koibito

Aktiivijäsen
  • Content count

    800
  • Joined

  • Last visited

About koibito

  • Rank
    Aktiivi
  • Birthday 05/20/89

Profile Information

  • Location
    Satakunta
  1. Noin 2 vuotiaana siirtyi lasten sänkyyn. Olis voinut pidempäänkin pinniksessä nukkua, kun ei koskaan sieltä ite pyrkinyt pois. Hävitettiin kuitenkin pinnis niin laidallinen jatkettava sänky otettii käyttöön. Siitäkään ei aluksi ite tullu pois vaan huuteli aamuisin nostamaan sängystä. Sit kun hoksas et pääsee ite sänkyyn niin alko tuleen poiskin.
  2. Onpas hienoja sointuvia nimiä täällä ☆ Meiltä löytyy; Riia Minna Helena (meidän äitien etunimet toisina niminä) ja Viljam Iiro Uljas
  3. Kiitos JoHe uusien tilojen selostuksesta. Kuulin itse tästä rempasta ja muutoksista alkuvuodesta ja asia muistui vasta nyt mieleen, kun muutaman viikon sisään pitäisi sairaalaan sitten synnyttämään lähteä. Jotenkin jännittää millaiset tilat ovat ja ovatko toimivat. Yllätyin itsekin nettisivuja lukiessa, että huoneet ovat 1-3 hlö huoneita ja potilaspaikkoja on 30. Miten musta ne aikasemmat tilat tuntui isommilta vai vääristääkö muisti?
  4. Esikosta tunsin liikkeet joskus 18-19 viikoilla. En nyt muista tarkkaan, mutta noihin aikoihin. Nyt toisesta tunsin 13+5
  5. Louna.. lounatuuli tuli ekana mieleen.. Miksei. Ihan uus nimi mulle, enkä näistä luontonimistä ole niin välittänyt mutta tämä nyt jotenkin kutkuttaa. Ihan kiva ja mielenkiintoinen. 8- Viikka?
  6. Hyvä nimi, sopii mielestäni niin pienelle pojalle kuin vanhalle vaarillekin. 8 ½ Mites Raakel?
  7. Mä sekoan näiden meidän nukkumaanmenojen kanssa. Aikaisemmin tyttö siis rauhoittui syliin -> 10 min ja pinnikseen nukkumaan. No jostain sain päähäni että voitais kuitenkin siirtyä siihen omaan nukahtamiseen sängyssä (tyttö 8kk) ja siis tää on yhtä helvettiä ollut reippaan viikon. Nukkumaan menoon menee yli 1,5 tuntia tuon 10 min sijaan ja voi tätä huudon määrää
  8. alle 7 kuukautta ja kaks alaetuhammasta tuli yhtä aikaa läpi
  9. kaurapussi, ilokaasu ja kohdunkaulanpuudute. Ilokaasu auttoi itsellä hengityksen rytmittämiseen ja keskittymiseen, vei kovimman kärjen supistukselta (paitsi parissa kovassa supparissa ei auttanut kuin mies, joka painoi alaselkää) Kaurapussi piti lähinnä lämpimänä ja puudute auttoi kyllä. Kun kiristävä kipu hellitti, pystyin rentoutumaan ja kas, saatiin ruveta ponnistamaan.
  10. Ei tullut arpia. En kyllä rasvaillutkaan mitenkään ihmeellisemmin arpia ajatellen. Silloin tällöin suihkun jälkeen jos iho tuntui kuivalta tai kireältä rasvasin kevyesti ihan tavallisella vartalovoiteella tms. Tisseihin tuli sitten maidon noustessa karut viivat, mutta ovat nyt jo haalentuneet eikä niitä juuri huomaa. Reisissä oli jo teini-iästä raskausarpia, enkä ole huomannut että lisää olis tullu.
  11. Lapsi syntyi torstaina ja kotiuduimme lauantaina. Poikkeuksellisesti ensisynnyttäjä pääsi kotiin jo toisena päivänä, mutta kun kaikki meni hyvin ja osastolle tarvittiin tilaa
  12. Onpa täällä tunnollista porukkaa. Täytyy sanoa että täällä päin ei kypärän käyttö ole mitään 80 % luokkaa, ei lapsilla eikä aikuisilla. Itse hankin oman pyöräilykypärän vasta viime vuonna, koska kuljin niin paljon pyörällä myös autoteiden kautta. Olin myös raskaana joten oma turvallisuus alkoi päässä nakuttaa. Toivon, että olen lapselleni (ja olenkin!) valveutuneempi ja opetan kypärän käytön myös hänelle. Mies ei meillä kypärää käytä, ainakaan vielä. Kai mulla muksuna oli kypärä, mutta harvoinpa se päässä oli. Jos koulussa lähdettiin yhdessä pyöräretkelle, niin silloin piti kypärä olla ja muistan kuinka mulle kypärää metsästettiin...
  13. Mulla on kissan tassunjäljet ranteessa ja suunnitelmissa on kaksi tatuointia, joista ainakin toisen toteutan. Haluaisin kovasti myös jotain perheeseeni liittyvää, mutta ehkä sitten myöhemmin kun lapsimäärä on selvä ja lapsilla on omia juttuja. Niistä olisi kiva joku symbolinen pieni juttu sitten väsätä. En halua mitään "selkeää" kuten nimiä tai päivämääriä, en lasten kuvia tai jalanjälkiä. Saa nähdä mitä tulevaisuudessa keksii ja mihin päin kehoa niitä nakutellaan