Hibi

Aktiivijäsen
  • Content count

    405
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Hibi

  1. Mulla on kanssa sokerit ja verenpaineet häveyksissä olleet aiemmassa raskaudessa ja huimaamisesta päätellen myös tässä. Niinhän sen sanotaan menevän, että vauva saa sokerit kyllä ja ihan kaiken tarvitsemansa, äiti on se joka kärsii jos jostain tulee puutetta. Tuttavapiirissä on parikin jotka ovat olleet sairaalassa pahan oksentelun vuoksi ja laihtuneet kymmenisen kiloa alkuraskaudessa, mutta vauvan kasvuun, kokoon tai kehitykseen ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta tuollakaan.
  2. Ultralla rv38 mitattu kokoarvio lasketulle päivälle oli 3200g. 40+3 syntyessään painoi 3200g
  3. VW Caddy Maxi Life.Mahtuu hyvin 5 turvaistuinta kyytiin ja jää taakse vielä kunnon takaonttikin kahdelle koiralle. Yleensä noissa kolmen penkkirivin autoissa ei jää takakonttia lähes ollenkaan jos on kolmas rivi paikoillaan.
  4. Meillä ei reagoinut mihinkään syömisiin. Ainut mihin reagoi oli ultra. Oli ollut 4 päivää täysin liikkumatta vaikka painelin, hölskytin, makasin mahan päällä, kuuntelin koko yön liikkumatta, söin makeaa, söin suolaista, söin chiliä jnejne niin ei mitään ja sitten alkoi kamala potkinta kun ultraaja laittoi sen pompulan mahaa vasten.
  5. Ymmärrän kyllä ap:n huolen "turhasta" käynnistyksestä virheellisen LA:n vuoksi. Voihan käynnistetty synnytys olla paljon kivuliaampi ja vaikeampi kuin itsessään olisi. NP-ultran ikäarvio on kyllä erittäin tarkka, JOS mittaaja on vaan mitannut tarkkaan eikä ole tehnyt muutaman millin virhettä. Todellista tarkentamista rakennetultrassa ei voi enää tehdä koska siinä vaiheessa geenit vaikuttaa jo niin paljon että iso/pitkägeeninen lapsi vastaa kooltaan jopa 2 viikkoa vanhempaa ja pieni vastaavasti pari viikkoa nuorempaa. Mutta raskauden annetana mennä kyllä vaikka 3 viikkoa yliajalle jos odottaja vaan haluaa eli siinä mielessä onnistuisit välttymään kyllä käynnistykseltä vaikka la olisi vähän pielessä. Mutta kun kukaan tuskin kuitenkaan siinä synnytyksenodotuspuuskassa ikinä haluaa enää odottaa päivääkään. Itsellä 100% 2-päivän tarkkuudella 5 vuotta ollut kierto, olikin ekassa raskaudessa venähtänyt ultran mukaan ja 10rv ollut ultra kertoikin että alkio oli vasta 8rv. Ja hedelmöittymispäivä oli sellainen että siittiöiden oli pitänyt elää 7vrk mussa odottamassa munasolua. Kuitenkin tän uuden LA:n mukaan vauva syntyi 40+2 ja oli kaikin puolin ja istukasta arvioitunakin juuri tuota vastaava. Nyt 2. raskaudessa on ihan sama ongelma. LA täysin hukassa ja luotetaan sitten täysin siihen minkä nt-ultra joskus antaa.
  6. Meillä oli esikoinen todella rauhallinen. Liikelaskentaa ei edes voinut loppuraskaudessa tehdä koska ei juuri koskaan täyttynyt ehdot. rv38 sain lisäultran kun en 4ään päivään ollut tuntenut mitään vauvan olemassaolosta. Että panikoinko, voinet arvata ;/
  7. Sehän että on auki ei tarkoita sitä että lapsi olisi välttämättä tulossa. Eli ei voi sanoa että jos on auki 10cm ei ehtisi enää saada mitään. Lapsihan voi olla vielä vaikka kuinka ylhäällä tulossa ja kuten joku kirjoittikin nii nukkui vielä tunnin ennen ponnistamista. Minusta onkin tärkeää noiden lääkeaineiden vaikutusten ohella miettiä sitä kuinka eri tilanteissa puudutus voi olla tosi tärkeä ja hyväkin asia. monelta olen kuullut kuinka ennen epin tai muun saamista on ollut niin väsynyt ettei ponnistamisesta olisi tullut mitään ja sitten on saanut levätä puudutteen ansiosta ja jaksanut mainiosti ponnistusvaiheen myöhemmin. Ja toisaalta olen kuullut muutamastakin tosi pitkittyneestä ponnistusvaiheesta johtuneesta imukuppisynnytyksestä jotka _ehkä_ olisi voitu estää sillä että synnyttäjä olisi saanut mahdollisuuden kerätä voimia ponnistamiseen. Kuitenkin itsellä kahdeksasta 10cmiin aukeaminen kesti pari minuuttia ja siitä viiden minuutin päästä ei ollut mitään mahdollisuuksia enää pidättää ja estää lasta tulemasta, eli siinä voi sanoa ettei ehtinyt saamaan mitään. Itselle tuli jonkn verran repeämiä jotka ilmeisesti olisi pystytty estämään sillä että olisin kyennyt hallitsemaan paremmin vauvan ulostuloa. Eli kun jouduin ilman lääkitystä ponnistusvaiheeseen niin kivultani en kärsinyt hidastella ja toisaalta pystynyt kamalasti kuuntelemaan ohjeita vaan ponnistin ponnistamisesta päästyäni oikeastaan siihen saakka että varpaatkin oli ulkona. Tämähän ei ole hyvä juttu ei vauvan eikä paikkojen kannalta vaan se itse ulostulovaihe pitäisi tapahtua hyvin hallitusti. Omallakin vauvalla oli vielä napanuora päänympärillä ja se siinä hötäkässä irroteltiin niinkuin saatiin tehtyä. Itsekin olen oikeastaan erittäin toimenpidekielteinen ja olin hirveän onnellinen siitä etten mitään "joutunut" ottamaan mutta nyt kun aikaa on kulunut niin ajatukset on vähän järjestyneet ja muuttuneetkin ja mahdollisesta toisesta synnytyksestä ajattelen jo aika eri tavalla.
  8. Nyt vasta kun esikoinen on 1v9kk. Ehkä annamme nyt heti luvan tulla, tosin päätöstä ei vielä tehty Olisin haaveillut pienemmästäkin ikäerosta, mutta ei tuntunut oikealta pelkillä järkitoiveilla alkaa yrittämään. Mutta aika kiva olisi ollut jos nyt olisi jo se vauva ja ikäeroa vajaa 2v. Nyt parhaimmillaankin ikäeroa tulee 2,5v joka on jo suhteellisen paljon, vähän jopa harmittaa Tyhmäähän se on etenkin kun yritys voi venyä vaikka vuosiin.
  9. Itse en halua lapsen menevän takapakkia kehityksessään laiskuuttaan. On syönyt vajaa 1 vuotiaasta itse lusikalla ja eikä ole välillä suostunut edes syötettäväksi matkoilla tms. hankalissa paikoissa. Nyt 2vuoden iän lähestyessä haluaisi välillä että syötetään. Meillä kyllä jää ilman ruokaa jos ei syö itse näissä tapauksissa. Kyse kun ei hänellä selvästikään loe silloin muusta kuin laiskuudesta tai luultavimmin vaan uhmaiän pomottelusta että kaikki pitää tehdä juuri niin kuin hänen tuuliviiripäänsä milloinkin haluaa Joskus lähtee pöydästä syömättä sitten kun ei itse kerta jaksa syödä. Johdonmukaisuutta oon itse pitänyt niin tärkeänä tässä uhmaiän tullessa, etenkin kun tapaus on ollut erittäin tempperamenttinen sieltä synnytyslaitokselta saakka.
  10. Vastasin siis kyllä, mutta pitää tarkentaa että rinnat rupsahti kyllä imetyksen lopetuksen jälkeen, mutta täytyivät takaisin aikalailla entiselleen vajaan vuoden aikana imetyksen lopettamisesta. Siitä huolimatta että tänä aikana muutoin laihduin jonkin verran, eli kovin roikkuvilta nahkapalleroilta tuntuivat ensalkuun mutta nykyään en oikeastaan huomaa eroa aikaan ennen lasta.
  11. Meillä syödään yhdessä viiden iltaruoka. Muutoin lapsi syö omaan aikaan, tosin aina joku istuu hänen seuranaan vaikka onkin syönyt itse alle vuoden ikäisestä saakka. AAmupaloja kun ei meillä aikuiset syö ja harvemmin kunnon luonastakaan, iltapala nautitaan rauhassa sitten kun lapsi on yöunilla. Asia olisi varmasti toisin jos olisi yhtään huonosyömänen tai kranttu lapsi, tällaisellehan esimerkki on valtavan tärkeää, mutta meille sattui tulemaan lapsi jolle syöminen on ollut aina helppoa kuin heinän teko, oli lautasella sitten lihapullia tai paperinpalasia.
  12. Meillä ei lueta tuoteselosteita. Toisaalta meillä ei käytetä keinomakeutettuja eikä kevyttuotteita että sitä kautta vähenee kyllä lisäainelista. Tänään syödään couscousia höyrytettyjen vihannesten ja kanafileiden kanssa. Yleensä aina kanaa tai kalaa, todella harvoin jotain punaista lihaa. TäysEineksistä meillä syödään ainoastaan maksalaatikkoa.
  13. Äiti tuli 8kk iässä niin että muutkin sen selvästi ymmärsivät. Siitä seuraava sana oli pappa joka tuli noin vuoden iässä. 1v8kk iässä alkoi sitten tulla enemmän käyttöön jääviä sanoja ja nyt kuukautta myöhemmin käytössä on n. 40 sanaa, pääosin puhe on vain sanojen toistamista toisten perässä, sanoo vaikeatkin sanat muttei ota niitä käyttöön.
  14. Meillä 1v9kk ei kiinnostu televisiosta yhtään. Johtuuko siitä ettei televisio ole koskaan muutoin auki koska me ei itse katsota sitä. Mutta siis aamuisin olen yrittänyt pikkukakkosta näyttää kahdeksalta mutta ei se kiinnosta parin kuukauden yrittämisen jälkeenkään. Ei sitten, eihän se mikään pakko ole
  15. Meillä ulkoillaan joka päivä, helppoa kun lapsia on vasta yksi. Säällä kuin säällä ulkoillaan, koirienkin myötä siihen on totuttu. Kesät eletään ovet auki mutta muulloin ulkoillaan yleensä kerran eli aamupäivä vietetään ulkona. Viikonloppuisin sitten miten milloinkin ja joskus iltaisin käy isän kanssa puistoilemassa.
  16. Tuohon hautajaiskommenttiin tarkentaisin kuitenkin että etiketissähän ei minkään ikäiselle ihmiselle määritellä että surupuku on musta. Hautajaisiin käy siis niin aikuiselle kuin taaperollekin vallan hyvin mm. tummansininen, tumma violetti, tummanruskea. Ja valkoista saa käyttää, kun pääväri on selkeästi tumma. Esim. omalla lapsella on ollut useammissa hautajaisissa lyhyhihainen musta mekko, mustat sukkahousut ja valkoinen pitsinen bolero. Tiettyyn vuodenaikaan on mustia mekkojakin mahdoton löytää mutta esim. joulun lähestyessä myydään paljon mustia samettimekkoja.
  17. Itselle raskaus on sellainen juttu josta en ole kokenut tarvetta hirveästi puhua tai hehkuttaa joten sinänsä en ole kaivannut tukea ystävältä ja toisaalta olen ennemmin ärsyyntynyt kuin ilahtunut kaikkien ihmsiten kysymyksistä miten menee. Mitään kerrottavaa kun ei koskaan ole ollut, on vain mennyt ihan samallalailla kuin ennen raskauttakin. Uskoisinkin että kukaan ystävä ei osaa suhtautua ystävänsä raskauteen automaattisesti oikein koska ihmisillä on niin erilaiset odotukset. ehkä jos tuntee ystävänsä läpikotaisin niin tietää myös millaista ystävää raskauteen liittyen tarvitaan.
  18. Oma ajatus on pyytää kaikille lapsillemme samat sukulaiskummit koska suvussa kukaan muu ei kuulu kirkkoon kuin ensimmäisen lapsen kummit. Jokainen lapsi saisi sitten ystävistämme kuitenkin oman kummin kuten esikoisellakin on. Saa nähdä suostuvatko nuo sukulaiset jos joskus toisen saamme.
  19. Oma kokemus vuodelta 2009. Ei mitään valittamista itse sairaalassaolosta, mutta tympeää mennä sairaalaan josta tulee koko ajan viestiä että tulkaa mahdollisimman myöhään ja lähtekää äkkiä pois. Eli kutsumattoman vieraan olo oli kyllä siellä läsnä vaikka kaikki hyvin kohtelivat niin synnytyksessä kuin sen jälkeen.
  20. Meillä mies on se joka kuumeilee =) Minä sitten se järjenääni joka kysyy kaikenlaisia kysymyksiä asioiden järjstämisestä ja järjestymisestä
  21. Me lähetimme myöskin kutsun kanssa samantyyppisen kiitoskortin, jota lähetimme tosin myös muualle kuin vain ristiäisvieraille eli kaikille jotka oli isommasti muistaneet vauvan syntymää eli käyneet kylässä tai lähettäneet kukkasia tms.