@va

Jäsen
  • Content count

    16
  • Joined

  • Last visited

About @va

  • Rank
    Aloittelija

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Nämä mietityttää itseänikin. Tosin enemmän juuri tuon maailman koventumisen kannalta. Jo nyt koulukiusaus, kouluväkivalta, huumeidenkäyttö jne. on pahoja, paheneeko ne tulevaisuudessa vielä enemmän? Miten sitä onnistuu pitämään oman lapsensa turvassa näiltä asioilta? Esim. se Viikissä hakattu 14-v. tyttö, jonka pahoinpitelyä seurasi 40 nuorta ringissä pisti kyllä taas miettimään, että mikä hemmetti nykyajan kakaroita oikein vaivaa, ja miten onnistun moiselta suojelemaan omaa lastani...
  2. Mulle tuli 24kg, joista sitten sairaalaan jäi 12 Että oli ehkä vähän turvotusta kertynyt... En kyllä muuten ollut mitenkään järjettömästi lihonut, vaan paino oli suurelta osin turvotusta ja mahaa. Noin 4 kg oli sitten sellaista ihan oikeaa läskiä, jota joitui vähän laihduttamaankin...
  3. Mun mies kertoi ylpeänä puhelimessa äidilleen jo synnytyssalissa, että "Oli oikein helppo synnytys!". Meinasin lyödä, kun en siinä vaiheessa pystynyt istumaan, eikä edes jalat kantaneet... Vaikka olin itsekin jo sanonut, että oli helpompaa kuin odotin, mutta ei sitä nyt miehen tarvitse ryhtyä vähättelemään....
  4. Mulla meni vedet kotona, tosin oli hyvin lähellä, etten olisi ehtinyt kauppaan. Oltiin jo eteisessä menossa kengät jalassa, kun totesin miehelle, että en varmaan olekaan lähdössä, kun farkut on nilkkoihin saakka läpimärät Onneksi en ollut vielä ehtinyt kauppaan...
  5. Mulla oli vähän reilu 4 tuntia, josta ponnistamista taisi olla vajaa tunti. (Olisi varmaan tullut nopeammin, mutta "fiksuna" naisena ajattelin, että sattuu vähemmän, jos ei ponnista niin kovaa ) Kätilö suositteli lämpimästi, että jos vielä joskus olen tulossa uudelleen, niin kannattaa tähdätä synnytys kesäaikaan, että voin tulla telttailemaan sairaalan pihalle jo valmiiksi ennen synnytystä. Muuten kuulemma voi tulla toisella kerralla kiire...
  6. Joo, olen. Jotenkin vähän hassu ajatus, ettenkö olisi... Jos en olisi tyytyväinen miehen geeneihin, niin tuskin häneen kanssaan olisin lisääntynyt alunperinkään enkä nyt sitten ainakaan enää toista kertaa yrittäisi Ja sitäpaitsi, jos en olisi tyytyväinen, niin sehän kai tarkoittaisi, että mun pitäisi olla tyytymätön meidän 2-vee junnuunkin, kun sehän nää geenit on jo perinyt... Ihan ihmisen näköisiä ollaan miehen kanssa molemmat ja normaalilla älyllä ja terveydellä varustettu. En nyt tietysti toivo, että miehen allergiat tai mun suvun muut vaivat periytyy, mutta harvassapa taitaa olla suvut, joissa kukaan ei koskaan olisi mitään sairastanut...
  7. ^ Jos yhtään lohduttaa, niin pelkäsin itse aiemmin ihan samaa, ja ihan turhaan. Mä en ole koskaan pitänyt vieraista lapsista. Lähipiirin lapsia, kummilapsia jne. sitten kyllä rakastan senkin edestä, mutta vieraat kitisevät vauvat eivät herätä mussa mitään tunteita. Ja kaupassa ne vieraat muksut lähinnä ärsyttää. Oma lapsi on nyt 2,5v. ja olen kyllä sitä mieltä, että olen lapselleni maailman paras äiti, vaikken vieraista lapsista pidäkään. Ja sitäpaitsi enhän mä pidä myöskään vieraista aikuisista välttämättä, ennen kuin olen tutustunut... Eikä se tee musta ihmisenä mitenkään huonompaa Mun omat pelkoni liittyy lähinnä kahden lapsen kanssa pärjäämiseen; multa poistettiin kierukka eilen, eli nyt sitten toinen lapsi olisi tervetullut. Ja täytyy sanoa, että eilen illalla uhmiksen kanssa tapellessa tuli lähinnä mieleen, että olenkohan mä nyt ihan sekaisin... Että kun yksikin uhmaikäinen saa hermot kiristymään niin mukavasti, niin miksi ihmeessä mä haluaisin vielä vauvan siihen lisäksi. Mutta kai sitä sitten vaan pärjää, ja Siperia opettaa ja niin pois päin... Missään tapauksessa en siis ole pelkojeni vuoksi yrityksestä luopumassa.
  8. Mulla oli ennen raskautta DD, ja ihan alkuraskaudesta rinnat turposi sinne F-kokoon. Ja siis todellakin ennen kuin viikkoja oli edes kymmentä kasassa. Onneksi rinnat sitten jäi siihen kokoon, eikä enää turvonneet lisää loppuodotuksen aikana. Synnytyksen jälkeen, maidon noustessa olivat jonkun aikaa vähän enemmän turvoksissa, mutta imetyksen rutinoiduttua oltiin edelleen samassa F-koossa (onneksi). Imetyksen loputtua ja raskauskilojen karistua olen ollut yllättynyt siitä, että nykyään rinnat on C/D, eli pienemmät kuin ennen raskautta. Eivätkä kyllä mielestäni mitenkään "löysemmät" vaan ihan samanlaiset kuin ennenkin. Ainoastaan nännien väri jäi pysyvästi tummemmaksi...
  9. Poikaa lupailtiin ja poika tuli. Itse asiassa rakenneultrassa vielä ultraaja arpoi: "niin, on tää varmaan poika. Näyttäis siltä. Tai oikeestaan... hmm... voishan tää olla tyttökin... mut ehkä kuitenkin enemmän poika..." Silloin siis lopputulos oli, että odotan joko tyttöä tai poikaa Joskus sitten myöhemmillä viikoilla (en enää muista tarkkoja viikkoja) ylimääräisessä ultrassa ultraaja sanoi, että niin selkeä poika, ettei kertakaikkiaan voi erehtyä... Ja oikeassa siis oli.
  10. Itse en edes ole osannut ajatella asiaa noin. Mutta varmaan joku voi sen noinkin tulkita. Itse törmäsin ilmaisuun ekan kerran, kun viimeksi kuumeillessa pyörin yhdellä foorumilla, ja siellä sitten tuli vastaan odottajia, joilla oli takana useita keskenmenoja jne. Jotenkin siihen kohtaan nämä toivotukset tuntui sopivan. Ilman tällaista km-taustaa, pidän kyllä tätä toivotusta vähän hassuna... Mutta en ole koskaan ajatellut sen olevan mitenkään pahansuopaa tms.
  11. Meillä tärppäsi toisessa kierrossa. Ja siis sellaiseen aikaan, jolloin olin ihan varma, ettei tässä kierrossa tule tapahtumaan mitään, kun suurin osa "otollisesta ajasta" vietettiin työreissujen sun muiden vuoksi erossa toisistamme. Luulin jo oviksen menneen, joten seksiäkin harrastettiin ihan muuten vaan, ei "yritysmielessä" Olin kaverin häissä kaasona, ja häiden jatkoilla sitten löytyi sattumalta tyhjillään oleva aitta... Ja niin sitten siinä häähumussa sai meidän junnu alkunsa