentuminen tapahtui kovien pakkasten aikaan. Toukkaa ei iho tunnu vaivaavan eli ilmeisesti ei kauheasti kutise.

Mulle kehittyi raskausmyrkytys salakavalasti ja nopeasti rv 33+5, joka päätyi sektioon rv 33+6. Sektion jälkeen todettiin, että istukka oli ollut kaksiosainen ja se lähetettiin jatkotutkimuksiin. Sieltä puolestaan tuli vastaus, että äiti labrakokeisiin tromboositaipumusepäilyn takia. Ja niissä käytyäni selvisi, että mulla on suurentunut tromboositaipumus. Tyttö oli viikkoihin nähden pienikokoinen vaikka kaikissa rakenneultrassa koko vastasi viikkoja. Ilmeisesti istukan verisuonissa on ollut joku pieni tukos, mikä vaikutti tytön kasvuun. En tiedä, voiko tästä olla kohdallasi kysymys, mutta voisi olla yksi syy. Tyttö oli syntyessään 1750g ja 41,4cm, nyt on kirinyt kovasti painoa ja pituutta kiinni ja vastaa korjatun iän mukaisesti ikätovereitaan, kalenteri-iältään on pienikokoisempi. Tsemppiä kovasti!

Nopeasti edenneen raskausmyrkytyksen takia kiireellinen sektio viikolla 33+6

Mä olen pohtinut tätä asiaa, kun ajatus olisi lähteä sukuloimaan jossain vaiheessa pohjoiseen tuon pienen kanssa. Mutta ilmeisesti siis riittää pienelle kuvaton Kela-kortti vaikka lentäisi Norwegianilla.

Muutaman viikon käyttökokemuksella Oran Taigat ovat osoittautuneet toimivaksi peliksi! Heittoaisa on ollut todella käyttökelpoinen. Tänäänkin kun tuuli, niin sai helposti käännettyä työntösuunnan tuulen mukaan. Kova koppa on kätevä ottaa sisälle erikseen. Itse olen tehnyt niin, että laitan vauvan valmiiksi koppaan ja nostan kopan vaunuihin. Olen kokenut helpommaksi näin kuin laskea vaunut kopan kanssa raput alas. Vaunuja on todella kevyt työntää j menevät kevyesti myös metsässä.

Täällä myös takana hätäsektio. Syynä nopeasti etenevä raskausmyrkytys viikoilla 33+6. Olin torstaiaamuna mitannut verenpaineita ja todennut, että alapaine koholla. En kuitenkaan soittanut äitipolille, koska iltapäivälle (klo 14) oli sovittu neuvolakäynti. Neuvolassa todettiin proteiinien olevan kolmella plussalla. Siitä saman tien äitipolin päivystykseen, siellä käyrille ja ultraan, joissa kaikki hyvin. Verikokeet osoitti, että trombosyyttien ja maksa-arvojen kohdalla pahaa huonontumista ja mut otettiin sisälle Hyvinkäälle. Tällöin kello oli jotain seitsemän maissa. Siellä tilannetta seurattiin verikokeilla, joissa todettiin, että tilanne huononee nopeasti. Niinpä klo 21 maissa tehtiin siirtopäätös Naistenklinikalle, jonne lähdettiin ambulanssikyydillä. Kätilö oli mukana. Naistenklinikalle päästyäni uusi ultraus, uudet verikokeet ja käyrille. Jossain välissä soittelin miehelle, että kannattaa ehkä tulla sairaalalle, koska yön aikana saattaa jotain tapahtua. Mies lähti ajamaan kotoa klo 24 ja oli sairaalalla reilut puoli tuntia myöhemmin. Jossain vaiheessa joidenkin verikokeiden jälkeen lääkäri totesi, että refleksit muuttunuut huonommiksi, samoin veriarvot. Missään vaiheessa mulla ei ollut raskausmyrkytyksen "tyyppioireita" näköhäiriöitä tai päänsärkyä. Klo 2.10 tehtiin kiirellinen sektiopäätös, siitä suoraan leikkuriin, spinaalia selkään, katetria käteen ja ties vaikka mitä tapahtui samaan aikaan. Klo 2.37 pieni prinsessamme huusi ensimmäisen huutonsa. Missään vaiheessa leikkausta mä en ehtinyt tuntemaan mitään tai edes ajattelemaan juuri mitään. Kaikki vain tapahtui. Pieni näytettiin mulle todella nopeasti ja kiintymys jäi syntymättä siinä ensi hetkillä. Vauva ja mies siirtyivät Lastenklinakan puolelle, mut kursittiin kokoon ja vietiin heräämöön. Mies tuli näyttämään heräämöön kuvia ja videota. Mulla oli pahoja tärinöitä ja koko loppuyön hikoilin aivan järkyttävästi. Vietin vielä seuraavaa päivääkin pitkälle iltapäivään heräämössä, koska arvot eivät meinanneet asettua. Kun vihdoin pääsin osastolle sain myös luvan mennä katsomaan pientä pyörätuolilla. Se oli todella tärkeä hetki. Pitkään en jaksanut olla ylhäällä edes pyörätuolilla. Kipulääkkeitä söin muutaman päivän enemmän, kotiin päästyä vähensin määrää. Kotiin pääsin neljäntenä vuorokautena, koska itse sitä toivoin. Ja heti kun pääsin kotiin verenpaineetkin asettui. Sektio itsessään ei jättänyt mitään kammoa, mutta haava kylläkin. Mulle tehtiin vaakahaava ja se ei tahdo parantua yhdestä kohtaa. Tikit poistettiin, kun leikkauksesta oli kulunut viikko ja samana iltana haava alkoi vuotamaan verta parista kohtaa. Kävin päivystyksessä, jossa haava liimattiin kiinni. Liimaruvet irtosi reilun viikon päästä liimauksesta, sitä ennen haava vuoti kudosnestettä. Ja kun liimaruvet irtosi, paljastui toisesta kohtaa ihmeellinen "lirpake", jonka kävin eilen näyttämässä yksityisellä, koska en jaksanut lähteä jonottamaan päivystykseen. Lääkäri totesi haavan olevan ihan siisti, mutta yksi kohta tarvitsee vähän tehohoitoa. Ja lisäksi pieniä merkkejä tulehduksesta eli nyt ollaan antibioottikuurilla. Haava on vähän kipeä, mutta oikeastaan enemmän tuo kipu johtuu haavan teipeistä. Jään jännityksellä odottamaan, miten haavan parantuminen jatkuu.

Multa jäi HYS kokematta synnytyssairaalana, sillä jouduin raskausmyrkytyksen takia Naistenklinikalle.

Tänne kotiutui tänään musta-limet Taigat. Tilauksen tein suoraan Oralta maanantaina ja tänään tulivat kotiin toimituksella. Valintapäätökseen vaikutti ennen kaikkea heittoaisa, koska asutaan maalla ja tiellä tuulee usein ja yleensä aina vastaisesti. Saa sitten nähdä tulevaisuudessa, miten hyödyllinen tuo ominaisuus tulee olemaan.

Meille toisessa liikkeessä suositeltiin ilmakumipyöriä, toisessa kennopyöriä. Asutaan maalla, tie on hiekkatie ja sitä pitkin tulee tulevaisuudessa käveltyä, koska asfalttitie on niin mutkainen ja vilkas ettei sinne viitsi hirveästi mennä. Päädyttiin ilmakumipyöriin, mutta oikeastaan vaunujen valinnassa vaikutti enemmän muut asiat kuin pyörät.

Kela yrittää siirtää vaihtumisen vuodenvaihteeseen, siksi tämän vuoden pakkausta aletaan jakamaan vielä myöhempään kuin ennen.

Ei ole synnytyskokemuksia, mutta äitipolilla on tullut vierailtua ja sieltä ainakin oon saanut aivan loistavaa palvelua!

Tinttushop Lohjan Facebook -sivuilla on lippukilpailu käynnissä.

Mä taas en olisi voinut mennä töihin, iski sen verran pahasti kipua käteen. Eli todella yksilöllistä, miten jokainen reagoi.

Mä vähän ajattelin, että jos sitä jaksaisi lähteä itsekseen perjantaina. Miestä en viitsi edes houkutella mukaan, se kun ahdistuu massatapahtumissa. Messukeskuksen remontti oli ainakin syksyn SkiExpoon tehnyt sen, että vaikka ihmisiä oli paljon, niin jotenkin tuntui, että oli enemmän väljyyttä käytävillä kuin aiemmin!