salahiippari

^ Hyvä juttu, kiitos infosta

Olin kuullut tuostakin kahta versiota, toinen juuri tuo että lopussa paranee, ja toinen että menee alamäkeä kunnes ipana syntyy - näköjään siis ensinmainittu on totuus ainakin mun kohdalla Pienestä sitä ihminen voi tulla onnelliseksi kun on viikkoja syönyt tosi rajoitetusti, mies hymähteli mulle eilen aamulla kun loistin kuin Naantalin aurinko siitä ajatuksesta että lounaalla saisin syödä keiton kanssa Vaasan ruispalan Aamupalaksi en sentään vielä niin hiilaripitoista uskaltanut... Tietääkö muuten joku, kun mulle ainakin sanottiin polilta että kotimittailuja pitäisi jossain mittakaavassa jatkaa myös synnytyksen jälkeen, että saako noita liuskoja sitä varten sieltä lisää vai ovatko omakustanteisia kun raskaus on ohi? Meinasin tiputtaa leukani kun huomasin apteekissa paketin noita polilta saatuun mittariin kuuluvia liuskoja: 50 liuskaa kustansi noin 80€ Onneksi tuon mun oman, aiemmin ostetun mittarin tikut ovat edes hitusen halvempia, täytyy sitten vaihtaa taas mittaria jos omaan laskuun jatkossa mittailen.

^ Mulla ainakin kätilön luona katseltiin mun tekemiä kotimittautuloksia, keskusteltiin ruokavaliosta sekä nyt että tulevaisuudessa (2-tyypin diabeteksen puhkeamisriski), tehtiin joku riskikysely, puhuttiin siitä mitä korkeat sokerit voivat sikiölle aiheuttaa jne. Samalla olin käyrillä, ja lopuksi vielä punnittiin ja otettiin verenpaine ja pissa. Omaa napaa sen verran, että nyt on polikäynnin jälkeen ollut ihan älyttömän hyvät sokerit koko ajan, enkä tosiaankaan tiedä mistä se johtuu Olen jo muutaman kerran härnännyt sokereita mm. syömällä kokonaisen Vaasan ruispalan kerralla, maistamalla n. 4x4cm palan marjapiirakkaa ja laittamalla rahkan sekaan makeutusjauheen sijasta pikkuripauksen sokeria, mutta mikään näistä ei ole arvoja nostanut edes lähelle rajoja. En tosiaankaan valita, mutta ihmettelenpä vain mikä siinä yhdessä vaiheessa oli vikana kun söin aivan äärettömän tunnollisesti pikkuisia annoksia ja aterianjälkeiset olivat kymmenen paikkeilla aina, ja nyt sitten saattaa jäädä alle kuuden vaikka syön itseni ihan täyteen. Tutkimattomat ovat sokereiden tiet...

No kylläpäs vaihtelee sitten systeemit, jos toisille on lykätty vielä ihan viime tipassa insuliinit Mutta eipä ole ainoa asia jossa sh-piiristä riippuen on aivan omat kuviot... Mä oon nyt saanut sokrut pidettyä aika kivasti kurissa, alkanut löytyä sellaisia ruokia jotka nostavat tunnin arvon vain reiluun kuuteen Samoin kun aamupalan malttaa syödä kahdessa pienessä osassa niin ei tule noita ylityksiä silloinkaan. Tosin eipä noita sopivia ruokia liiaksi asti vieläkään ole, eli vaihtelun keksimisessä on vielä työsarkaa - etenkin välipalojen osalta. Kotoa poistumiset ovat aika hankalia, kun parin tunnin välein pienten aterioiden syöminen olisi mulle optimi enkä ole oikein keksinyt mitään järkevää mukaan otettavaa sallittua välipalaa, saati sitten mitään mitä voisi kaupasta/ravintolasta valmiina ostaa (paitsi joku salaatti toki). Ja kalorimäärä tuntuu olevan vähän niukka, kun paino on pudonnut 10 päivässä 1,5kg Toivottavasti ipana loisii kuitenkin mukavasti mahassa, ylihuomenna asia tsekataan siellä ä-polilla. Päätin nyt ravitsemusterapeutin ohjetta uhmaten lisätä ruokavalioon myös niitä ah-niin-pelottavia kovia rasvoja, eli sen sijaan että vaihtaisin 40% kevytlevitteen 60%:seen, palaan takaisin Oivariiniin, ja jugurtti muuttuu rasvattomasta kunnon tavaraan. Kun ei kai tuo laihtuminenkaan nyt ihan ideaalia ole enää loppuraskaudessa, lähtöpainossa BMI oli just siinä 25 paikkeilla ja nyt painonlisäys koko raskaudessa 3kg. Hienoa, Kyllikki, että paastoarvo on tippunut! Stressihän myös vaikuttaa sokruihin, eli jos töissä on ollut rankkaa niin se on voinut osaltaan paastoarvoja nostaa. Toivotaan että vauva osoittautuu sopivan kokoiseksi Ja ginny, tosiaan radia potevien pitäisi kyllä syödä aamupala, koska liian pitkä paasto nostaa verensokeria. Mitään kovin raskastahan sen ei tarvitse (eikä usein kannatakaan) olla, esim. rahkasta ja marjoista tehty "smoothie" toimii itselläni raikkaana aamunavaajana ja myöhemmin syön sitten vähän lisää.

^ Joo, samaa mieltä sikäli että mun mielestä tuo virallinen radi-suositus sisältää hiilareita ihan järjettömän määrän, siis paljon enemmän kun edes normaalisti syön (enkä siis karppaa). Esim. 12 viipaletta leipää päivässä on ihan päätöntä, aika harva sellaisia puputtaa! Kokeilin tosiaan terkkarin mieliksi miten tuo virallisen ohjeen mukaan syöminen sokereihin vaikuttaa, eikä se nyt erityisen mairittelevalta näyttänyt. Nyt kun olen omin päin syönyt niin leipä on jäänyt pariin ruisnäkkäriviipaleeseen päivässä, välipaloina on ollut rahkaa+marjoja ennemmin kuin niitä iänikuisia voileipiä, lounaaksi olen usein edelleen syönyt feta- tai tonnikalasalaatin ja päivällisen kanssa olen perunan sijaan kokkaillut esim. uunijuureksia. Nyt oli sokeriliuskat lopussa pari päivää, joten en ole saanut mittailtua, mutta olo ainakin on parempi kun ei päästä sokereita niin korkeiksi. Eipä tämä nyt ole mitään kunnon karppausta tai muutakaan ideologiaa noudattava ruokavalio, mutta jos tällä päästäisiin loppuraskaus menemään ilman että vauva kasvaa jätiksi niin olisin tyytyväinen. Noin muuten olen kyllä näköjään sielultani vähemmän karppi, koska mun tekee ihan järkysti mieli esim. hedelmiä (ne pari hassua kotimaista marjalaatua joita pakastimesta tähän aikaan vuodesta saa, alkavat jo hiukan kyllästyttää), ja satunnaista täytettyä patonkia... Puhumattakaan sitten suklaasta tai muista herkuista. Olen kuitenkin kohtuullisen ylpeä itsestäni etten ole sortunut mihinkään sikailuihin sen jälkeen kun sokeriongelman havaitsin. Voi räkä, tuota en ottanut huomioon että sokeriseuranta jatkuu synnytyksen jälkeen! Puoli palaa suklaata kerrallaan on sellaista kidutusta että mieluummin olen vaikka ilman No, ehkä sit joskus sairaalasta päästyä, huoh...

Täällä on homma edennyt sen verran, että uudessa rasituksessa käyty, siellä 1h arvo 10,0 eli just ja just poikkeava (mikä on sikäli hassua, että su-aamuna söin aamiaiseksi kaksi pientä ruisnäkkäripalaa vihanneksilla ja sain tunnin arvoksi 11,2...). Sen siivittämänä pääsen kuitenkin sekä ravitsemusterapeutille että äippäpolille. Äippäpolilta sanottiin että jos vauva on nytkin painoarviossa normaalikokoinen niin insuliineja ei enää tässä vaiheessa raskautta aloiteta. Mikä siis mitä ilmeisimmin tarkoittaa sitä että sokerien annetaan olla koholla, koska hiilihydraatteja pitää terveydenhuollon ohjeiden mukaan syödä, ja aterianjälkeiset arvot pysyvät kuosissa ainoastaan todella vähähiilarisella ruokavaliolla (käytännössä ketoosissa). Olen siis tässä välissä noudattanut neuvolaterkan käskystä ensin muutaman päivän virallista radi-ruokavaliota, ja sen jälkeen siitä muokattua, kuitenkin myös hiilareita sisältävää ruokavaliota. Aterianjälkeiset ovat lähes joka kerta koholla, reilusta kahdeksasta jopa tuonne yli yhteentoista. Ainoastaan ihan minipienten välipalojen jälkeen olen saanut normaaliksi luettavia tuloksia. Nyt on hyvä mieli siitä että saan "viralliset" ohjeet siitä miten mun tulee vauvan parhaaksi toimia. Ärsyttää sen sijaan se, että tuntuu olevan hirmu harvinaista ettei ruokavaliota muokkaamalla aterianjälkeiset arvot pysy hyvinä, tuntuu että mussa on jotain vikaa kun yritän kaikkeni ja kieltäydyn isosta osasta sellaisia ruokia joita kauheasti tekisi mieli ja silti sokerit liihottelevat ihan missä sattuu Aivan utopiaa sellainen että saisin herkutella edes pikkuruisella määrällä silloin tällöin, kuten monet ilmeisesti voivat, kun tavallinenkin ruoka on ihan taistelua. No, synnärille olen tilannut mieheltä levyn Fazerin sinistä, vedän sen napaani kunhan vauva on ulkona - tai sitten pystyn syömään kaksi palaa kun en ole sitä ennen pariin kuukauteen koskenutkaan sokeriin

Jee, söin ensimmäistä kertaa päiväkausiin itseni kylläiseksi: kahden munan munakas tonnikalalla, raejuustolla, kermajuustoraasteella ja tomaatilla, paistettuna oliiviöljy-Oivariiniseoksessa -> tunnin sokerit 4,8 Eli eipä tosiaan rasva näy vaikuttavan! Täytynee sitten alkaa opiskella karppiruokaohjeita loppuajaksi, jos tämä näin hienosti jatkuu! Aivan ihana olo kun vielä reilun tunnin päästä ateriasta on ihan täysi olo, salaatti on kyllä hyvää mutta proteiinilisänkin kanssa se vie nälän ehkä puoleksi tunniksi..

^ Kiitos, täytyypä testailla vielä tuota Realiakin (tai siis olen sitä kyllä pitkän aikaa jo syönyt, mutta sokereita en vielä silloin mittaillut), muita ruisleipiä en nyt syökään. Keittoannoksen jälkeinen mittaus tuli tehtyä vasta vajaat 1½h syömisen jälkeen kun kävin kävelyllä siinä välissä, mutta nyt sitten olikin sokerit vain 5,0 - ei ne nyt ihan hirmu paljon korkeammat ole voineet olla parikymmentä minuuttia aiemminkaan, vai? Ilmeisesti siis laitetaan se leipä pannaan ainakin jos ateria sisältää muita hiilareita. Josko sitä vaikka tonnikalan ja raejuuston ja salaatin kanssa uskaltaisi vähän syödä kuitenkin. Vissiin liikuntakin jonkin verran vaikuttaa, vaikka ei tuota taaperrusta oikein ehkä sellaiseksi voi laskea Huh, nyt on jo vähän parempi mieli, alkoi tosissaan ahdistaa kun tuntui että kaikki mitä suuhuni laitan nostaa sokerit taivaisiin ja syömättä oleminen saa olon aika surkeaksi. Nyt käymään lekurilla kyselemässä mielipidettä!

Kiitos kommenteista, eledee ja Nadda! Täytyy tosiaan tässä nyt kokeilla löytyykö mitään mitä pystyn syömään ilman että sokerit heilahtaa. Itsepäisesti kokeilin nyt vielä äsken sitä samaista kasviskeittoa, mutta eilistä pienemmän määrän ja ilman leipää tai muita lisukkeita - tunnin päästä näemme mitä sokeri siihen sanoo. Eilisiltana maitorahka+mustikat+ripaus makeutusjauhetta tuotti tunnin arvoksi vain 5,8 ja tänä aamuna sama paitsi mustaherukoilla antoi 6,8 - joten siinä kai yksi välipala jota uskaltaa käyttää. Ja täytyy tosissaan kokeilla tuota rasvan lisäämistä, sekin jo toisi helpotusta ruokien miettimiseen ja ehkä täydemmän olonkin. Ehkä tämä helpottuu jos löydän edes 3-4 erilaista ateriavaihtoehtoa joita pystyn hyödyntämään, niitä varioimalla (eri salaattiainekset, kana/lohi/vaalea kala, eri marjat jne.) pärjännee kyllä vaikka sen reilun pari kuukautta jos tarvis. Insuliinia en vierasta, huomattavasti mieluummin otan sen avuksi kuin kärvistelen nälissäni ja huolestuneena vauvan voinnista ja koosta. Enemmänkin pelkään että kukaan ei ota tätä tosissaan kun olen itse näitä arvoja ilman "määräystä" mittaillut, ainakin oma neuvolaterkkarini on aika sarkastinen sen suhteen jos olen jotain omatoimisesti seuraillut neuvolakertojen välillä. Tuo ruisleipä jota olen pieniä määriä syönyt on Uotilan maalaisruislimppu, siinä oli ainakin hiilareita/100g vähemmän kuin Realissa mutta onko Real siis kuitenkin tuon glykeemisen indeksin suhteen parempi vaihtoehto? Ja vielä yksi kysymys: onko ateriointi kahden tunnin välein liian tiheää? Kun jotenkin maalaisjärjellä ajattelisi että pikkuiset annokset parin tunnin välein pitäisivät sokerit tasaisempina kuin isommat annokset harvemmin, mutta onko siitä jotain haittaa?

Laitetaanpas tänne pohdintaa, kun oon itse aika pihalla tilanteestani... Eli mulla rv26 sokerirasituksessa arvot rajoissa, mutta omaan silmään aika korkeat silti (4,9/8,7/8,3). Neuvolassa terkkari sanoi ettei mitään huolta kun rajoissa pysyivät, ja lekuri kehotti seurailemaan syömisiään. Vähensinkin etenkin makeansyöntiä tuossa vaiheessa aika lailla. Kontrollointiin taipuvaisena kuitenkin aloin itse harvakseltaan mittailla sokereitani, ja alussa ne olivatkin ihan ok, nousten vajaaseen seiskaan jos söin jotain herkkua aterian päätteeksi. Puolitoista viikkoa sitten sain jo 7,2 (1h arvo) syötyäni pari palaa tummaa suklaata, joten päätin jättää makeansyönnin tyystin pois. Vehnähöttöleipiä yms. en syö muutenkaan. Tuon jälkeen on ajoittain ollut väsähtänyt ja heikko olo syömisen jälkeen, joten viime perjantaina mittasin sokerit ihan normaalin terveellisen aterian jälkeen (tummaa riisiä, kalamureketta, salaattia, vettä), ja 1h arvo oli 7,8... Eilen söin lautasellisen itse tekemääni kasviskeittoa ja pari pikkuista ruisleivänpalaa (100% ruista, hiilarit 29%) vihanneksilla, ja tunnin arvo 9,7. Paastoarvo nyt aamulla 4,5, eikä aamuarvoissa tosiaan aiemminkaan ole ollut ongelmia. Olisko kellään nyt vinkkejä, mitä uskaltaisin syödä tämän loppuajan etten tapa itseäni nälkään, ja mieluusti tietenkin niin että ruokavaihtoehtoja olisi enemmän kuin pari (viikkoja kuitenkin pahimmillaan vielä kymmenisen jäljellä)? Punaista lihaa en syö, joten onko ainoa kokeiltavissa oleva ateriatyyppi kana/kala ja salaatti? Tämähän olisi helppoa kuin heinänteko jos rasvaa saisi käyttää, mutta ainakin käypähoito-suosituksen mukaan sekä hiilarit että rasva ovat pahasta, ja pelkästä proteiinista on paha pitkän päälle koostaa aterioita. Samoin, jos ruisleivistä mikään ei käy, ei myöskään esim. tumma riisi eikä peruna, niin tuota käypähoitoa on aika vaikea noudattaa. Nestemäiset maitotuotteet jätin jo pois, maitorahkaa olen syönyt marjoihin sekoitettuna. Juusto on vähärasvaista (10%) enkä syö sitä paljon - tai tästedes en varmaan ollenkaan jos leipääkään ei voi syödä. Olen tänään menossa lääkäriin, mutta hän ei ole tämän aiheen asiantuntija, joten pitäisikö mun nyt yrittää saada itseni johonkin tarkempiin tutkimuksiin tämän aiheen tiimoilta (ja mihin, äippäpolille?) vai yritänkö vain pärjäillä niillä parilla ruoka-aineella joita uskallan syödä? Neuvola (th) on ylihuomenna, mutta mua pelottaa olla tän ongelman kanssa edes paria päivää enää jos sokerit hyppivät tuolla tavalla, ahdistaa kun vauva alkaa sinkoilla mahassa aterian jälkeen ja tiedän aiheuttavani sille pahaa vaikka yritän parhaani. Mutta ei kai lähes syömättä oleminenkaan ole meille kummallekaan hyväksi?

Keskeytynyt keskenmeno, todettiin rv 8+2, oli keskeytynyt arviolta pari päivää aiemmin. Syke oli todettu ultrassa rv 6+4. Lääkkeellinen tyhjennys joka sujui hyvin (mitä nyt vuodin 8 viikkoa...) eli kaavintaa ei tarvittu.

Pari viikkoa sitten pillahdin hysteeriseen itkuun kun kaverit kutsuivat meitä ex tempore viettämään iltaa, mutta meillä oli jo yksi iltameno sovittuna ja olin niin rättiväsynyt etten jaksanut enää luvata sen jälkeen myöhään illalla meneväni toiseen paikkaan. Rääyin varmaan puoli tuntia, kun harmitti etten olisi halunnut kieltäytyä kutsusta mutta en toisaalta jaksanut mennä... Mies katsoi mua kyllä aika hämmentyneenä, kun kuulemma pitäisi olla yksinkertaista vain vastata kutsuun joko myöntävästi tai kieltävästi. Helppoa, jepjep

-

No niin, tässä on meikäläisen ketju! Rv 7+4, oksentelua ei ole ollut kuin kerran (ja sekään ei oikeastaan pahoinvoinnista vaan hammasharjan osumisesta kieleen ) mutta kaksi viikkoa sitten alkoi 24/7 ällötys. Maha huutaa ruokaa mutta mikään ei meinaa upota vaan ajatuskin melkein mistä tahansa ruoka-aineesta puistattaa. Jotain on pakko syödä, koska muuten tulee aivan infernaalisen kauhea olo. Hetkellisesti tekee aina mieli jotain, mutta nämä mieliteot tulevat ja menevät jopa minuutin sykleissä - yritä siinä nyt sitten pysyä kärryillä. Erityisen kätevää tämä on töissä, kun ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä ei osaa ottaa evääksi... Suussa on kauhea maku koko ajan, ja se sekä pilaa ruuan maun että aiheuttaa puistatusta vaikkei mitään söisikään. Lisäksi närästelee kaiken aikaa (tuo paha maku suussa liittynee siihen myös), mikä rajoittaa entisestään ruokavalikoimaa: esim. monet hedelmät, tuoremehu tai vaikkapa kylmä vispipuuro kelpaisivat, mutta niiden jälkeen nousee mahahapot kurkkuun. Sitten kun pystyy syömään jotain, niin määrä on niin onnettoman pieni kerralla että vartin päästä ollaan taas saman ongelman edessä. Raskauden takia kestän kyllä nämä kaikki oireet, mutta arkipäivän jaksaminen on kyllä aika kortilla kun noihin syömisongelmiin yhdistää vielä alkuraskauden väsymyksen. Tämän hetken sietolistalla ovat: - jotkut vaaleat leivät pelkällä Oivariinilla (satunnaisesti onnistuu myös juusto), normaalisti en syö vaaleaa leipää ollenkaan - kurkku - porkkana - perunamuusi - vauvojen hedelmäsoseet - jääkylmät viinirypäleet (tosin nekin alkavat siirtyä ällötyslistalle syötyäni niitä liikaa) - Kartanon maustamattomat perunalastut, joita en tosin syö epäterveellisyytensä takia, ja joista en myöskään normaalisti pidä - marjarahka (jugurtti taas ei!) Siinäpä ne melkein olivatkin. Normaalisti minulle hyvin kelpaavista aineksista mm. tonnikala, tomaatti ja ruisleipä ovat nyt pannassa. Onneksi tässä ketjussa on ihan vastaavanlaisia tarinoita, alkaa olla vähän olo kun normaalisti en ole mitenkään nirso!

Päivitän vielä kerran, eli kolmas Clomikierto: vaste 1-2 follia ja hyvät limakalvot, ovulaatio kp16 ja kierron päätteeksi plussa Nyt rv7+4, yksi alkio ja syke nähty. Edellisen plussan onneton päätös on tuoreena mielessä, mutta toivotaan että tämä sujuisi nyt loppuun asti... Clomit siis kuitenkin mitä ilmeisimmin toimivat mulla oikein hyvin, eikä sivuoireetkaan olleet mainittavia.