frangipani

Aktiivijäsen
  • Content count

    49
  • Joined

  • Last visited

About frangipani

  • Rank
    Tavis
  • Birthday January 25
  1. Meillä sykkeet huiteli koko raskauden yli 150 ja poika tuli. Todella tasaisesti syke meni 153-159 välillä.
  2. Neuvolassa työskentelevä ennen kätilönäkin toiminut täti totesi että "sellainen hieman yli kolme kiloa", kun kokeili masun päältä viikolla 40+rapiat... "Hieman yli kolmekiloinen" syntyi sitten 40+6 ja painoi 4210g
  3. -
  4. Voin vain kuvitella fiiliksesi Eva Luna, itsellä on todella tukala olo ja toivoisin vain vauvan jo syntyvän. Neuvolan tätikin totesi tämän viikon keskiviikkona neuvolassa että "iso on poika jo, reippaasti yli kolme kiloa...saisihan se sieltä tulla jo" "tuossa SF-mitassakaan ei pitäisi enää ylemmäs päästä (se oli 37cm rv 38+1)" Pelottaa vain että kuinka mahtavaksi tää päättää kasvaa...meillä on nyt jo todella ahtaat oltavat.
  5. Ilman muuta ota mies mukaan ensimmäiseen ultraan, meillä ainakin vauvan konkretisoituminen lisäsi vielä innostusta Mies ei välttämättä koko raskauden aikana pääse täysillä mukaan juttuun, massuasukki kun on niin lähellä mutta kuitenkin kaukana. Tämä voi myös aiheuttaa hämmentäviä riitatilanteita kun itse on hormoni huuruissaan hellyydenkipeä ja mies ei tajua millään että äiti ja masu, siis koko paketti pitäisi huomioida isosti koko ajan Usein miehet sulavat täysin siinä vaiheessa kun vauva on tässä maailmassa. 9 kuukautta on pitkä aika ja pitkä tie myös parisuhteelle, uskon että tämä aika kuitenkin valmista molempia tulevaan ja vain vahvistaa suhdetta kaikkine kimurantteine tilanteineen
  6. Itseä jännitti kertoa miehelle. Meillä oli aivan sama tilanne kuin teillä, suunniteltu oltiin, mutta vasta parin vuoden päähän. Jos asiaa ajattelee siltä kantilta että 'sitten kun kaikki on valmiina' niin tässä maailmassa ei pahemmin lapsia olisi Ensin mies oli hieman hämmentynyt, mutta muutamassa päivässä hämmennys muuttui masulle höpöttelyksi ja onnellisuudeksi. Reippaasti kertomaan miehelle, ensin on edessä se hämmennys joka muuttuu alkujärkytyksestä pelkäksi iloksi Tsemppiä Kultahattu!
  7. ' Lastentarvikeliikkeissä on nuita valmiita pakkauksia ettei tarvitse etsiä tarvikkeita ympäriinsä
  8. ^ Mahahan kuullostaa söpöltä...Yhtä isoa mahaahan tässä ollaan
  9. Hyvät ihmiset lukekaa kunnolla!! Juurikin tätä mitä Monnax tässä sanoo tarkoitan. Vaikeasti vammaiset lapset. Olisi varmaan pitänyt hieman syvemmin kaivellen selittää pointtini asiaan.
  10. En halua ketään loukata, vain hieman nostaa realismia ilmaan... Jokainen joka kieltäytyy seulonnoista, voisi käydä vierailemassa Rinnekoti nimisessä paikassa espoossa, tarkennettuna vielä...Vaikeasti vammaisten nuorten lasten osastolla ja miettiä tämän jälkeen uudestaan. Siinä vaiheessa kun lapsi on vaikeasti vammainen, ei todennäköisestin edes vanhempien rakkaus ja usko riitä hoitamaan lasta, vaan tämän elossa pitämiseksi tarvitaan jo järeämmät laitteet. Lapsi kärsii suhteettomasti vaikeista kivuista ympäri kehoa johtuen eriasteisista poikkeavuuksista, onko tämä mielestänne jumalan tahto? Faktahan loppuenlopuksi on se että kaikki me kehitymme solutasolla, tässä ei enää jumalalla ole mitään osaa ja arpaa. Pyydän vielä kertaalleen anteeksi jos loukkasin jotakuta.
  11. Voimia kertomiseen Kyllä kannattaa kertoa, mutta myös alussa keskustella vakavasti kaikki mieltä askarruttavat asiat läpi, ettei sitten jää vaivaamaan. Tukea löytyy ympäriltä AINA uskomattoman paljon, vaikka jäisitkin nyytin kanssa kahdestaan Tsemppiä!
  12. Eburin kanssa ehdottomasti samaa mieltä, jos suhteeseenne EI liittynyt väkivaltaa, fyysistä saati henkistä, niin kerro ihmeessä. Jos kuitenkin suhde oli vaikea ja miehesi luonteeseen kuuluu yllämainittu toiminta niin en kertoisi hänelle asiasta. Voi kuullostaa julmalta, mutta vielä julmempaa olisi antaa lapsen elää vinksahtaneen isän varjossa kuin tasapainoista elämää ilman biologista isäänsä.
  13. Meillä mennään nyt viikolla 21 eikä viivasta mitään tietoa ja poika on tulossa
  14. Hattivatti Tuttavallisestin Hattis
  15. Itselleni isovanhemmat ovat olleet läpi elämäni niin tärkeä asia etten haluaisi missään nimessä lapseni joutuvan luopumaan tästä osasta elämää...Tämän vuoksi lasten hankinta vanhemmalla iällä (reippaasti yli 30) Olisi tullut kyseeseen. Olen nyt 26 ja en voi odottaa hetkeä kun omat mummoni (molemmat virkeitä hieman alle 70-v) saavat lapsenlapsenlapsensa syliinsä, ovat jo nyt odotusaikana aivan täpinöissään