alma-kaarina

*

Tripla-kummina täältä vastailen.. kahta vanhempaa kummilasta tapaan pitkästä välimatkasta huolimatta keskimäärin 2kk välein, välillä harvemmin, välillä taas useammin, koska mökkimme on lähellä heitä ja lapset ovat sisarusteni jälkeläisiä. Olen myös kummina ystäväni lapselle, joka asuu "lähellä". En vielä pysty sanomaan, näenkö häntä harvoin vai en, lapsi on alle vuoden ikäinen ja takana on itseni osalta monen muutoksen talvi ja sairasteltukin on. Haluaisin häntä kuitenkin tavata enemmän, koska pelkään vieraantuvani hänestä heti alkuun (kuten itselleni on käynyt kummin kanssa vaikka on sukua) Toivon, että kevättä ja kesää kohti helpottaa, jota tapaan häntäkin enemmän.

On, näin siis ammatinharjoittajan näkökulmasta (omia lapsia ei) On hyvät, kääntyy ja kulkee hyvin. Tosin miinuksena mainitaan, että renkaat on aika kovat (ilmatäytteisistä ei kokemusta), joten joissakin olosuhteissa (jäätynyt lumisohjo) täristää. Ja kovin lyhyelle työntäjälle ei ole paras, koska työntöaisan korkeutta ei voi säätää. Mutta sen verran tykkäsin, että mikäli tuplille on joskus tarve, tällaiset hankin.

*

No olipas lainaukset menny päin honkia, mut siis joo, tätä seksinäytöstä hain takaa. Pitänee vähän vielä opetella nuita lainauksia, vaikka naikkaripuolella sitä tuli harjoiteltua ja systeemihän on sama.. Kaipa on niin, että koska miehesi "vika" on löytynyt ennen päällisin puolin tutkintaa ja näytteen antaminen on onnistunut perinteisellä purkin kanssa treffaamalla, niin eivät koe tarpeelliseksi tutkia enempää. Who knows.

Tuskin te haluatte, että hoitohenkilökunta pyytää näyttämään, että osaatte asianne Mutta eikös se tavallaan ole myös hyvä asia ettei isännän vehkeitä ole ollut tarvetta tutkia? Mieheni sanoi, että vaikka se ei satu, niin oudolle tuntuu kyllä, etenkin kun vaimo on vieressä. Mut kai se menee samalle tuntuu kuin naisista, jonka sisuksia ronkitaan, tosin tiedäpä kenestäkään, jos saisi vaikka uusia kiksejä kotilääkäri-leikkeihin! No hyi, menipäs tämä nyt..

*

*

Aika hassua, isännän vehkeet tutkittiin jo ennen ensimmäistä spermanäytteen antoa. No mut kaipa tässäkin on taas lääkäri/paikkakuntakohtaisia eroja..

Aika "lohdullista" lukea teidän juttuja, en olekaan ihan outo Itse en ollut henkisesti varautunut sisätutkimukseen ekalla lapsettomuuspolikäynnillä, enkä siis tajunnut jännittää sitä, että mieheni näkee kaiken. Enemmän poskia kuumotti seurata vierestä, kun isännän tutkimusta tehtiin! Minun siis virallisesti piti täytellä jotain lomakkeita, just joo! siitähän tuleekin jotain, kun samaan aikaan kaksi naista ronklaa ukkoni vehkeitä (mitenniin mustasukkainen!!?? ennemminkin reviiritietoinen..) Mut sitä ei kuulemma enää tarvitse katsella, nyt keskitytään meikäläisen ronkkimiseen ja toivonkin, että mieheni olisi mukana käynneillä aina, jos se vaan on mahdollista, yhdessähän tätä tehdään. Ja kivahan se on, että molemmat vanhemmat on jotaikuinkin vapaaehtoisesti paikalla, kun lapsi laitetaan alulle. Noin teoriassa, vielähän ei tiedä, tuleeko sitä ikinä. Mutta hihityttää vieläkin hoitajan kommentti tuon mainitsemani tutkimuksen päälle. Näki varmaan, että meikäläinen on ainakin ihan puulla päähän lyöty ja sekaisin, täynnä kysymyksiä jne. Totesi siihen, tyyliin "kunnon vehkeet on miehellä!" Se kyllä rentoutti tunnelmaa, että kiitos hänelle!