Zoe

Aktiivijäsen
  • Content count

    118
  • Joined

  • Last visited

About Zoe

  • Rank
    Aktiivi
  1. Mulla oli (rasitus)astma ja lääkityksenä ennen raskautta oli Seretide ja tarvittaessa Ventoline, näitä sai jatkaa myös raskauden aikana. Flunssa/infektioherkkyyden vuoksi käytössä oli myös Singulair, joka piti raskauduttua lopettaa. Yllätyksekseni jossain raskauden puolivälin kieppeillä astmaoireet hävisivät, huomasin vain etten ollut ottanut lääkkeitä pitkään aikaan ja en tuntenut niitä edelleenkään tarvitsevani. Tällaista ei ollut tapahtunut koskaan aiemmin, astmadiagnoosin olin saanut jo ala-asteikäisenä. Oireet ovat pysyneet täysin poissa siitä lähtien, lapsi on pian neljävuotias. Eli joko raskaus tai tekemäni ruokavaliomuutokset "aiheuttivat" tämän (jätin vehnän ja lisätyn sokerin pois ruokavaliosta).
  2. Tämän ilmoituksen voi poistaa: http://www.vauva.info/foorumi/topic/22770-belly-bandit-koko-s/
  3. Selvä poikamaha, paljon tuli kommenttejakin että näyttää ihan poikamahalta. Ja poika tuli
  4. Meillä on poika ja odotusaikana pahoinvointia ei ollut lainkaan
  5. Multa tippui vuoden imetyksen aikana 10 kg (raskautta edeltävästä painosta, normaalipainon sisällä). Välillä söin tarkoituksellisesti paljon herkkuja, kuten sipsejä, kun imetys tuntui verottavan niin paljon. Eipä tuo painon putoaminen imetysaikana pelkästään positiivinen juttu ole, silloin lähtee paljon myös lihasmassaa. Itse myös sairastelin imetysajan loppupuolella herkästi flunssia ja oletan että se johtui osin siitä että imetys oli verottanut kroppaa niin paljon.
  6. Meilläkin neuvolakortista löytyy Yoda-kieltä. Aurinkoinen poika on. Rintamaitoa juo. Utelias on. Huvittavin teksti on kerralta, jolloin meillä oli sijaisena eri terveydenhoitaja. Th otti mitat ja kysyi hymyileekö ja jokeltaako poika jo. Ja tekstistä löytyy sitten mittojen lisäksi vain "Hymyilee, jokeltaa". Antoisa & informatiivinen käynti
  7. Meillä on tällä hetkellä käytössä BioCare Liquid Bio-D-tipat ja annostus se suosituksen mukainen 10 mikrogrammaa vaikka kai vähän enemmänkin voisi antaa. Tippoja olen suosinut, kun olen käsittänyt että vitamiini imetytyisi nestemäisenä paremmin?
  8. Meidän 1v 3kk syö aamuisin Talkmuruja piimän & marjojen kera (suosikkeja mustaherukat) ja iltaisin puuroa (suosikki ohra) ja maitoa.
  9. Ihanimmat lahjat olivat ystävän itsetekemä vauvaviltti sekä lahjaksi saatu vauvakuvaus, mistä jäi muistoksi ihanat valokuvat vauvasta 1 kk:n ikäisenä .
  10. 1) Mistä syystä johtuen synnytit suunnitellulla sektiolla? Oliko sinun helppoa saada suunniteltu sektio? Sektion taustalla oli synnytyspelko. Pelko juontaa juurensa lähipiirissäni tapahtuneesta vammautumisesta synnytyksessä, samoin itse olen syntynyt suunnitellulla sektiolla kun se komplikaatioiden vuoksi katsottiin turvallisemmaksi synnytystavaksi. Pelkäsin alatiesynnytystä ihan kokonaisuudessaan ja erityisesti vauvan mahdollista hapenpuutetta/vammautumista. Sektio oli mielestäni ”helppo” saada. Olin itse pohtinut koko asian niin moneen kertaan läpi että siinä vaiheessa kun raskaudelle annettiin mahdollisuus, ei asiaan liittynyt enää suuria tunnekuohuja. Gynekologit olivat riittävän moneen kertaan vakuuttaneet että suomessa ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen vasten tahtoaan ja luotin tähän ja raskausaika sujuikin levollisin mielin vaikka leikkauspäätös tehdäänkin vasta raskauden lopulla. Keskustelut pelkopolilla sujuivat ihan hyvässä hengessä, en tiedä kuinka paljon omat perustelut/syyt sektiohalukkuuteen vaikuttavat tähän. Itse en kokenut niitä millään tavoin painostaviksi. Ensimmäisellä käynnillä kätilön kanssa käytiin sektion ja alatiesynnytyksen kulku läpi. Toisella kerralla juteltiin lääkärin kanssa sekä samoin kolmannella, jolloin myös ultrattiin ja sovittiin leikkauspäivä. Mitään varsinaista ”käännytystä” kukaan ei yrittänyt tehdä, ainoastaan viimeisellä käynnillä lääkäri innostui päivittelemään että ”on se sääli leikata, kun on näin hyvin edennyt raskaus” ja ”muista että voit vielä harkita, vielä vaikka leikkauspäivänäkin”. Luulen että tilanteeseen vaikutti enemmänkin se että vastaanotolla oli mukana kandi jolle lääkäri halusi olla hyvänä esimerkkinä ja siksi innostui niin pontevasti tuomaan esille tuota vaihtoehtoa. 2) Miten synnytys sujui: mitkä fiilikset jäi synnytyksestä, mahdolliset komplikaatiot, lapsen terveys sektion jälkeen (hengitysvaikeudet ym.)? Sektio sujui kohdallani kaikin puolin hyvin, paljon paremmin kuin uskalsin odottaakaan. Ei minkäänlaisia komplikaatioita. Lapsi oli terve kymmenen pisteen poika. Ja kun hapenpuutetta pelkäsin, niin pojan hapettumisarvot olivat niin hyvät että kaikki jaksoivat niitä hämmästellä. 3) Kuinka pian leikkaushaava parani? Oliko paranemisen kanssa ongelmia? Haava parani hyvin & nopeasti, en tiedä vaikuttiko asiaan itsestään sulavat tikit. Liikkeelle lähdin leikkausta seuraavana päivänä. Noin viikko leikkauksesta olo oli jo niin ”normaali” että piti muistutella itseään varomaan nostamista yms. 4) Kuinka mones lapsi suunnitellulla sektiolla syntynyt oli? Onko sinulla tämän jälkeen syntyneitä lapsia - jos on, ovatko he syntyneet myös sektiolla? Onko raskauksissa ollut ongelmia (istukan sijainti, leikkausarven kestävyys uudessa raskaudessa) suunnitellun sekton jälkeen? Ensimmäinen lapsi. 5) Kuinka imetys lähti käyntiin suunnitellun sektion jälkeen? Onko sektiolla syntynyt lapsesi allerginen? (Ongelmat imetyksessä ja lapsen tavallista suurempi allergiariski liitetään aina sektiokeskusteluun, siksi tämä kysymys) Imetys lähti käyntiin aluksi hyvin. Kotona annettiin muutamien viikkojen ajan pientä korvikelisää imetyksen päälle, kun pojan paino ei heti lähtenyt nousemaan tarpeeksi hyvin eli ilmeisesti maidontulossa oli alkuun jotain pientä hidastelua. Oman terveydenhoitajan hyvillä neuvoilla imetys saatiin kunnolla käyntiin ja tämän jälkeen päästiin täysimetykselle, jota jatkettiin puolenvuoden ikään asti ja siitä edelleen imetin reilun vuoden ikään saakka. Allergioita ei ole ollut. 6) Kannattiko suunniteltu sektio? Omalla kohdallani ehdottomasti! Kaikin puolin positiivinen kokemus.
  11. Meillä pidettiin ristiäiset
  12. Hieman yli yksivuotiaaksi. Tavoite oli se puolen vuoden täysimetys ja sen jälkeen vuoden ikäiseksi jos maitoa riittäisi.
  13. Paidat vaihdoin pidempiin jo aika varhaisessa vaiheessa mutta äitiyshousut otin käyttöön vasta jossain puolenvälin kieppeillä. Tavalliset (matalat) farkut & legginsit sopivat hyvin pitkään.
  14. Tällä hetkellä vielä kaikki on säästössä mutta ainakin nämä olisi tarkoitus säilyttää pysyvästi: vauvan sairaalaranneke, kotiutumisvaatteet ja jotain muita pienimpiä vaatteita sekä jokunen lempikirja/lelu.
  15. Juuri samoin koin asian. Mukavaa oli myös että perhehuoneen ansiosta mies sai olla paikalla koko sairaalassaoloajan.