Seida

Meillä on ollut aina telkkari melkein kaiken aikaa taustahälinänä päällä, mulle itselle tulee siitä jostain syystä kotoisampi olo. Lisäksi vauvan ollessa pienempi ja mun ollessa äitiysloman ihan alussa niin raato, katsoin itse paljon televisiota. Nyt neiti vaatii kuitenkin enemmän seurustelua, eikä häntä televisiossa kiinnosta muut kuin lähinnä musiikit tai todella värikkäät mainokset, on meillä pidettykin telkkaria enemmän pois päältä. En mä ole koskaan lasta television eteen laittanut, mutta sylissä ollessa on sitä saattanut tapittaa joskus. Nyt kun mullekin on neidista seuraa, telkkari harvemmin on tytön hereillä ollessa päällä.

Meillä nyt reilun 3kk iässä on alkanut päiväunirytmi tulemaan paljon selkeämmäksi. Aiemmin tyttö meinasi nukkua päivät läpeensä heräten syömään silloin tällöin. Nyt nukutaan aamulla n. 1h, päivällä n. 3-4h ja illalla taas n. 1h. Tosin tämäkin saattaa heittää ihan miten sattuu, mutta suunnilleen tuollaiseen rytmiin se on alkanut vakiintua. Öisin tyttö herää nykyään enää vain yhden kerran syömään.

Meidän neito on syntynyt helmikuussa, joten uumoilen, että äitiyspakkauksen haalari saataisiin käyttöön ensi alkutalvest vaunuhaalariksi ainakin…

Juu, sammasta on yleensä sitten poskissa ja kitalaessakin. Nekin peitteet kyllä ainakin meillä irtosi, muttei samalla tavalla kuin maito. Lisäksi ne paikat, joista sammas irtosi, punoitti yleensä jonkin aikaa. Meille neuvottiin myös vichyyn kastetulla pumpulipuikolla hoitamista, mutta meillä sammasta olikin oikeastaan tosi vähän ja paikoitellen. Toisilla vauvoilla sammas voi ilmeisesti aiheuttaa myös imuvaikeuksia tms, mutta meillä se ilmeni vain niinä peitteinä.

Kapalointi pelasti ainakin meidän perheen yöunet aivan täysin. Mä en jotenkin vaan oppinut sitä lakanaan kapalointia, joten beboliinan uniliina, jonka meidän äiti kerran toi tuliaisena, oli aivan huippu! Mä en kylläkään käännä vauvaa mahalleen, jotta saan tarrat kiinni, vaan laitan ensin sen puolen, johon tarra kiinnittyy, vauvan selän taakse, ja sen jälkeen sen itse tarran kiinnitän kyljelleen pyöräyttämällä. Loppuipa meidän neidon vehtaaminen kuin seinään, kun kädet sai paikoillensa. Nyt tuo ykköskoko alkaa olla pieni, joten täytynee alkaa vaikka itse tilalemaan sitä isompaa versiota.

Mulle taasen sanottiin neuvolassa aina, että vähintään 2 litraa, mutta 3 litraan tulisi raskaana ollessa pyrkiä per päivä..

Alkuraskaudesta mä olisin syönyt mitä vain hedelmiä aamupalaksi, lounaaksi, välipalaksi ja illalliseksi! Kaikista mieluiten punaisia omenia (erityisesti Pink Lady!) ja viinirypäleitä, mutta vain vihreitä! Loppua kohden hedelmät sitten taas alkoi etoa, mikä oli aika kurjaa, kun turvotus oli niin hurjaa. (Tulipahan hieno riimi. ) Loppuraskaudesta mielitekona oli nimittäin lisää nesteitä keräämässä juustonaksut. Kaikki muut sipsit inhotti, mutta juustonaksut oli taivaallisia! Niiden syömistahtia muistellen on aika kiva, etten kerännyt painoa yhtään enempää kuin keräsin...

Meillä kun oli neidin nimi jo heti valmiina, sitä myös käytettiin alusta asti. Mun ystäväni ovat ainakin perustelleet nimen salaamista lähinnä perinteellä ja myös sillä, etteivät ole etukäteen tienneet ja päättäneet nimen monen muun tavoin vasta ristiäispäivänä.

Mä olisin aina tahtonut tytölle toiseksi nimeksi Astrid, ja mun mielestä se on yhä yksi kauneimmista nimistä, joita tiedän. Miehen mielestä se on kuitenkin liian ruotsalainen ja mummomainen? Pöh sanon minä.

Olipahan helpottavaa löytää lisäinfoa! Meidän neito 1v2kk tekee samaa, ja vaikka ei missään nimessä ole käynyt mielessä, että kieltäisin tai että olisi jotenkin väärin, en vain aiemmin ollut koko asiaan törmännyt!