Emmabeth

Täällä on nyt suositusten ansiosta Stowfordin Low Alcohol nenun edessä ja sen ollessa ensimmäinen siideri kahteen viikkoon, tuli kuulkaas melkein onnen kyyneleet silmistä. Maistuu ihan oikealle, hyvälle siiderille.

Moikka! Kysymys teille, jotka olette pärjänneet tavallisilla vaatteilla pitkään, niin onko se mahdollista vain, jos alkujaan hoikka tai raskauskiloja ei paljoa tule? Kun tässä nyt elättelen toivoa, josko pärjäisi noilla vaatekaapin löysemmillä vaatteilla ja tunikoilla mahdollisimman pitkään tai jopa vallan. Niitä masutuubeja ja isompia ritsikoita toki joutuu hankkimaan mutta muuten.

Moikka Cia! Ei tämä nyt varmaan kauheasti lohduta, mutta jos uuden kumppanin käsitys suhteen päättämisestä on todellakin tuo, parempi että tapahtui nyt kuin vasta myöhemmin. Ei sulla tule olemaan aikaa hoivata "aikuista lasta". Jaksamista!

Kokoajan hermoilen minäkin ja sen sijaan, että tässä nyt pystyisi nauttimaan siitä, että alku ollut kovin oireeton, hermoilen että onko kaikki hyvin kun oireita ei juurikaan ole.

Ehkä se on sitä perinteistä eläinrakkaan pyrkimystä inhimillistää lemmikkejään mutta eilenkin nukkumaan mennessä kun kissat olivat niin kyljessä kiinni, kuin vaan pääsivät, tuli sellainen olo että tosiaan "hoivaavat". Ja iso elämänmuutoshan se niillekin tulee olemaan, joten koen tärkeäksi sen, että koittaa pitää kaiken mahdollisimman normaalina, ettei se mahdollinen uusi tulokas perheeseen sitten olisi kissojen mielestä tunkeilija.

:lol: Täällä ilmeisesti kouluruokavaihe alkanut.. nyt vaihdoin hampurilaiseen vegepihvillä kun ei kehdannut kolmatta päivää enää kalapuikkoja ja perunamuusia syödä. Enemmän ongelmaksi tosin koen mielihalujen ja ruokahalun puuttumisen. Tiedän että nyt on tärkeää syödä hyvin ja monipuolisesti, ainoa vaan kun oikein mitään ei tee mieli ja mikään ei kauheasti maistu. Pahoinvointia minulla ei ole.

Sama homma täällä, vaikka viikkoja vasta puolet vähemmän. Ehkeivät kissat ihan tiedä, mistä kyse, mutta niin vaistojensa varassahan ne elelevät, että tuskin himaan yllättäen tupsahtaneet hormonimäärät voisivat jäädä huomaamatta..

Tein testin kun yleensä täsmälliset kuukautiset 5 päivää myöhässä. Heti eka testi oli selkeä plussa mutta tein sitten parin tunnin päästä vielä toisen kun ei meinannut uskoa todeksi.

Koska tyttöä toivon, niin poikahan sieltä tulee Ja nyt tässä kun olen reilun viikon ollut tietoinen raskaudesta, entistä varmempi olen, että pikkujäbä kyydissä. Tosi jännää nähdä sitten aikoinaan, voiko tälläiset tuntemukset muka pitää paikkansa. Mutta joo, toki päällimmäisenä se perinteinen, että kunhan on terve.

Kissoja täälläkin. Niiden sängyssä nukkumisen estäminen on lähinnä kuin estäisi vettä virtaamasta. Jotenkin kissojen silittämisen välttäminenkin tuntuu oudolta, koska on sitä kissan 'pöpöä' mitä lie kuitenkin ympäriinsä asuntoa. Hiekat olen nyt vaihtanut kumihanskat kädessä, kun niin neuvotaan tekemään. Toki eipä ennenkään ole kissanhiekkaan ja -kakkaan tullut käsin koskettua sitä vaihtaessa.

Kiva kuulla etten ole ainoa, joka näissä ihan hukassa. Itseä kun jo lähes hävetti se, että viikkojen laskutapa tuntuu täysin kryptiseltä. Tai siis viikkojenkin laskutapa, ihan kaiken muunkin lisäksi.

Heippa kaikille! Ensimmäinen viestini tänne Vkolla 4 alkoivat vatsakivut, alavatsan ja munasarjojen kohdalla nipistelyä ja 'kiinnikekipua'. Viikolla 5 kipeytyivät rinnat ja tietty oireena myös kuukautisten poisjäänti. Mieliala toki myös vaihdellut laidasta toiseen.