Anonymous

Aktiivijäsen
  • Content count

    3923
  • Joined

  • Last visited

About Anonymous

  • Rank
    Addikti

Recent Profile Visitors

2031 profile views
  1. Minulla tuli kiloja 18, joista synnärille jäi huimat kaksi. Raskautta edeltävässä painossa olin 7kk synnytyksen jälkeen, kilojen pudotus helpottui vasta kun kuukautiset palasivat. Ei mikään helppo nakki.
  2. Toisaalla käynnistyneestä keskustelusta päätellen aika moni foorumilainen on pilannut vauvan tarvikkeita steriloimalla sellaisia esineitä, joita ei kuulu steriloida. Ilmesiesti erityisesti äitiyspakkauksen purulelu (Ainun viilentävä) on sulanut monessa vauvaperheen mikrossa. Täällä voit paljastaa omat hupsis-se-suli-hetkesi!
  3. 19kg tuli joista 2 kg jäi synnärille ja nyt 10 vko myöhemmin vielä 7 kg jäljellä. Ja siis ihan pudottamalla on saanut pudottaa ensimmäisen 5 kilon jälkeen.
  4. Joko ovat kesän alennusmyynnit alkaneet? Tänne vinkkejä!
  5. Positiivisesti yllätti: - miten nopeasti kroppa voi toipua synnytyksestä - että pahatkin repeämät voivat parantua nopeasti (täältä kun lukee repeämisjuttuja niin tulee sellainen fiilis että se on lähes pahinta mitä voi synnytyksessä sattua) - miten hyvin epiduraali toimi
  6. Minä katsoin ja pidin, mutta ei se täysin uskottava ollut. Tai siis minua jäi vaivaamaan diagnoosi, eli siis munasolu ei irtoa ja sekö oli loppukeskustelu lääkärin kanssa? Ja adoption ehdottaminen? Toiseksi päähenkilöiden rooleista ei käynyt ilmi se raskaus ja kuluttavuus, miten ne toiveet, pettymykset ja hoidot vaikuttavat pariskuntaan pitkän yrittämisen jälkeen. Eli se rankkuuden kuvaus jäi jotenkin ohueksi. Jatkan varmaan katsomista, mutta luulen että esim. vuosi sitten en olisi voinut katsoa.
  7. JS

    Viime viikolla oli tutustuminen Jorviin ja synnärikierros & vuodeosastoesittely yllättivät positiivisesti. Erittäin kokenut kätilö, jolla hyvä ulosanti, kertomassa synnytyssalin tapahtumista ja kivunlievitysvaihtoehdoista. Tuli hyvä ja luottavainen fiilis koko paikasta. Kierros kesti kokonaisuudessan tunnin ja vartin tms., ja oli varattu aikaa kysymyksille.
  8. Voisiko joku vääntää rautalangasta minulle mikä on esim. sellainen tuottaja jonka pakastemansikat ovat 100% suomalaisia? En ole aiempina talvina joutunut ostamaan vaan pakastanut itse riittävästi, mutta viime kesänä iski laiskuus ja nyt pakastimen pohja häämöttää.
  9. Minkä ikäisellä lapsella olette uskaltaneet ottaa Sleepistä sen yhden reunan alas? Ajattelin että ostaisimme suoraan Sleepin eikä Miniä ja ilmeisesti siitä on vähän kahta mielipidettä että miten hyvin Sleepi toimiin sivuvaununa.
  10. Minusta matkustaminen oli oikein mukavaa viikolle 23 asti, sitten alkoivat raskausvaivat. Lentokoneenvaihdot ja pitkät siirtymät kentältä hotellille tms. väsyttivät normaalia enemmän lisäksi ruoka&juomahuolto sekä wc-tarpeen ajoitus oli hieman kinkkistä, jotka kannattaa ottaa huomioon omin eväin ja käy vessassa suunnilleen aina kuin voi ihan varmuuden vuoksi.
  11. Yes, no harm done! Sellaista se nyt vaan vähän on täällä.
  12. ^ heh, katsoin viestimäärääsi kommenttisi jälkeen ja mietin että et ehkä tiennyt millaiseen soppaan lusikkasi laitoit . Mutta siis lapsettomuus johtuu yhtä usein miehestä ja naisesta ja vain osa naisten ongelmista liittyy naisen ikään, siksi tuo suoran viivan vetäminen naisen iän ja lapsettomuuden välille tuntuu hieman kohtuuttomalta. Ja koska usein ollaan vierittämässä lapsettomuuden syytä vain ja ainoastaan naisten niskaan ("jotka itsekkäästi nauttivat nuoruudestaan, vaihtavat miestä paremman toivossa, tekevät uraa ja hähhähää kaikkea et voi saada!"), niin siksi täällä ei ehkä ollut kauhean hyvä vastaanotto viestillesi. Mutta tosiaan jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, ja jatketaan toki keskustelua ketjun aiheesta.
  13. Jotenkin uskon että kyse on enemmän sopivasta elämäntilanteesta ja/tai halukkuudesta muokata elämänvaihe lapsille sopivaksi kuin iästä numeroina. Uskon siis että 19-vuotias voi olla yhtä hyvä äiti kuin keskimääräinen 29-vuotias ensisynnyttäjä kun 19-vuotias hyväksyy sen että tyypilliset parikymppisten yörilluttelut ja opiskelijavaihdot jäävät kokematta. Toisaalta jos 29-vuotiaan parisuhde alkaa olla finaalissa niin turha sitä on paikkailla lapsella vaikka olisikin aina halunnut lapset alle 30-vuotiaana. Se on nyky-yhteiskunnassa hienoa että oman itsensä ulkopuoliset paineet lasten hankkimiseen juuri tietyn ikäisenä ovat vähäisemmät kuin meidän äideillämme. Me jätimme ehkäisyn pois kun olin 27-vuotias ja nyt näyttää siltä että olen 31-vuotias kun saamme ensimmäisen lapsen. Tätä tässä välissä kulunutta aikaa (lapsettomuus) en kadu missään muussa suhteessa kuin siinä miten paljon voimia lapsettomuushoidot ja lapsettomuuden sureminen veivät. Jos jättää sen kaiken ulkopuolelle, ikävuodet 25-30 ovat olleet hienoa aikaa harrastusten ja vapaa-ajan (matkustelu, ystävät, laatuaika miehen kanssa) sekä urakehityksen kannalta. Olen voinut panostaa työhön tavalla joka on vienyt minua loikkauksina eteenpäin ja saanut mahdollisuuksia joihin en luultavasti olisi tarttunut muuten. Voisin oikeastaan sanoa että vaikka olisin 27-vuotiaana ollut aivan yhtä kypsä äidiksi kuin 31-vuotiaana, niin muut elämänpuitteet (koti, ura, oman itsensä tunteminen ja itsetunto) eivät olleet samalla tasolla ja minulla olisi jäänyt paljon sellaista kokematta minkä kokeminen perheellisenä on paljon, paljon vaativampaa. Ehkä minun maailmani on nyt valmiimpi lapselle. Lisäksi tulevassa isässä on tapahtunut hurja kypsyminen näinä vuosina, joten olemme valmiimpia perheenlisäykseen myös pariskuntana.
  14. Samaa mieltä. Mielenkiintoista on myös Maikkarin kysely, jossa naisvastaajista 58 prosenttia vastustaa muutosta, miehistä 46 prosenttia. Miehet siis suhtautuvat nyt kaavailtuun muutokseen positiivisemmin ja mielestäni se kertoo että sitä kotiinjäävää potentiaalia miehissä on enemmän kuin tällä hetkellä realisoituu. Toivon että 15 vuoden kuluttua se tuntuu meistä kaikista ihan absurdilta että vain 4% miehistä on vuonna 2012 ollut kotihoidontuen saajana kotona.