mymii

Aina välillä käyn täällä lueskelemassa, vaikka omista kokemuksista onkin jo vuosi aikaa... Pahoittelut kaikille menetyksiä kokeneille. Sininen hetki Varmaan on tosiaan käytännöissä eroja, kehotetaanko odottamaan ennen yrityksen aloitusta, vai ei. Mulle perusteltiin tuota kuukauden paussia (nimenomaan kaavinnan jälkeen) sillä, että kohdun limakalvo ei ehdi välttämättä riittävästi palautua, jotta pystyisi ylläpitämään uutta raskautta, vaikka raskaaksi tuleminen sinänsä helpompaa saattaisi ollakin. Ja kuulostaa aika julmalta tuo raskaustestin tekeminen, verikokeestahan se "virallisesti" sitten tarkistetaan, ihmeellinen käytäntö... Mulla keskenmeno pyöri mielessä päivittäin laskettuun päivään saakka, eli usean kuukauden ajan. Sitten alkoi vasta helpottaa. Surin tottakai menetystä, mutta kävin myös paljon läpi niitä pelottavia ja epämiellyttäviä kokemuksia, jotka keskenmenoon ja epäonnistuneeseen tyhjennykseen liittyivät. Nyt, kun olen uudestaan raskaana en enää päivittäin mieti tapahtunutta, mutta aika ison arven se silti on jättänyt. Ja muutama kyynel taas vierähti, kun löysin muutama päivä sitten laatikon, johon olin tallettanut kaikki tuohon lyhyeen raskauteen liittyvät muistot; ultrakuvineen ja epikriiseineen. Voimia kaikille!

Kaikissa raskauksissa ollut vuotoa, toisissa vaaratonta, yhdessä viittasi keskenmenoon. Ensimmäisessä raskaudessa vuotoa oli rv 8-10, syytä ei selvinnyt, mutta kaikki meni hyvin loppuun saakka. Toisessa raskaudessa edellistä niukempi vuoto yllätti rv 12 ja syynä oli keskeytynyt keskenmeno. Nyt kolmannellakaan kerralla en ole ilman vuotoja selvinnyt, rv 7 alkoi verinen vuoto, jota kesti kolmisen viikkoa, välillä vuoto oli melko runsastakin. Syynä tällä kertaa sinänsä harmiton hematooma. Eli ei kokemuksia "vuodottomista alkuraskauksista".

Hiirulainen85Mulle annettiin tabletit (ei mitään pieniä) kotiin ja itse ne myös laitoin kohdunsuulle (tai sinne päin...), ei siis tarvinnut niellä. Kunnon buustin kipulääkkeitä otin samaan aikaan cytotecien kanssa, joten en osaa kommentoida, minkälaiset tuntemukset olisivat olleet ilman niitä. Mutta kipuja ei mulle kyllä juurikaan tullut, pientä nippailua vaan. Sen sijaan vuoto alkoi nopeasti tosi runsaana. Koska kohtu ei järjettömästä vuodosta huolimatta tyhjentynyt raskausmateriaalista (kauhea sana!), päädyttiin kaavintaan. Siihen, miten kaavinta tai useammat voisivat vaikuttaa tuleviin raskauksiin, en tiedä sanoa mitään... Tsemppiä.

Ensimmäinen kierto keskenmenon jälkeen normaali 29 päivää, mikä helpotus! Vuoto ja kivut kuten aikaisemminkin. Takana keskeytynyt keskenmeno rv 12, joka "hoidettiin" lääkkeellisen tyhjennyksen epäonnistuttua kaavinnalla. Mairo Sitä raskaushormonitason tarkastamistako mietit? Mulla otettiin verestä nuo hormonipitoisuudet, toki käytännöt voivat vaihdella eri paikoissa. Virtsanäytettä ei otettu. Ja tosiaan, mulla ainakin olis ollut menkat sitten justiin 4 vkoa tyhjennyksestä. Itse sain ajan 3 vkon päähän.

Tytön kaksi ensimmäistä nimeä on luontonimiä ja tykkään kovasti useista tyttöjen luontonimistä. Jos poika olisi tullut, niin ei oltaisi luultavasti luontonimeä annettu, kun ei ole tullut eteen sellaista, joka kumpaakin miellyttäisi. Itse olin jo vuosia vuosia sitten miettinyt, että haluaisin antaa tuon tietyn nimen, jos joskus tytön saan. Joten luontonimien tämänhetkinen suosion nousu ei vaikuttanut valintaan. Hyvin kyllä on huomannut muskareissa ym. luontonimien lyöneen läpi. Itse tykkään ns. pehmeistä nimistä ja useat tyttöjen luontonimet täyttävät tämän kriteerin ja kuulostavat siksikin minun korvaan kauniilta.

Kuten muutkin, myös täällä luettu koskettavaa tarinaanne kyynel silmissä, järjettömän suurten koettelemusten eteen olette joutuneet. Sydämestäni haluan toivottaa hyvää jatkoa perheellenne.

Voi ritsku , toivottavasti fyysiset koettelemukset ovat nyt takana ja pääset toipumaan.

Suuret pahoittelut keskenmenosta myös sinulle linnea78 . Tosiaan hyvin erilaisia ovat sitten käytännöt tuossa lääkkeellisessä tyhjennyksessä. Mutta hyvä, että tänne joukkoon mahtuu myös onnistuneita kokemuksia (kuulostaa tosi tökeröltä, kun aihe on näin ikävä, mutta ymmärrätte varmaan...) ja varmastihan suurin osa sujuu ihan ongelmitta. cranberry85 Kiitos, kaikki virtuaalihalitkin tulee tarpeeseen (piti jo aikaisemmin kirjoittaa, mutta unohdin).

Voi Brumme, halaus sinullekin ja paljon voimia toipumiseen! Ja voin täysin yhtyä tuohon viimeiseen lauseeseen! Lääkäri mulle sanoikin, että jos vuoto on ihan "järjetöntä", niin yleensä se raskausmateriaali ei edes pääse poistumaan, eikä kohtu supistumaan ja vuoto vaan jatkuu ja jatkuu kohdun seinämistä. Ja sellaista tilannetta ei voi tietenkään katsoa pitkään, eikä se edistä kohdun tyhjentymistä. Mulla taisi sittenkin olla "onni", että menin niin nopeasti huonoon kuntoon että tiputukseen lähtö oli pakollinen jo samana iltana. Näin ollen koko prosessissa meni vain reilu 1,5 vuorokautta kaavintoineen kaikkineen. Aivan kauheaa kyllä on, että on fyysisesti nyt niin huonossa kunnossa ja väsynyt. Kunhan saa omat voimat taas takaisin, niin luulen että toipuminen henkisestikin olisi helpompaa. Muoks. Ja tuohon alkuperäiseen kysymykseen, että toimiko lääkkeellinen tyhjennys, on vastaus ei.

Alkuraskauden ultrassa näkyi ruskuaispussi ja alkio, jolla todettiin vahvasti ja säännöllisesti sykkivä sydän. Meillekin lääkäri sanoi keskenmenon mahdollisuuden olevan tässä vaiheessa enää hyvin pienen. Vaikka pieni epävarmuus kyti takaraivossa koko ajan, niin kaksi kuukautta sitä ehti jo elämään raskautta ja suunnittelemaan tulevaisuutta nelihenkisenä perheenä. Rv 11+3 menin pienen vuodon takia tutkimuksiin ja isku tuli vasten kasvoja, kun ultraäänimonitorin ruudulla näkyi eloton sikiö, joka vastasi kooltaan rv 8+6. Vaikka tiedostinkin varsin hyvin myös tällaisen mahdollisuuden olemassaolon, niin silti sitä on vain vaikea kuvitella sattuvaksi omalle kohdalle. Ja vaikka pelkäsin aivan kauheasti tutkimuksiin menoa, niin pohjimmiltani luulin kaiken olevan loppujen lopuksi aivan hyvin. Jos raskaana vielä joskus (toivottavasti) olen, niin luulen että pelko pahimmasta on hyvin pitkään läsnä. Sitten sitä miettii, mitä erikoista on tapahtunut juuri tuolloin kun sikiön oletetaan menehtyneen ...söinkö jotain pilaantunutta, olinko liian rajussa jumpassa yms.... vaikka oikeasti tiedän, etten ole voinut omilla toimillani saada sikiön sydäntä pysähtymään. Voimia kaikille!

Kiitos anina. Voimia kaikille teille, jotka olette joutuneet/joudutte läpikäymään tämän. Nyt on pahin takana, toivottavasti. Näin jälkeenpäin voin sanoa, että enää ikinä en halua olla tekemisissä noiden cytotecien kanssa missään yhteydessä. Esikoisen synnytys käynnistyi sillä todella nopeasti ja rajusti ja samoin kävi tämän tyhjennyksen kanssa. Perjantaina päivällä laitoin tabletit ja onneksi mies kerkesi tulla töistä kotiin ennenkuin alkoi tapahtua. Vuoto alkoi klo 18 heti loristen. Istuin kirjaimellisesti kaksi tuntia vessassa, koska en mitenkään voinut liikahtaa siitä, mitkään siteet eivät olisi pitäneet vuotoa minuuttiakaan. Heti alkoi tulla myös noin nyrkin kokoisia hyytymiä/raskausmateriaalia tai mitälie ja paljon. Kahden tunnin jälkeen ajattelin että voisin makoilla pyyhkeillä vuoratulla sohvalla hetken, mutta niin varmaan. Verta tulvahti niin, että sekä selkä että sukat ja sohva olivat märkinä. Ja ne köntit vaan suurentui. Olo oli tosi heikko, mutta jotenkin ajattelin, että kyllä tämä vielä helpottaa. Neljä tuntia verta tuli aivan yhtäjaksoisesti ja klo 22. tuli sellainen kahden nyrkin kokoinen köntti (varmaan aika pitkälti hyytynyttä verta), mulla pimeni silmissä ja kupsahdin vessan lattialle. Näin jälkikäteen on helppo todeta, että olisi pitänyt tajuta lähteä sairaalaan nopeammin. Näin totesi kätilökin. Suurin osa raskaus- ym.materiaalista oli tullut kotona pois, mutta sairaalassa ultratessa kohdussa näkyi vielä jotain. Sairaalassa vietin yön seurannassa ja kokoajan oli valmius kaavintaan. Noin pari litraa olin menettänyt verta ja hb oli 91. Yöllä sain vielä kaksi cytoteccia, mutta niiden avulla kohtu ei enää tyhjentynyt ja seuraavana päivänä päädyttiin kaavintaan. Jos vielä joudun samanlaiseen tilanteeseen, niin pyydän varmasti pääsyä kaavintaan, tai ainakaan kotioloissa en enää uskaltaisi tuota tyhjennystä tehdä. Oli sen verran pelottava kokemus. Nyt ei ole kipuja eikä vuotoja ja olo on helpottunut. Muoks. pieniä selvennyksiä ja kirjoitushäröjen oikomista...

Itse itselleni vastaan...Eipä ollutkaan tällä kertaa vuoto harmitonta. Kuollut sikiö löytyi rv 11+3. Onneksi pääsin nopeasti tutkimuksiin, eikä tarvinnut odotella viikkoa epätietoisena nt-ultraan.

No nyt on mullakin cytotecit odottamassa, neljä kappaletta pitäisi ottaa. Tänään (rv 11+3) todettiin kuollut sikiö, joka vastasi kooltaan viikkoa 8+6, ar-ultrassa kaikki oli vielä hyvin. Musta ei otettu mitään verikokeita tms., ultrattiin vain. Lääkäri sanoi, ettei kannata vielä ottaa lääkkeitä, kerran mies ei voi jäädä huomiseksi päiväksi kotiin hoitamaan esikoista. Täytyy odottaa vissiin viikonloppuun ennenkuin saan prosessin käyntiin...

Kaivoin oman kirjoituksen ketjun alkupäästä, kun taas ollaan samassa tilanteessa. Nyt oireet loppuivat viikolla 10 ja nyt rv11+3 on tullut veristä vuotoa. Taas sydän syrjällään, viikon päästä olis vasta nt-ultra...huoh. Tuntuu turhalta alkaa enää tässä vaiheessa varailemaan ultraa yksityiselle, mutta kuusikin päivää on pitkä aika odottaa. Alexandra80 Voimia epätietoisuuden kanssa, vastauksen odottaminen on niin kurjaa!

Haalea, mutta selkeä plussa tuli päiväpissasta apteekin omalla testillä kp 24/25-29.