Crème

Sorrellina ja Kaakaopapu! Minkä kokoisia teidän pojat on? Mä olen ihan kahden vaiheilla ottaako 98cm vai 104cm haalari. Kaupassa ehdottivat 104cm, mutta tuntuu hurjan isolta koolta kaksivuotiaalle... Kumpaakaan en siis vielä ole sovittanut.

Ei missään tapauksessa lapsen kanssa samoihin vöihin! Pienessäkin jarrutuksessa lapsi voi puristua hengenvaarallisesti aikuisen ja vyön väliin. Jos muuta mahdollisuutta ei ole, niin aikuinen vöihin ja lapsi syliin. Kannattaa ehkä kysellä myös turvaistuimia. Kreikka on kuitenkin EU- maa ja kyllä siellä pätee ihan samat turvasäännökset kuin Suomessakin.

Hepatiitti A on alle kouluikäisillä lähes oireeton ja paranee täysin. Siksi he eivät rokotetta tarvitse. Lapsi voi kuitenkin tartuttaa viruksen aikuiseen, joten omasta rokotussuojasta on hyvä huolehtia. Hepatiitti B on yhtä vaarallinen lapsille ja aikuisille, mutta tartuntariski on huomattavasti pienempi. Siksi kai siihenkään ei automaattisesti suositella rokotetta. Lisää tietoa näisä löytyy muuten THL:n matkailijan terveysoppaasta. Linkki sinne. Itse en ole vielä ottanut taaperolle rokotetta. Matkustelemme oikeastaan vain Länsi- ja Etelä-Euroopassa, jossa tuon B:n tartuntariski on todellakin teoreettinen. Toisaalta riski se on pienikin riski ja ei rokotteesta mitään haittaakaan ole. Jos (kun) rokotteen otan, on se varmastikin Twinrix saman tien.

Jostain on mulle tullut sellainen käsitys, että toksoplasmoosi on harvinainen Suomessa koska loiset eivät kestä pakkasta. Tauti ei siis leviä talven aikana lainkaan. Näin ollen tartuntavaara olisi samoilla leveysasteilla yhtä harvinainen, mutta yleistyy etelään mennessä. Baltiankin talvet ovat niin leutoja, että tuskin siellä maa jäätyy talvella. Mutta tää on siis todellakin vaan mun jostain tullut käsitys. Saako neuvolasta muuten miten helposti vasta-ainetestejä? Jos vaikka oletkin sairastanut sen jo.

Meillä syödään niin puhdasta, eettistä ja ekologista ruokaa kun se kohtuullisella vaivannäöllä on mahdollista. Kaupassa valitsen siis aina lähiruokaa, luomua tai reilunkaupan tuotetta jos sellainen vaihtoehto on olemassa. Arkiruoanlaitossa en kuitenkin lähde metsästämään näitä tuotteita lähikauppaa kauempaa. Vihannekset, maito ja kananmunat onneksi löytyvät aina luomuna. Meillä syödään paljon riistaa, joten liha on sen takia suureksi osaksi luomua. Lisäaineita välttelen melkein liiankin hysteerisesti. Kaupasta ostettu liha on meillä aina marinoimatonta ja vähäiset valmisruoat melkein aina lisäaineettomia. Välillä esim. säilöntäaineita on mahdotonta välttää, mutta nitriitin ja glutamaattien kanssa olen kuitenkin ehdoton. Myöskään aspartaamia ei meidän kaapeista löydy missään muodossa. Oletteko muuten huomanneet, että luomumerkintä paketin kyljessä ei tarkoita lisäaineettomuutta? Myös luomutuotteissa sallitaan pienet määrät lisäaineita. Esimerkiksi luomulihan säilömiseen voidaan käyttää sitä nitriittiä. Eniten mua ärsyttää ne turhat lisäaineet. Miksi esimerkiksi laskiaispullaan tai lasten xylitoli-pastilleihin pitää laittaa väriainetta? Tai broilerinfileeseen fosfaatteja? Näiden kanssa kai pätee sanonta "sitä saa mitä tilaa". Kun kuluttajat haluavat paremman näköisiä, kevyempiä ja "maistuvampia" tuotteita ei luonnollisuudelle enää jää tilaa. Harmi. BPA:sta vielä sen verran, että suurin osa pakasterasioista ja muoviastioista on valmistettu polypropeenista (PP), jossa BPA:ta ei ole. Ovat siis siinä mielessä turvallisia.

Enpä koskaan ole ajatellut, että oltaisiin jotenkin "epätavallinen" perhe. Me syötiin tänään lounaalla eilistä spagettia ja jauhelihakastiketta ja illalla ajattelin tehdä kanakeittoa. Varmaankin tämän reseptin mukaan: Tulinen kookos-kanakeitto. En ole koskaan kokeillut, mutta ei vaikuta kovin vaikealta. Minä taas huutelisin helppojen keittoreseptien perään!

Me asutaan Helsingissä ja täällä hammaslääkärit suosittelevat fluorin käyttöä, varsinkin lapsille. Kohtuullisesti käytettynä näkevät sen tuomat hyödyt mahdollisia haittoja suurempana. Fluori kai jakaa mielipiteet aika vahvasti. Toiset pitävät sitä myrkkynä ja toiset ehdottoman tärkeänä. Mä haluan kyllä uskoa hammaslääkäreitä ja käyttää lapsella fluorihammastahnaa. Ajattelin kokeilla lasten Salutem tahnaa. Sisältää xylitolia ja vähän fluoria, mutta muuten aika vähän mitään ylimääräistä.

Mä ostin nyt Santen Jojoba shampoota kun sattumalta löysin sitä meidän lähikaupasta. Pari pesun jälkeen tuntuu ihan kivalta. Seuraava kysymys: Mitä hammastahnaa käytätte itsellänne tai lapsellanne? Mä tykkään itse luomu-/yrttitahnoista, mutta lapselle kai pitäisi olla sitä fluoria. Kaikki fluorihammastahnat vaan tuntuu sisältävän myös järkyttävän määrän väriaineita, PEG-yhdisteitä, parabeeneja yms. Saako siis fluoria ilman muita lisäaineita?

Jos luottaa apteekin kosmetiikkaan enemmän kuin tavalliseen luonnonkosmetiikkaan, niin kannattaa ehkä kokeilla Decubalin Ecological tuotteita. Ainakin sarjan Body Cream tuntui tosi kivalta. Ja löytyy ecocertit ja joutsenmerkit.

Ketjussa oli aikaisemmin puhetta kuomun kiristämisestä. Tietääkö kukaan kuinka se tehdään? Lastentarvikkeen huollossa on taas ruuhkaa...

Olen myös kauhistellut tätä tapaa tuttavaperheissä. Mistä lapsi saa syömisen ja ruokatapojen mallin jos kukaan ei koskaan sitä näytä. Meillä syödään enimmäkseen yhdessä tai ainakin istutaan seurana.

Miten ajattelitte pukea lapset joulunajan juhliin? Meillä poika menee varmaankin tummissa farkuissa ja neuleessa läpi koko juhlakauden. Alle ehkä kauluspaita.

Oletteko asettaneet jotain pakkasrajoja ulkoiluun? Mittari näyttää -16 astetta ja tuulen vaikutuksen kanssa näyttäisi olevan -22! Aurinko paistaa ja ulos pitäisi mennä, mutta kyllä toi jo hirvittää.

Raitaa, raitaa ja raitaa. Popilta, NameItiltä, Zarasta, H&M:ltä. Ihan sama, kunhan on raitaa. Näitä ei mitenkään tarkoituksella ole kerätty, mutta jotenkin niitä aina vaan mukaan tarttuu. Alaosat sitten yksivärisiä samoilta merkeiltä. Aika tylsä taitaa olla lapsen vaatekaappi.

Tässä tapauksessa, kun puhutaan kemikaalien välttämisestä raskausaikana, voi luomukosmetiikkaa kyllä sanoa synteettistä turvallisemaksi. Sisältäähän se huomattavasti vähemmän (jos ollenkaan) niitä kemikaaleja. Synteettiset aineet voivat tietenkin olla puhtaampia, mutta alkuperäisen jutun pointti olikin siinä, että niiden pitkäaikaisvaikutuksia sikiöön ei tiedetä. Parempi olisi siis mahdolisuuksien mukaan välttää ylimääräistä altistumista.