metsäkeiju

Jäsen
  • Content count

    82
  • Joined

  • Last visited

About metsäkeiju

  • Rank
    Tavis
  1. 38+1 spontaanisti supistuksilla. 37+1 spontaanisiti supistuksilla 37+1 spontaanisti supistuksilla. Kaikissa vedet menneet vasta ponnistaessa.
  2. Kolmas synnytys käynnistyi myöskin supistuksilla ja kesto 2 h. Ponnistusvaihe 6 min.
  3. Lääkäri vaan puhui perätilasynnytyksen riskeistä ja siitä, kuinka jokainen perätilan alatiesynnytykseen lähteminen pitäisi harkita erikseen ja tarkkaan. Eli ei niin, että kun yksi onnistunut on takana, niin automaattisesti toinenkin kannattaisi alateitse synnyttää. Vauvan koko ja asento tietysti merkitsevät paljon (lantioni on jo tilavaksi pelvimetriassa todettu edellisessä raskaudessa). Yksi juttu mikä minua todella pt:n alatiesynnytyksessä jännittää, on se, sattuuko sairaalassa sillä hetkellä olemaan paikalla erikoislääkäriä, jolla on kokemusta näistä synnytyksistä. Enkä haluaisi missään nimessä erikoistuvan lääkärin harjoittelelevan ulosauttoa omalla kohdallani. Harmi, ettei synnytyslääkäriään voi Suomessa valita. Nyt vatsassa oleva vauva kääntyi rv 26 vajaaksi viikoksi raivotarjontaan, mutta on taas sen jälkeen ainoastaan istuskellut... Kaipa hänellä on sitten joku syynsä olla niin päin. Tiedättekö, vaikuttaako lonkkaluksaation todennäköisyyteen myös se, että vauva on ollut perätilassa kauan (vrt. muutaman viikon ennen syntymää)?
  4. Jolielle kysymyksiä (ja muillekin kaksi perätilasynnytystä kokeneille): miten toisessa perätilassa toimittiin odotusaikana - kävitkö synnytystapa-arviossa ja saitko itse päättää synnytystavan (oliko sektio vaihtoehtona toisella kertaa)? Odotan nyt kolmatta ja keskimmäisen synnytys oli todella helppo perätilasynnytys, mutta silti erikoislääkäri kehotti nyt harkitsemaan vakavasti sektiovaihtoehtoakin, jos tämä vauva pysyy perätilassa loppuun asti (on istuskellut vatsassa jo pidemmän aikaan; myös keskimmäinen oli perätilassa rv 26-27 asti).
  5. Kiitos Nadda!
  6. Kysyn nyt vielä jatkokysymyksen: minkälaisia arvoja vauvat normaalisti saavat (siis silloin, kun hapenpuutetta ei ole havaittavissa)? Toisin sanoen mikä on normaalin ph:n vaihteluväli?
  7. Mikä napa pH:n arvo vauvalla on normaali?
  8. Päädyimme perätilasynnytykseen seuraavista syistä: lääkärit (keskustelimme useamman kanssa) suosittelivat tilanteessani perätilasynnytystä, ja perusteina sille olivat syntyvän lapsen pieni koko, magneettikuvauksella todettu tilava lantio ja aikaisempi nopea ja helppo synnytys (esikoinen syntyi normaalisti raivotarjonnossa). Itselleni oli tärkeää tietää, että perätilasynnytyksistä lähdetään herkästi sektioon, jos vähäisiäkin ongelmia ilmenee, ja se, että synnytyssairaalassamme on kokemusta perätilasynnytyksistä ja siellä on hätäsektiovalmius vuorokauden ympäri (eli leikkaustiimi ei päivystä öisin kotoa vaan on sairaalassa valmiina). Jolielta kysyisin, onko sinulla löydetty jokin syy, miksi vauvasi viihtyvät perätilassa? Käsittääkseni perätilan uusiminen on kuitenkin aika harvinaista. Odotan itse kolmatta (esikoinen siis syntyi rt:ssä, kuopus pt:ssa), ja siksikin kiinnostaa.
  9. Esikoisemme (4,5 v) näyttäisi olevan vasenkätinen: piirtää, leikkaa saksilla, heittää palloa jne. aina vasemmalla kädellä. Lusikkaa käyttäessään syö sekä oikealla että vasemmalla. Neljävuotisneuvolassa lääkäri kirjoitti neuvolakorttiin pojan olevan vasenkätinen. Kuopus (2,5 v) vaikuttaisi oikeakätiseltä. Suvussa meillä ei ole vasenkätisiä.
  10. Kummassakaan synnytyksessä ei lääkkeellistä kivunlievitystä. Nopeat synnytykset, molemmissa sairaalaan mennessä kohdunsuu täysin auki. Kotona liikuin koko ajan, kävin suihkussa, ja hengitin tosi syvään.
  11. Osaako joku sanoa, että jos edellinen lapsi on syntynyt perätilassa, niin seurataanko vauvan asentoa tarkemmin loppuraskaudessa? (Ensimmäinen lapseni syntyi normaalisti rt:ssa, mutta toinen perätilassa; perätila löytyi yllätyksenä rv35 lääkärineuvolassa, siihen asti neuvolath oli ollut sitä mieltä, että vauva olisi ollut pää alaspäin jo pitkään. Ultraukseen lääkärineuvolassa oli muu syy).
  12. Kuopusta synnyttymässä ehdin olla synnytyssalissa vajaat 10 minuuttia, ja vauva oli maailmassa. Minun piti kuitenkin ennen ponnistamista (2 min) vaihtaa omat vaatteet sairaalan vaatteisiin, mikä tuntui siinä hässäkässä aika hassulta / turhalta. Johtuikohan sitten siitä, että kyseessä oli riskisynnytys (perätila), jossa käsittääkseni on oltava hätäsektiovalmius ponnistusvaiheen ajan (no, tämä tuskin toteutui kohdallani, sillä kätilön hälyttämät synnytyslääkäri ja lastenlääkärikin hädin tuskin ehtivät paikalle)?
  13. Onneksi mea3 ehdit kuitenkin sairaalaan vaikka synnytys kävi noin nopeasti. Onnea vauvasta! Tämä on myös oma pahin kauhuskenaarioni: olen yksin lasten kanssa kotona ja lapsi syntyy. Odotan kolmatta ja kahden ensimmäisen kohdalla kohdunsuu on ollut sairaalaan saapuessa täydet 10 cm auki, ja ponnistuksen tunnetta on ollut jo jonkin aikaa matkalla. Esikoisen kohdalla oletin synnytyksen olevan tietysti hidasta hommaa, ja sairaalaan saapuessa olimme täysin yllättyneitä, kun kätilö kertoi, että vauva syntyy NYT. Ensimmäisestä supistuksesta vauvan syntymään meni n. 5 tuntia ja ponnistusvaihe kesti kymmenisen minuuttia. Toisesta en uskonut synnytyksen olevan vielä kunnolla käynnissä sillä heikot supistukset tulivat harvakseltaan ja kestivät pisimmilläänkin vain n. 20 sek, mutta päätimme mennä tarkistamaan kuitenkin tilanteen ennen kuin esikoinen piti hakea hoidosta. Matkalla sairaalaan supistukset loppuivat ja olisin kääntynyt takaisin kotiin, mutta onneksi mies ei suostunut. Synnytyssalissa ehdimme olla vajaat 10 min, ponnistusvaihe 2 min. Kyseessä oli vielä riskisynnytys, sillä vauva oli perätilassa (tämä oli tiedossa) ja kätilöllä oli kova kiire saada synnytykseen mukaan tarvittavat lääkäri ja lastenlääkäri paikalle. Onnekseni kummassakaan synnytyksessä lapsivedet eivät ole menneet kotona tai matkalla vaan vasta synnytyssalissa ponnistaessa, sillä muuten vauvat olisivat todennäköisesti syntyneet kotiin tai autoon. Kummastakaan en tietenkään ole ehtinyt saamaan mitään kipulääkitystä, mutta en ole kokenut sitä ongelmaksi, sillä kaikki on ollut ohi niin nopeasti. Toisen lapsen kohdalla muutama todella kivulias supistus ehti tulla vasta kävellessä synnytyssaliin. Esikoisen ponnistusvaiheen koin todella kivuliaaksi, mutta onneksi sekin oli pian ohi. Toisesta tunsin ponnistustarpeen paljon voimakkaampana, eikä se myöskään ollut niin kivulias (olisiko sitten perätilalla ollut myös vaikutusta asiaan, en tiedä). Kolmas synnytys siis jännittää jo, vaikka alussa vasta ollaankin. Meiltä on sairaalaan matkaa reilut parikymmentä minuuttia. Molemmat lapset ovat myös syntyneet ennen laskettua aikaa, toinen kaksi ja toinen kolme viikkoa ennen. Tuskinpa siis uskallamme lähteä mihinkään kotoa ainakaan kuukautta ennen la:ta.
  14. Kiinnitin huomiota oman tyttöni ja Elli1976 tytön lähes samoihin syntymämittoihin. Tässä joitakin meidän nyt jo taaperoikäisen tytön mittoja: Synt. 2570 g 44,0 cm (rv 37+3) 1 kk 3390 g 50,0 cm 2 kk 4320 g 53,3 cm 3 kk 4920 g 57,5 cm 5 kk 5720 g 61,0 cm 6 kk 5980 g 62,6 cm 8 kk 6550 g 65,0 cm 10 kk 7060 g 67,6 cm 12 kk 7710 g 72,3 cm Pikkuisia meillä ollaan vieläkin; mitat 1,5-vuotiaana 9,7 kg & 77,5 cm ja 2-vuotiaana 10,7 kg & 84 cm. Pituus on kuitenkin noussut sieltä -2,5 SD alapuolelta siten, ettei 2-vuotiaana suunniteltuja tutkimuksia tarvinnut tehdä. 1-vuotiaana kävimme verikokeissa, mutta niissä ei ilmennyt mitään erityistä. Esikoispoikamme on myös ollut pienikokoinen, muttei aivan yhtä pieni kuin tyttö.
  15. Molemmat alatiesynnytyksiä kuten toivoinkin. Kuopus oli perätilassa, mutta olin halukas synnyttämään alateise ja myös lääkärit suosittelivat tapauksessani tätä vaihtoehtoa. Kaikki menikin hienosti. Perätilasynnytyksissä leikkaussali on kuitenkin aina valmiina hätäsektioon.