Lia

Mä selvitin nyt tätä pikaruokapaikkojen juusto- ja pastörointiasiaa. Kysyin siis juustojen ja muiden maitotuotteiden pastöroinnista. Tässä itse firmoilta saamani vastaukset: Subway: "Maito mitä tuotteissamme käytetään on pastoröitua joten voit huoletta syödä ravintoloissamme. Sinihomejuusto on ainoa jota suosittelemme välttämään raskausaikana." Cafe Picnic: "Normaalisti käyttämämme juustot ja tuorejuustot on valmistettu pastöroidusta maidosta. Myös normaalisti käyttämiemme majoneesipohjaisten kastikkeiden keltuainen on pastöroitu. Raaka-aineiden selosteet kannattaa kuitenkin aina tarkistaa suoraan kahvilassa, jos esimerkiksi tavarantoimittajasta johtuvasta syystä jotain ohjeistettua juustoa ei ole ollut saatavilla ja se on korvattu muulla vastaavalla juustolla, jonka pastöroinnista meillä ei ole tietoa." Hesburger (tiedot poimittu Hesen kotisivuilta): Juustosiivu: cheddarjuusto 51 %, vesi, voi, rasvaton maitojauhe, juusto, maitoproteiini, sulatesuolat (E331, E339), suola, värit (E160a, E160c), paakkuuntumisen estoaine (aurinkonkukkalesitiini). Pastöroitu. Laktoosia 0,5 g viipaleessa. Vähälaktoosinen. Kurkkumajoneesi: rypsiöljy, säilötty kurkku (kurkku, sokeri, sipuli, suola, paprika, mausteet (sinapinsiemen, valkosipuli, kurkuma ja cayenne), muunnettu perunatärkkelys, säilöntäaineet (E202, E211)), pastöroitu munamassa, vesi, sakeuttamisaineet (E1422, E415), etikka. Suolapitoisuus 0,3 %. Paprikamajoneesi: Rypsiöljy, pastöroitu munamassa, säilötty paprika-kurkkuseos (paprika, kurkku, sipuli,suola, muunnettu perunatärkkelys, stabilointiaine E509, säilöntäaine (E202)), vesi, mausteseos (mineraalisuola (suola, kaliumkloridi, magnesiumsulfaatti, lysiinihydrokloridi), aromivahvenne (E621), glukoosi, hydrolysoitu kasvisproteiini (maissi), mausteet (juustokumina, paprika, valkosipuli, cayenne, oregano, sipuli, kurkuma), hiivauute), etikka. Suolapitoisuus 0,7 %. McDonald's (tiedot poimittu kotisivuilta): "Ravintoloissamme on tarjolla monenlaisia maitotuotteita, kuten juustoa, maitoa sekä pirtelöä ja jäätelöä. Ruokajuomavaihtoehtona on Valion rasvaton luomumaito. Kaikki McDonald’sin tarjoamat maitotuotteet valmistetaan aina pastöroidusta maidosta."

^Mun neuvolasta saamassani lappusessa lukee merilevävalmisteiden kohdalla näin: "Ei suositella raskaus- ja imetysaikana. Tarkkaa tietoa jodimääristä ei ole, suuria vaihteluja. Jodin liiallinen saanti haittaa kilpirauhasen toimintaa ja sikiön kehitystä." Cheddarin pehmeydestä/kovuudesta/pastöroinnista en vieläkään ole varma, mutta söin sitä kuitenkin eilen hampurilaisessa. Oli vaan niin kova nälkä, etten jaksanut ruveta liikaa vauhkoamaan ja stressaamaan kaikesta ruokia valitessamme. Ja eihän se nyt ole sanottua, että jos joku tuote onkin pastöroimaton, että siinä silti välttämättä olisi listeriaa. Vaikka tietysti listerialta voi välttyä varmemmin, jos ei syö mitään pastöroimatonta.

Jos haluaisin ostaa kaupungilla ollessani patongin lounaaksi tai mukaan, vaikkapa jostain Cafe Picnicin tapaisesta paikasta, niin mikä niistä olis kaikkein turvallisin vaihtoehto, vai onko sellaista edes? Esimerkiksi Picnicin juustopatongissa on cheddarjuustoa (onks se nyt pehmeä juusto ja pastöroimaton?) sekä remouladekastiketta (sisältääkö raakaa kananmunaa?), jotka epäilyttävät. Paahtopaistipatongissa on luonnollisesti paahtopaistia, onko se raakaa vai kypsennettyä lihaa? (Siinä on toki myös remouladekastiketta.) Tänään kävin miehen mukana eräässä paikallisessa, pienemmässä kahvilassa, mistä saa ihan loistavia patonkeja, mutta en sitten ottanut itselleni mitään, kun kaikissa oli joko mozzarellaa, fetaa, jotain italialaista makkaraa, tuorejuustoa tai kylmäsavulohta täytteenä. Täytyykö tässä vaan luopua raskausajaksi täytettyjen patonkien syömisestä vai saako jostain raskaana oleville turvallisia patonkeja?

Kyllä tosiaan lääkkeitä ja piikkejä saa kuskata käsimatkatavaroissa, mutta reseptit ja alkuperäispakkaukset pitää olla mukana. Ja kannattaa varautua siihen, että turvatarkastuksen läpivalaisun yhteydessä joudut esittelemään ne reseptit+lääkkeet jollekin turvatarkastajalle, jos he kiinnittävät piikkeihin tai nestemäisiin lääkkeisiin huomiota läpivalaisussa (tietty niistä lääkkeistä voi mainita jo ennen läpivalaisua jollekin tarkastajalle). Apteekeista tai lääkäriltä voi ymmärtääkseni saada reseptistä myös englanninkielisen käännöksen, jos epäilee, ettei suomenkielinen resepti "kelpaa" ulkomaan päässä. Jos joku lääke tarvitsee jääkaappisäilytystä lennon ajan, niin sekin käsittääkseni onnistuu koneen kylmätiloissa, siitä pitää vaan mainita lentoemoille, tai ehkä siitä voi kysyä lentoyhtiöltä jo etukäteenkin?. Mä oon kyllä kuskannut kaikki matkan (ei pelkän lennon) aikana tarvitsemani lääkepakkaukset käsimatkatavaroissa, koska en oo uskaltanut ottaa sitä riskiä, että matkalaukku katoaa ja esim. koko viikon lääkkeet siinä samalla. Mulla tosin ei oo ollut piikkejä ja nestemäisiä lääkkeitä mukana, pelkkiä Lugeja ja estrogeeniä, viimeksi joku 5-7 pakettia yhteensä. Mä kannoin matkoillani aina hieman liikaa lääkkeitä mukana, kun koskaan ei tiedä, jos vaikka paluu viivästyy itsestä riippumattomista syistä.

Nyt alkuraskaudessa parhaiten on uponneet suolaiset, happamat tai kirpeät ruoat, mitään makeaa sen sijaan ei ole tehnyt yhtään mieli. Lämpimistä ruoista tekee eniten mieli kaikenlaisia "sörsseleitä" tai mössöjä, kuten pasta bolognesea tai muita pastaruokia, sekä kaikkea missä on tomaattia (esim. tomaattikeittoa!). Uutena viehätyksenä on kaurapuuro voisilmällä ja paahtoleipä! Näitä en yleensä syö koskaan...

Ihan alkuraskaudesta (suunnilleen niitä aikoja kun tein positiivisen testin) söin Ruotsissa hotelliaamiaisella surutta jogurttia ja juustoa sekä vihanneksia, en jotenkin silloin edes osannut pelätä mitään. Nyt sitten noin r-viikolla 7 kun kävin Saksassa, olin hotelliaamiaisella paljon tarkempi, en ottanut juustoja tai leikkeleitä ollenkaan, en myöskään maitotuotteita. Jotain kurkkua ja tomaattia söin, ja niistäkin sain jo itselleni toksoplasmapelot pyörimään mieleen. Suomessa varmasti uskaltaisin seisovasta pöydästä syödä paljon vapaammin, mutta jättäisin kyllä täälläkin jotkut raa'at kalat (ja lihat) ja tuorejuustot syömättä.

Tein kaksi, ensimmäisen halpistestillä ja pari päivää myöhemmin digillä. Lisäksi kävin vielä mittauttamassa hcg-arvon verestä.

Eilen tuli Liviltä adoption lieveilmiöitä paljastava dokumentti. Näkyy vielä Ruutu.fi:ssä: http://www.ruutu.fi/...sode&vid=402770 "Liv D: Adoption nurja puoli. Lukuisat länsimaiset perheet haluavat adoptoida lapsen ulkomailta, mikä houkuttelee adoptiokaupan harjoittamiseen Guatemalan ja Madagaskarin kaltaisissa köyhissä maissa. Ohjelmassa paljastetaan, miten lapsia hankitaan adoptiomarkkinoille kyseenalaisin tai jopa täysin laittomin keinoin."

Mäkin pidin ohjelmasta, ja musta oli kiva että tässä oli erilaisia ihmisiä ja pareja eri tilanteissa kertomassa lapsettomuudestaan.

^Ostatteko tuota ulkomailta vai saako sitä jostain Suomesta?

Tänään siis! Itse ajattelin katsoa ainakin ekan jakson. Muakin ahdistaa satunnaisen säännöllisesti ( ), mutta kun nyt näitä nettipalstojakin selaan hullun lailla, niin en usko että omalla kohdallani tämä ohjelma ainakaan lisäisi tuskaa. Mä olenkin oikeastaan niin tiedonjanoinen, että haluan nähdä ja kuulla kaiken lapsettomuudesta, vaikken kaikkeen pystykään samaistumaan.

^Samaa mieltä! Mua kyllä niin surettaa tuon pariskunnan puolesta, että heidän adoptioprosessinsa ei onnistunut. Varsinkin Taiveahoa käy sääliksi, kun hän ei ole mitenkään syyllinen tapahtuneeseen. Ilmeisesti ovat pitkään yrittäneet hoidoillakin saada lasta, mutta yllättävän positiivisilta ja elämänmyönteisiltä silti vaikuttivat, vaikka varmasti lapsen kaipuu on suuri. Nostan myös hattua sille, että noin avoimesti uskaltavat puhua lapsettomuudestaan.

Kyllähän noita geenejä ja perinnöllisyyksiä miettii, mutta en jaksa stressata niistä liikaa, koska mitään vakavia periytyviä sairauksia ei meidän suvuissa kuitenkaan oo. Ja tosiaan ympäristötekijät, kasvatus ym. vaikuttaa joka tapauksessa myös lapseen. Kaikkia geeneissä kulkevia juttujahan ei myöskään edes voi tietää, koska eikös jotkut sairaudet tai alttiudet voi hypätä sukupolvien ylikin, eli siten mun jälkeläinen vois saada vaikka mun isovanhemmilta jonkun huonon geenin. On ihan mahdollista, että meidän jälkeläinen voi saada meiltä ja meidän suvuista sydän- ja verisuonisairauksia, aivoverenkierron häiriöitä, vinoja hampaita, korkeaa kolesterolia, vaivasenluita, huonon näön ja kuulon ja vaikka mitä muuta. Tai sitten ei yhtään mitään noista.

Lääkkeellisestä PASsista: joudun ottamaan 2 kertaa päivässä sekä Zumenoneja että Lugesteronia, niin pitääkö nuo molemmat lääkkeet ottaa aina samaan aikaan (eli esim. klo 08 aamulla SEKÄ zumet että luget ja klo 20 taas molemmat lääkkeet), vai voinko ottaa vaikka ekaks zumenonit ja vasta parin tunnin päästä luget? Lähinnä mietityttää siis, että tuleeko hirmuiset sivuvaikutukset, jos vetää samaan aikaan kaikki hormonit, vai onko lääkkeiden oton ajankohdalla edes mitään väliä, jos vain kummatkin lääkkeet tulee kaks kertaa päivässä otetuiksi? Toiseksi: Luget kun vissiin aiheuttaa monille vatsakramppeja, huimausta, huonoa oloa ja muuta "mukavaa" plus tietty sen valumisen, niin oletteko pystyneet noiden käytön aikana ollenkaan urheilemaan? Vai onko sivuvaikutukset niin ikäviä, ettei urheilua voi ajatella?

Mustakin toi oli mielenkiintoinen dokumentti, ja varsinkin ne ihmisen sisältä "kuvatut" tai animoidut pätkät oli mahtavia! Alkion kiinnittymisestä ja myös raskauden kesken menemisestä olis kyllä voinut olla jotain juttua myös.

Kyllä mäkin myönnän olevani kateellinen nopeasti raskautuville, mutta en ainakaan vielä koe olevani katkera. Lähimpien ystävien ja kaverien plussauutisista osaan jopa iloita.

Meillä ensimmäinen ICSI saatiin tehtyä miehen omilla siittiöillä, mutta omien siittiöiden kehnon laadun ja vähäisen määrän takia meillä on klinikallamme myös varaus luovutettuihin siittiöihin, mikäli niitä jossain vaiheessa jouduttaisiin käyttämään. Olemme hoidoissa yksityisellä, eikä jouduttu jonottamaan lahjasiittiöitä ollenkaan. Klinikalla oli tarjota sekä suomalaista että tanskalaista spermaa, joista ainakin valitsemaamme suomalaista oli heti tarjolla.

Mustakin tuo systeemi vaikutti aika erikoiselta. Jos meiltä jäisi hoidoista alkioita yli, haluaisin itsekin lahjoittaa ne niitä tarvitseville, mutten missään nimessä haluaisi tietää, kenelle ne menevät. (Suomessa tämä tuskin olisi edes mahdollista.) Samoin, jos itse tarvitsisin lahja-alkioita, en haluaisi tietää, keneltä ne tulevat. Puhumattakaan että pitäisi tehdä jotkut esittelykirjat ja markkinoida itseään sopivana alkion saajana - tai valita itse omien alkoiden saaja.

Ensi tiistaina 6.3. klo 21 tulee Avalta dokumentti nimeltä Alkion adoptio. "Ainutlaatuinen dokumentti kertoo monimutkaisesta ilmiöstä, jossa ihminen luovuttaa lapsensa alkion toiselle, joka puolestaan synnyttää tämän. Kumman jälkeläinen oikeastaan on kyseessä? Seuraamme viiden perheen kivuliasta matkaa prosessin ajan."

Tänään Avalla klo 23.20 adoptioaiheinen ohjelma nimeltä Erilainen adoptio. "Osa 1/3. Brittiläinen dokumenttisarja lapsista, joita kukaan ei tunnu haluavan adoptoida. Neljännes Britanniassa adoptiota odottavista lapsista on mm. sairauden, rotunsa tai ikänsä puolesta vaikeasti sijoitettavia. Kolmiosaisessa sarjassa seurataan perheitä tunteita nostattavan adoptioprosessin eri vaiheissa. Omat voimavarat joutuvat puntariin, kun pariskunnat pohtivat millaisen lapsen he haluavat tai kykenevät ottamaan perheeseensä. Onko perhe lopulta ollenkaan valmis adoptioon ja hyväksyykö adoptiolautakunta heidät vanhemmiksi tavallista haastavammissa adoptiotapauksissa?"

Hän kävi vielä toisenkin kerran jättämässä munasoluja pakkaseen (tätä ei näytetty, kerrottiin vaan), ja dokumentin lopuksi hän kertoi hänellä olevan kymmeniä (?) munasoluja pakkasessa odottamassa mahdollista tarvetta. Kuitenkin hän toivoi, ettei koskaan tulisi niitä tarvitsemaan.

Eilen tuli FST:ltä dokumentti "Munasolut säilöön". Kertoo 35-vuotiaan hollantilaisen sinkkunaisen lapsenkaipuusta, kun biologinen kello tikittää, mutta isäehdokasta ei ole. Ohjelmassa selvitetään mm. munasolujen pakastamisen mahdollisuutta ja kuvataan kyseisen naisen sekä hänen vanhempiensa ja ystäviensä fiiliksiä erilaisten "hedelmöityshoitojen" ja muiden mahdollisuuksien suhteen. Oli mielestäni ihan mielenkiintoinen dokumentti. Näkyy vielä Yle Areenassa 30 päivää: http://areena.yle.fi/video/1329852813911

Mä puolestani sain Gonapeptylin ennen punktiota irrotuspiikiksi, kun eivät suuren follimäärän takia uskaltaneet antaa Pregnyliä. Eli aika monenlaisiin tilanteisiin tuota Gonapeptyliä siis näköjään käytetään...

Sanelma: Tällä puolella tosiaan ollaan, vaikka kova toive tietysti olis päästä odotusketjujenkin puolelle... Hoitojen odottelu on tosiaan syvältä ja tuntuu että aika vaan matelee. Me päätettiin nyt miehen kanssa, että otetaan pieni irtiotto arjesta, lähdetään vaikka viikonlopuksi jonnekin kylpylään tai risteilylle, että saa välillä ajatukset johonkin muuhunkin kuin vain kierron päivien laskemiseen. Sulka: No sullapas on kans ollut paljon rakkuloita, huh! Mut hyvän pakkassaaliin olette kyllä myös saaneet. Toivotaan, että meijän kierrot nyt tajuais tästä jatkua normaaleina, että niihin PASseihinkin päästäis, eikä tulis enää lisää odottelua. Vaikka onhan se toisaalta myös hyvä, että kroppa on kunnolla palautunut edeltävistä hoidoista ja toimenpiteistä - lääkärinkään mukaan "huonoon" kiertoon ei kannata siirtää mitään.

^Mullahan kävi kans just noin, että tuoresiirtoa ei hyperin uhan takia tehty, enkä mäkään saanut Pregnyliä, ja mullakin menkat alkoi juuri viiden päivän kuluttua punktiosta (vaikka tosiaan yleensä kuulemma alkaa vasta viikon tai kahden päästä). Kai tuo ihan normaalia silti on, mulla ainakin menkat oli suht. normaalit vuodon määrässä ja menkkojen kestossa mitattuna. Kävin nyt sitten lääkärillä tän uuden kierron päivänä 10, tarkoituksena selvittää, voitaisko jo tässä kierrossa tehdä pakastetun alkion siirto, mutta limakalvo onkin ihan liian ohut ja punktion jäljiltä oli jotain keltarauhasen jämiäkin vielä ultrassa näkyvissä, eli ei siirtoa tähän kiertoon. Lääkärin mukaan tästä kierrosta voi muutenkin tulla joko normaalia lyhyempi tai normaalia pidempi, eli vasta seuraavassa kierrossa voidaan päästä siirtoon.