Hibi

Aktiivijäsen
  • Content count

    405
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Hibi

  1. Musta tuntuu että meillä on tosi pitkä lista niitä negatiivisia asioita jotka puheissa kuuluu automaattisesti ainakin pikkulapsiperheen eIämään, mutta itsellä ei kokemusta. Näitä mm. yövalvomiset muutama yksittäistä lukuunottamatta, pikkulapsiajan univelka, mahatauti, kuumeflunssa, taaperon nukkumaanmenotaistelut illalla, 2v uhmaikä. Meillä ei taas kummankaan vauvaaikana oikeastaan koskaan ole nähty itkemättä nukahtavaa vauvaa vaan jokainen päiväuni ja osat yöunistakin aloitetaan itkulla. Myös leikkimatto ja sitteri on meillä tuntemattomia käsityksiä koska kumpikaan ei ole viihtynyt liiemmälti muualla kuin sylissä.
  2. Ei eppareita tehdä samaan kohtaan vaan yleensä vierekkäin ellei vanha arpi näytä repeävän. Läheskään kaikki eivät leikkaa rutiinisti epparia perätilasynnytyksessäkään vaikka jossain lähteissä väitetään että se on automaattitoimenpide. YStäväni sai kahteen kertaan pidennetyn epparin esikoisen syntyessä raivotarjonnassa, muttei mitään leikkausta eikä pienintäkään nirhaumaa kun pikkukakkonen syntyi linkkuveitsiasennossa. Itse sain samassa sairaalassa helpossa esikoisen synnytyksessä tarpeettoman epparin vaikka olin toivonut ettei sitä tehdä. Uskoisin että eppareita voidaan tehdä aika monta, ainakin itsellä uusin eli 4,5kk vanha on täysin näkymätön eli ei ole muodostanut arpikudosta.
  3. Olen ymmärtänyt kans että asiasta ei puhuta mutta on ennemmin jopa sääntö kuin poikkeus että löystyy nuo paikat. Minulla kaksi helppoa, nopeaa synnytystä takana ja silti kovemman kakan yllättäessä pitää painaa välilihaa jotta kakka osaa tulla pihalle. Ja seksi tuntuu ihan samalta ja yhtä tiukalta kuin ennenkin. Ja tarkastuksessa ei ole todettu mitään laskeumiin eikä mihinkään viittaavaa. JO ekan synnytyksen jälkeen varmaan vuoden verran oli tuota mutta se helpotti ajan kanssa, nyt se on paljon selvempää, enkä vielä pysty sanomaan helpottaako jälleen ajan kanssa. Tampoonista tuli mieleen että ei mulla kyllä se ole ekan synnytyksen jälkeen enää asettunut ihan normaalisti tai ei ainakaan niin etten tuntisi sitä missään asennossa.
  4. Minä koen että isovanhemmat eivät todellisuudessa toimi esimerkkinä lapselle juurikaan vaikka niiden kanssa aika paljon tekemisissä olisikin. Ainakaan itselleni edes todella läheiset isovanhemmat eivät olleet roolimalleja sinänsä koska sukupolvien välissä oli jo niin iso kuilu vaikka hekin esim. polttivat. Jos äiti ja isä ei itse polta niin kyllä se on paaaljon polttavia isovanhempia vahvempi roolimalli. Lisäksi sanoisin että oikeasti sillä kuinka vahva side isovanhempien ja lasten välille muodostuu ei ole kyllä millään tavalla verrannollinen näkemistiheyteen vaan persoonaan jne.. Onneksi näihin siteisiin ei vanhemmat voi vaikuttaa, koska vanhemmilla on aina supersubjektiivinen käsitys isovanhemmista. Itsellä lähes tuntemattomat isovanhemmat joita olen nähnyt koko lapsuuden noin kerran viikossa ja superläheiset kuin toiset vanhemmat isovanhemmat joita olen nähnyt noin 4 kertaa vuodessa useamman päivän kerrallaan.
  5. Oma kokemus on, että jos haluaa kasvattaa lapsensa sukupuolisensitiivisesti niin pitää mennä ihan ääripäähän koska ympäristö kasvattaa joka tapauksessa pelkästään prinsessoja tai pullistelijaäijiä. Me emme esim. itse ostaa lainkaan leluja koska niitä tulee lahjaksi joka tuutista niin paljon. Tyttö on toivonut autoa ääneen jo piiiitkään muttei ole koskaan keneltäkään saanut ja itsekin olen ehdottanut mm. polkuautoa jo parina kesänä lahjaideaksi isovanhemmille. Sen sijaan keittiövälineitä, nukkeja, prinsessarompetta jne.. hänellä on kasakaupalla. Inhoan itse vaaleanpunaista, jonka tietävät kyllä kaikki ystäväni ja lähisuku, silti lahjaksi ei ainakaan ekan vuoden aikana saatu kuin ehkä yksi valkoinen vaate, kaikki muu vaaleanpunaista. Tyttö rakastaa prinsessa ja nukkeleikkejä, yhtä paljon hän kuitenkin rakastaa mm. Cars elokuvaa, rekka-autojen ja kaivinkoneiden seuraamista, ruuvihommia ym muka poikien juttuja. Yleensä saamme tai ostamme yhdeltä lähisukulaiselta tarvikkeita ja vaatteitakin lapsellemme koska heidän lapset on hiukan vanhempia. Nyt kun kyselimme pyörän perään niin kertoivat juuri myyneensä sen koska se oli vihreä ja olivat automaattisesti olettaneet ettei se meille kelpaa tytön pyöräksi, olin hieman että what!?
  6. Tunnen useita veloja, tosin kukaan heistä ei nimitä itseään velaksi. Uskon että valtaosa lapsia ja lapsiperheistä dissaavista veloista onkin oikeasti salaa tahattomasti lapsettomia ja dissaus on vaan tapa kestää suru. Toinen syy taas on valtava ympäristön paine joka velaan kohdistuu, onhan se täysin yleistä ja hyväksyttyä toitottaa kuinka itsekäs on ihminen jos hän on vela. Niinkuin lasten hankkiminen olisi joku asia mikä pitää tehdä. Yksikään mun lähipiirin kuuluvista veloista ei inhoa lapsia, itseasiassa kaikki meidän lapsenvahdit on veloja ja nauttii oikeasti leikkiessään meidän lasten kanssa. Ne osaa nauttia näistä lainalapsistaan ja kummilapsistaan. Itsellä kaksi äärettömän rakasta lasta, mutta en koe että elämäni olisi merkityksetöntä tai tyhjää jos olisin päättänyt olla hankkimatta heitä, se olisi vaan erilaista. Mulla ei ole edelleenkään mitään tarvetta kannustaa lapsetonta siskoani hankkimaan lapsia kyllä se tietää että jos se niitä hankkis niin ne olis sille äärettömän rakkaita. Kyllä itsekin lapsettomana osasin kuvitella perhe-elämän hyvät puolet, sitä sen sijaan en osannut kuvitella kuinka raadollista siitä on se toinen puoli, se luopumisentuska joka on tietyllä tavalla läsnä siitä ekasta päivästä ja kasvaa vaan mitä isommaksi lapsi kasvaa. Oma kokemus on että tahattomasti lapsettomat ei hyväksy veloja, ehkä siitä syystä että koska heillä ei ole ollut oikeutta itse valita lapsellisuutta niin ne eivät hyväksy että nuo toiset on saanut valita lapsettomuuden.
  7. Ekassa synnytyksessä neuvot oli tosiaan tarpeen. Toisessa synnytyksessä en olisi tarvinnut ketään henkilökuntaa kun vauva tuli ulos yhdellä ponnistuksella. Eikä henkilökunta edes tiennyt että olen jo avautunut. Miestä ilman en olisi pärjännyt kummassakaan. Tai siis miehen avulla pärjäsin mainiosti luomuna molemmat, mutta ilman miestä olisi pitänyt kyllä ottaa kaikki mahdolliset tropit. Mies kannatteli minua supistuksissa niin että sain alaraajat täysin rennoksi.
  8. Meillä on leikkikehä käytössä ja tiedän monta muuta koiraperhettä jolla myöskin. En sitten tiedä millaisesa käytössä se Ranskassa on. Itse en kyllä kävelevää sinne enää laittaisi. Minusta jutussa oli paljon asioita jotka on tuttuja omasta lapsuudesta. Eli Ranskassa ei sitten ehkä ole niin suurta muutosta sukupolvien välilä tai sitten se muutos on jäljessä suomen aikaa. Itse tiukkana ja ilmeisen vanhanaikaisena löysin sieltä paljon omiakin tapoja. Tosin sen teen suomalaisittain että lapset on kaikessa mukana eivätkä leiki yksin jotssain kaukana tai istui erillisessä lasten pöydässä vieraiden ollessa kylässä kuten meillä lapsuud essa. Kyllä minusta olisi fiksua suomessakin opettaa kohteliaisuutta vähän enemmän. Korostaa sitä että eri paikoissa on aivan eri säännöt ja käyttäydytään eri tavalla. Esim. meillä kotona saa pomppia sohvalla ja sängyssä niin paljon kuin lystää mutta kylässä ei tosiaankaan vaikka kylän lapset sitä tekiskin. Muutoinkin kotona eletään enemmän pellossa mutta hyvin meillä muualla käyttäytyy kun sitä on korostettu että eri paikoissa eri tavalla.
  9. Saman huomion olen tehnyt ja valitettavasti meistä 10km säteellä asuvat miehen vanhemmat. Osallistuvat siis liikaa. Vähän väliä kertovat kuinka heidän ystävänsä on jo saaneet pitää 4kk ikäistä lastenlastaan yökylässä x kertaa, kuinka toinen ystävä saa joka viikonloppu lauantaiksi lapsenlapsensa kylään ja palauttaa sunnuntaiaamuna jnee vetoavia vink vink juttuja. Hyvissä ajoin etukäteen juttelevat mitä tavaroita lapsi tarvii, lähinnä juttelevat meille ääneen, eivät kysy meiltä. Varmistelevat että saavat tehdä nämä hankinnat, tämän vuoksi esikoisellamme olikin jo 1,5 vuotiaana sekä sukset, luistimet että pyörä puhumattakaan kaikesta muusta. Vuosia vuosia sitten olen puhunut anopille nukkekodista jonka teen vanerista joskus jos tyttären saan ja sitten teemme sen viimeisen päälle yhdessä. Mulla on useampia ko. aiheeseen liittyviä kirjoja joita anoppikin on lueskellut. Muistaa 100% varmasti siis asian. No mitäpä se joulupukki tänä vuonna toikaan tytöllemme kuin sellaisen useamman satasen kartanonukkekodin. Yksi päivä vaihdoin anopin läsnäollessa housut esikoiselle ja ne laittamani olikin aika pienet. Tähän anoppi totesi heti että tyttöhän tarvitsee uusia housuja, minä voin ostaa! Ja ilmestyi seuraavana päivänä kolmien housujen kanssa jotka oli 3 kokoa liian isoja... Ääneen en puhu enää mitään lapseen liittyviä juttuja, kuten että ei ole ollut vielä junalla liikenteessä, pitäskin lähteä joku päivä tai että jotain asiaa tarvitaan. JOskus olisi kiva käydä kaupasta valitsemassa vaatteita ihan tarpeeseen tai päättää minkä värinen keinuhevonen lapselle ostetaan tai ihan mitä vaan. Luojan kiitos lapsenkasvatusohjeita heiltä ei tule. Mutta jos anoppi on täällä tai me ollaan siellä niin lapseen en saa pitkälläkään tikulla koskea, koska hän haluaa hoitaa ja jos lapsi itse pyytää minua leikkiin tai osoittaa minulle huomiota niin yleensä anoppi sanoo että tule mummin kanssa, äidin kanssa saat sitten kotona olla paljon enemmän Appi sitten vain myötäilee mukana. Meillä saavat pitää lasta kerran viikossa kokonaisen päivän mutta valittavat joka kerran yhteydessä kuinka se on liian vähän. Unohtavat että lapsella on toisetkin isovanhemmat, kummit ja ystävät ja muut sukulaiset.
  10. Sen syyllisen liikennevakuutuksestahan ne korvaukset tulee. Todella huono tuuri kyllä käy jos osuu sellainen kohdalle joka kieltää syyllisyytensä. Sillehän ei kuitenkaan tule muita kuluja kuin oman autonsa korjaus, joka sille nyt tulee siinäkin tapauksessa että kieltäisi syyllisyytensä. Itse vaihtaisin kyllä penkit, koska eihän ne penkit kestä mitään etenkin kun seisovat pakkasessa talvet pitkät.
  11. Meillä on maalis ja marrasvauvat olleet. Kevätvauva on siinä mielessä aivan ihana että juuri kun se alkaa olla eläväisempi ja enemmän hereillä, juttelee ym. on kaunis kesä ja voi mennä ja tulla miten huvittaa, ei tarvii stressata siitä onko liian kylmä nukuttaa ulkona jne.. Ja sitten kun se noin 1v iässä lähtee kävelemään niin on tulossa juuri kesä jolloin saa mennä ja tulla ulkona mielin määrin. Ei ole kiva jos talvee vasten oppii kävelemään ja sitten on yhtä tuskaa lumihangessa vastaoppineen kävelyt. Toisaalta kevätvauva oli siinä mielessä tylsä että juuri kun oli 2-3kk ikäinen vauva jonka kanssa olisi halunnut alkaa "harrastamaan" niin tuli kesä ja kaikki harrasteet loppui. Oli siis aika yksinäistä olla kotona odottamassa syyskuuta monta monituista kuukautta. Kesävauva olisi minusta tylsin koska en haluaisi lähteä ihan kamalasti reissailemaan ja kulkemaan vastasyntyneen kanssa, mutta toisaalta kesä on minulle sellaista aikaa etten halua olla paikoillani enkä etenkään linnoittautua kotiin. Ja onhan siinä tosiaan sekin että kesällä ei ole kivoin olla viimeisillään raskaana, minusta. Ja itsellä on kun on kesäloman aikaan synttärit niin lapsena se oli kamalaa kun kukaan ei koskaan päässyt synttäreille.
  12. Kyllähän aika monissa muissa maissa vauvan tuotteetkin on reilusti hajustettuja, myös hajustettuja vauvan vaatteita myydään joten enpä ihmettelis tota baby perfumea.
  13. Booking.comia oon käyttänyt useamman kerran. Jos ei haittaa lähteä sellaiseen paikkaan jonne tehdään pakettimatkojakin niin pakettimatkojen äkkilähtölennot on edukkaita ja booking.comista löytää yleensä viimetipassakin hyviä hotelleja. Itse on esim. kanarialla käyty niin ja säästetty yli 1000 euroa kun sama matka samaan hotelliin matkanjärjestäjällä olisi maksanut 3000. OStettiin äkkilähtölennot alle 200/hlö ja hotelli bookingista.
  14. Palapelejä on aika huono ostaa iän mukaan. Meillä on palapelihullu lapsi joka alle 3vuotiaana tekee 6+ merkinnällä olevia palapelejä. Ja sai joululahjaksi pari 2-vuotiaille tarkoitettua palapeliä jotka teki sen kerran ja totesi että tylsiä ovat. Lisäksi sai bodyja joululahjaksi vuosi sitten lähes 2-vuotiaana vaikei käyttänyt edes vaippoja ja kävi itse vessassa...
  15. En usko että suuriin linjoihin voi kovasti vaikuttaa koska taudit tarttuu niin helposti eli kaiken a ja o on minusta peritty ja ravinnon myötä tuleva vastustuskyky. Meillä kohta 3v, jolla ollut kaksi nuhaa ja niiden jälkitautina korvatulehdus. Mitään muuta pienempääkään ei ole ollut. Itse en ole kipeä kuin ehkä 3 vuoden välein ja lapsi oli rintaruokinnalla ekan vuoden eli olisko tässä jotain pohjaa sille? Lisäksi on ai na ollut hyvä syömään ja syö lämmintä kotiruokaa kahdesti päivässä ja muut pienemmät päälle. Me ei pestä käsiä kuin ainoastaan vessareissulla ja koskaan ei olla vältelty hoplopeja tai nuhaisia ystäviä, päin vastoin ollaan aina jossain menossa ja lapsi on ollut reilun puoli vuotta päiväkodissa ja nyt kohta puoli vuotta päiväkerhossa + harrastukset päälle.
  16. Juuri noin! Joka suunnasta sataa kyllä surkutuksia ja valituksia siitä kuinka meidän lapsi kärsii kun ei saa karkkia. Nytkin makaa kolme avaamatonta suklaakalenteria tuolla kun mummot ostaa vaikka tietää ettei meillä syödä vielä karkkia. Meidän lapsi ei tykkää mehuista vaikka antaisin juoda kyläillessä jos tykkäisi, pyydän sille kylässä maitoa, johon aina tulee litanniat perään että eikö sille nyt voi mehua antaa. No saahan stä antaa seisomaan siihen lasiin toki.Itse vältntelen lähinnä sitä että lapsi oppisi kovasti sokerin makuun. Sillä on pysynyt niin sokeriton makuaisti että esim. sokeroitu itse tehty rahka mummolassa jää syömättä mutta sokeroimaton puolukkarahka kotona menee kuin kuumille kiville.
  17. Esikoisesta rv35:n ultra antoi painoarvioksi LA:na 3200 ja synty 40+3 juuri tuon painoisena. Toisesta ultra rv40+0 antoi painoksi 3500, syntyi 40+3 3600 painoisena.
  18. Olen ihan normaalikunnossa ja mies lähti töihin kun vauva oli 4vrk. Lenkkeilyvauhti ei ole vielä normaali koska aiheuttaa särkyä joten koirat hoitaa mies vielä toistaiseksi, mutta sehän ei vaadi lomalla oloa. Isyyslomaillaan sitten kun vauvakin valvoo pidempään.
  19. Kotiutuessa oikeastaan mahtui omat vaatteet pl. joustamattomat farkut, koska lantio on leveämpi. Sen palautuminen vei kyllä varmaan vuoden esikoiselta kun ei ole kiinni kiloista vaan palasten palautumisesta paikoilleen.
  20. Itse olen vasta tajunnut, että mulla oli aika outo olo ja jopa pitkittynyt babu blues ekan lapsen syntymän jälkeen. En tiedä mistä se johtui, koska epävarmuutta se ei ollut, olen ollut jo ekan kanssa hyvin luonnollisesti äiti enkä osannut pohtia, pelätä tai aprikoida asioita vaan luotin itseeni. Mutta ekan kanssa rakkaus syttyi hitaasti, vei jopa kuukausia ennenkuin oli sellainen olo että lapsi on minun ja jotain täydellisen korvaamatonta. Olin yksinäinen kotona lapseni kanssa ollessani (vaikken edes ollut paljon kotona), enkä osannut nauttia ainutlaatuisesta ajasta. Tällä toisella kierroksella rakkaus ja suojelunhalu vauvaan syttyi heti syntymähetkellä ja osaan ihan erilailla elää hetkessä ja imeä jokaisen kallisarvoisen hetken muistoihin.
  21. Ei kannata pelätä vaikka parakkirakennuksessa joutuisikin synnyttämään. Aika monessa sairaalassa on parakkirakennuksia käytössä tälläkin hetkellä ja kyllä niissä hyvin lämpö pysyy ja sisältä ovat muutoinkn kuin ihan normaali sairaalarakennuskin vähän sama asia kuin Älvsbytalot omakotitalopuolella. Mutta kestäviä ratkaisuja saisivat Jyväskylässäkin vihdon tehdä
  22. Mulla kans puhkaistiin kalvot, mutta olin täysin auki ja pääsin samalla sekunnilla ponnistamaan. Kivut paheni selvästi kalvojen puhkaisusta, ilmeisesti se supistuspaine jotenkin muuttui kun kalvo katosi tai jotain. En kyllä tällä minmaalisella kokemuksella pyytäisi kalvojen puhkaisua aikaisemmin. Hitaassa avautumisessakinon puolensa mm. repeytymiä silmällä pitäen.
  23. Olen käynyt aina huoletta suihkussa ja todellakin vessassa. Roskat viemässä tai postin hakemassa olen käyny myös. Siihen aikaan kun lapsi nukkui pinniksessä eli oli alle 1v, olin kyllä lähes kaikki illat puutarhahommissa itkarin kanssa. koirien knssa olen käynyt myös tuossa vajaan 100m päässä rannassa uittamassa heitä. Ulos/autoon en jätä lasta sekunniksikaan yksin eli esim. kaupan ulkopuolelle en uskaltaisi jättää vaikka ikkunan läpi näkisi. Kotonakin nukutan ulkounet aina parvekkeella, en maantasossa.
  24. Kyllä se kasvatuksen kannalta on todellakin hällä väliä jos lapsi tutkiessaan repäisee VAHINGOSSA 50 euron setelin rikki. (Ja rahan kannalta myös koska yhteen teipattu seteli on ihan käypä) Olen itsekin tiputtanut jos jonkin lautasen tai maljakon vahingossa lattialle ja Aalto-maljakin oli paljon 50 euroa arvokkaampi. Pitäisikö tuon mahdollisen vahingon takia siis jättää kokonaan koskematta? Merkitystä on vain sillä, ottaako lapsi lompakosta setelit nätisti, tutkii kuvia ja tekstejä ja kääntelee seteliä käsisään, laittaa sen takaisin tai yrittää laittaa vai ottaako seteleitä ja lähtee toiseen huoneeseen levittelemään niitä. Tutkitaanhan me aikuisetkin uusien setelien kuvia ja vaihtorahoina saatujen kolikoiden alkuperämaita. Mikä tekee 2-vuotiaan kiinnostuksesta vähäisempää? Itse olen ainakin ikionnellinen saadessani uteliaan ja idearikkaan lapsen. Ei mene mun jakeluun ajatusmalli että tavaroita saa käyttää vaan yhdellä tavalla ja jos poikkeaa tavasta niin ei arvosta sitä tavaraa. Kyllä mun silmissä ainakin tavaran arvo nousee, mitä useamman käyttötarkoituksen sille vaan keksii ja lapsethan keksii kun niille ei ole ehditty iskostaa päähän tiukkoja ajatusmalleja. Sitä paitsi miksi ostaa turhaa roinaa kasapäin jos saman saavuttaa jo olemassa olevilla.
  25. Kyllähän hoidoilla on ainakin USAssa tehty tietyn sukupuolen lapsia jo vuosikausia, mutta siis nimenomaan niin että siirrettävän alkion sukupuoli on jo selvitetty eli ei mitään aborttihässäkkää. Ja onnistuu se euroopassakin (ellei jopa suomessa?) jos kantaa jotain perinnöllistä sukupuolen mukana kulkevaa vakavaa sairautta.