marabello89

Mulla kävi hyvä tuuri talvitakin kanssa, kun löysin kirpparilta 20 eurolla just oikeanlaisen. Ei oo varsinainen äitiystakki, mutta sellainen a-linjainen villakangastakki, joka menee kyllä varmasti loppuraskauteen asti. Eli kirppareillakin kannattaa kierrellä, ja nettikirppariltakin voi löytää tietty, vaikka sopivan löytäminen on epävarmempaa.

Mun miehellä ja siskollaan on just joku 5,5v ikäero ja ovat kyllä lapsenakin leikkineet jonkun verran yhdessä, ja näin aikuisina ovat kyllä tosi läheisiä.

Me ostettiin just käytettynä noi Oran 3 in 1 vaunut ja kaukalo. Tuun sit myöhemmin vauvan synnyttyä kirjoittelemaan käyttökokemuksia jos muistan. Tykästyttiin noihin kun olivat ketterät mutta isopyöräiset, kaikki mekanismit vaikuttivat helpoilta ja hyvin toimivilta ja olivat myös kivan näköiset. Ja tuo kaukalo vaikutti aika passelilta näin autottomille, kun on helppo kiinnittää turvavöillä ja tuntui kevyeltä.

Millainen liina kannattaisi hankkia, jos toivoo, että samalla liinalla voisi kantaa vastasyntyneestä taaperoksi ja onnistuisi monipuolisesti erilaisia sidontoja? Olisko joku pitkä kudottu liina tällainen? Ja mitä valinnassa pitäisi ottaa huomioon.

Meillä synnäri on toisella puolella tietä, oliskohan siihen ovelle jotain 100m. Eli kävellen mennään. Tai ollaan miehen kanssa vitsailtu, kun meillä pyörii tossa remontin takia nokkakärryt, että jos en pysty kävelemään, ni mies kärrää niillä.

Mä ajattelen tällä hetkellä, että voisin laittaa pienestä lapsesta joitakin suht harvoja ja valittuja kuvia, ei mitään naku- tai pottailukuvia tosiaankaan, enkä haluaisi esim. facebookissa postailla jatkuvasti vauvakuvia muiden ärsytykseksi. Sitten kun lapsi jo jotain asiasta ymmärtää, kunnioittaisin lapsen omaa toivetta. Mä en näe kauheana mörkönä sitä, että täysin tavalliset ja viattomat kuvat johonkin leviäisivät, mutta musta asiaa kannattaa toki harkita tarkkaan eikä miettimättä julkaista lapsista mitä sattuu. Mä en myöskään olisi heti kieltämässä, jos lapsi joskus isompana esiintyisi vaikka koulun nettisivuilla jossain kuvassa, tai päätyisi vaikka johonkin sanomalehtijuttuun ja itse haluaisi mennä.

No joo, enpä mä tuosta oikeasti kovin huolissani ole, mutta kiva kuulla tuollainen kokemus. Sokerirasitukseen mua ei olla laittamassa, kun ei mitään erityistä riskiä pitäis olla.

Mä oon onneksi edelleen pystynyt liikkumaan normaalisti. Pyöräilen ja kävelen aika paljon, ja nyt kun mun tanssiharrastuksista on ollut tosi pitkä, yli kuukauden joululoma, oon käynyt useammin uimassa. Viime kerralla kyllä huomasi jo, että vähän alkaa tahti hidastua. Onneksi tanssitkin alkaa taas kohta.

Mua painoasiat eivät ole mitenkään kummemmin mietityttäneet raskausaikana, mutta toivon, ettei itselleni kertyisi ainakaan paljon ylimääräistä. Olen syönyt aika lailla siten kuin ennenkin, ja painoa on nyt rv 22+ mennessä kertynyt hiukan vajaa 3 kg, mihin olen ihan suhtkoht tyytyväinen. Alkuraskaudesta piti syödä vähän normaalia useammin ettei tulisi pahoinvointia, siitä ehkä kertyi itselle alussa pikkuisen. Normaalisti mulla on BMI siinä 22, ja paino on aina pysynyt melko samana ilman mitään ruokavalion kyttäämistä, noin 3 kg vaihteluilla vuodenajan mukaan. Syön suhtkoht terveellisesti ihan tavallista kotiruokaa, mutta olen myös aina herkutellut makealla päivittäin pienen määrän, esim. piirakanpala tai 1-2 riviä suklaata. Tuo herkuttelu on se, mikä näin raskausaikana hiukan mietityttää. Ennen raskautta ajattelin, että korvaisin makeat herkut jollain terveellisemmällä ja sallisin niitä itselleni vain kerran pari viikossa. Pari kuukautta niin jaksoinkin tehdä, mutta sitten on tullut palattua normaaliin arkirutiiniin ja näin joulun aikaan syötyä vähän enemmänkin herkkuja. Nyt sitten voisikin taas ottaa vähän ryhtiliikettä ja korvata herkkuja jollain terveellisemmällä. Tässä en ajattele niinkään pelkkää painoa, eihän mulla ennenkään tuo suht maltillinen herkkumäärä ole painoa nostanut, vaan ihan terveellisyyttä. Onhan ne makeat herkut ihan turhia, eikä niistä vauvalle ole mitään hyötyä, ja mielelläni söisin mahdollisimman terveellisesti raskausaikana. Pelkään myös hiukan sitä, että sokeri kasvattaisi lasta kooltaan suuremmaksi, ja siksikin mielelläni pitäisin sen syönnin mahdollisimman vähäisenä. Ei vaan tuo itsekuri ole ihan rautainen. Liikunnan suhteen mulla on toistaiseksi mennyt ihan hyvin. Olen pystynyt harrastamaan aika lailla kuten ennenkin, lihaskuntoliikkeet vaan on jääneet kun monet niistä mitä olen tehnyt eivät oikein sovi raskausaikana. Tanssimassa ja uimassa olen käynyt, ja kuljen pääasiassa pyörällä ja kävellen. Mä en harrasta muiden raskauskilojen kauhistelua, jokainen hoitakoon itseään raskausaikana kuten tykkää. Tosin ylenmääräistä epäterveellisten herkkujen syömistä raskausaikana en pidä kenellekään järkevänä, kun eiväthän ne vauvallekaan sen terveellisempiä ole, ja vauvan kannalta kai parasta on, että syö monipuolisesti ja ravintosuositusten mukaan. Mutta jos nyt vaikka pahoinvoinnin takia täytyy syödä useammin tai koko ajan on hirveä nälkä, niin turha sitä on itseään kiusatakaan, kunhan mielellään se syöty ruoka on edes jossain määrin terveellistä. Samoin kaikki ei normaalisti pysty liikkumaan, jos tulee erinäisiä vaivoja.

Toivo, Veikko, Voitto, Aulis, Kyösti - nää on kivoja, mutta ei oikein mätsää meidän sukunimen kanssa Vilho - Tätä harkittiin, kunnes miehen sisko muistutti, että olivat miehen kanssa löytäneet lapsina äitinsä dildon ja nimenneet sen Vilhoksi. Ei jotenkin enää tehnyt mieli antaa tätä nimeä.

Onko kokemuksia i'coon yhdistelmistä? Katseltiin yksiä kirpparilla, vaikuttivat äkkiseltään hyviltä ja ulkonäkökin miellytti silmää, mutta en tiedä kyseisestä merkistä yhtään mitään. Ovatko laadukkaita, mitä maksavat uutena? Ja jos jollakin on sellaiset, niin mitä olette tykänneet?

Me saatiin sen verran selvä poikalupaus, että ollaan kyllä sitä suht avoimesti kerrottu sukulaisille ja ystäville. Jos olisi ollut epäselvempää niin sitten ei varmaan kovin monelle olisi kerrottu.

Mulla ei ole mitään ehdottomia periaatteita asiassa. Mä olen itse juonut kahvia kaksi kuppia päivässä ihan päiväkoti-ikäisestä saakka, tosin silloin pienenä jotain ihan minikuppeja joissa oli puolet maitoa. En mä juo edelleenkään kuin sen kaksi kuppia päivässä, mutta mulla on aika voimakas riippuvuus kahviin, liekö sitten johtuisi siitä kun on niin pienenä aloittanut. Eli en kyllä kuitenkaan haluaisi, että omat lapset kovin pieninä alkaisivat juoda säännöllisesti kahvia. Ja mieskään ei sitä varmaan haluaisi, se kun ei ole mikään suuri kahvi-intoilija. Voisin antaa kyllä lasten maistaa kahvia silloin tällöin esim. juhlissa jo pienenäkin jos haluavat, mutta en antaisi juoda säännöllisesti varmaan vielä alakouluiässä.

Tuo voisi oikeasti olla hyvä systeemi, että vanhempainvapaa olisi jaettu puoliksi, ja kotihoidontuen voisi käyttää kumpi vaan. Tai itse asiassa silloin ei varmaan tarvittaisi erillistä vanhempainvapaata, vaan voisi olla esim. äitiysvapaa 5kk, isyysvapaa 5 kk ja kotihoidontuki sinne max 3v saakka. Ja sen isyysvapaan voisi pitää koska tahansa ennen sitä 3 vuotta. Eli äiti voisi olla äitiysvapaalla 5 kk, sitten sen jälkeen kotihoidontuella niin kauan kuin perhe haluaa, vaikkapa 2v asti (tai tietysti isäkin voisi olla, tai molemmat puoliksi) ja sen jälkeen isä olisi sen oman 5kk. Yksinhuoltaja saisi tietty sen koko 10 kk itselleen.

No joo, 'tuskin kukaan' on aika yleistävästi sanottu. Vaikka tuntuukin, että varmaan aika harva asuntoa ostava kuitenkaan mieltää asunnonostokriteerikseen sen, että on mahdollisesti yhden tai kaksi vuotta hoitovapaalla. Että jos sitä asuntoa jo ollaan joka tapauksessa ostamassa, niin ostetaan tarpeita vastaava ja niitä yleisiä tuloja vastaava asunto. Eikä sitä asuntoa, johon on varaa pelkällä kodinhoidontuella olevalla (jos tiedossa on, että kyseessä on tosiaan vain vuosi/kaksi). Asunto kun usein on aika pitkän tähtäimen juttu. Mutta tosiaan jotkut ehkä niinkin, joten ei auta yleistää. Mutta juu, jospa tä olisi tässä Mun mielestä, mikäli asunnon ostoa harkittaessa tiedossa on, että halutaan myös lapsia, on pelkästään järkevää siinä vaiheessa miettiä, kuinka kauan lapsi haluttaisiin hoitaa kotona ja ottaa se suunnitelmissa huomioon. Tietenkään kaikilla se ei ole tiedossa, vauvakuume voi iskeä myöhemmin, mielipiteet kotonaolon suhteen voivat vaihtua, voi tulla lapsettomuutta jne. Mutta jos lapsista haaveilee, niin silloin nimenomaan ei ole järkevintä ostaa sitä lapsiperheen omakotitaloa miettimättä, miten sitä pystyy maksamaan yhden ihmisen tuloilla. Lasten kanssa mahtuu kyllä alkuun pienempäänkin asuntoon. Ja onhan se joka tapauksessa järkevää mitoittaa laina hiukan pienemmäksi, kun työpaikatkaan harvoin nykymaailmassa ovat kovin varmoja. Toki voi valita niinkin, että ostaa sen kalliimman asunnon ja tiedostaa, että ei sitten ole varaa kauheasti olla kotona. Tai jos ei edes muista syistä halua olla pitkään kotona, niin sittenkään ongelmaa ei ole. Mutta on kurjaa, jos siihen tilanteeseen joutuu vain siksi, ettei asiaa tullut pohtineeksi kunnolla silloin aikanaan kun asunto ostettiin. Itse uskoisin, että omalla kohdalla voisi olla kiva pitää lapsi kotona 1,5-2-vuotiaaksi, en siis varmaan edes haluaisi sinne kolmeen vuoteen asti olla. Mutta koska ainakin tällä hetkellä lapsia on haaveissa useampia, niin kyllä musta oli ihan järkevää pitää se asia mielessä asuntoa katsellessa, jos kotonaolovuosia tulee kaiken kaikkiaan enemmän. Meillä on toki siitä hyvä tilanne, että laina otettiinkin vaan miehen tulojen perusteella, kun mä olen vasta valmistumassa. Ja toki täällä päin sillä rahalla myös sai kivan, joskin remonttikuntoisen kolmion. Jossain isommassa kaupungissa olisi vaan pitänyt tyytyä asumaan ahtaammin, kun ei kovin paljon isompaa lainaa oltaisi edes voitu ottaa.

Yks mun suosikkijouluherkuista on aina ollut graavi siika, myös graavi- tai kylmäsavulohta meillä on joskus ollut. Tänä vuonna täytyy jättää väliin. Yks resepti mulla on, mitä ajattelin kokeilla korvikkeena. Siinä ensin paistetaan lohikuutiot pannussa, ja sitten laitetaan maustumaan etikkaliemeen jossa on mausteita ja sipulia ja tarjoillaan siis kylmänä. Eli kävisi nimenomaan tuollaisesta kylmästä kalalisäkkeestä esim. perunan tai leivän kanssa. Jos jotakuta kiinnostaa, niin voin kaivella sen reseptin. Saako muuten silliä syödä?

Meillä mies olisi kyllä ainakin periaatteessa valmis jäämään. Senhetkisestä tilanteesta riippuukin varmaan sitten tuleeko jäämään vai ei ja kuinka pitkäksi aikaa. Eiköhän tuo mies isäkuukauden käytä kuitenkin joka tapauksessa. Tällä hetkellähän tilanne on se, että mä valmistun hiukan ennen äitiyslomaa, varmaan jotain lyhyitä sijaisuuksia ehdin tuossa alkuvuodesta tehdä. Miehellä on vakituinen työ. Eli mun täytyisi löytää töitä siinä vaiheessa, jos mies jäisi kotiin. Palkka mulla olisi varmaan suht samaa tasoa kuin miehelläkin, ehkä hiukan pienempi. Tarvittaessa mun puolesta voisi kyllä muutaman kuukauden kituuttaa ihan minimitoimeentulollakin, jos kotiin jääminen olisi miehelle tärkeää mutta se huonontaisi rahatilannetta. Kaikkea kun ei voi mitata rahassa.

Nyt 18+0 olen aika varma, että oon tuntenut liikkeitä jonkun viikon verran lähes päivittäin, vaikka aika hentoja ne vielä ovat.

Kiitos kommenteista! Täytyypä alkaa pikkuhiljaa vähän tsekkailla noita kaukaloita.

Millaista turvakaukaloa suosittelisitte autottomaan talouteen? Tärkeitä kriteereitä siis, että se olisi helppo kiinnittää turvavöillä, suht kevyt ja mielellään menisi aika pitkään, kun isompia turvaistuimia kai on hankalampi siirrellä. Mitään isofix-juttuja ei tarvita. Muoks. Jos jotain merkitystä, niin autot, joissa sitä eniten tultaisiin käyttämään on Nissan Almera ja Opel Astra, molemmat varmaan jotain kymmenisen vuotta vanhoja.

Nyt tekis ihan hirveesti mieli kiinalaista, tehnyt jo muutaman päivän ajan. Tänään kyllä kävin sitä syömässä lounaalla, mut tuli tehtyä vähän huono annosvalinta, eikä se edes maistunut juuri yhtään kiinalaiselta.

Kiva jos oli suosituksesta apua. Täytyypä katsella, jos tota olutta jostain löytäis.

Meillä tulisi ainakin tytölle varmasti kolme nimeä, koska toiseksi nimeksi tulisi suvussa kulkeva nimi, joka on lyhyt, ja vaatii mielestäni peräänsä kolmannen nimen, että kuulostaa tasapainoiselta. Tasapuolisuuden nimissä varmaan sitten pojallekin kolme nimeä.

Täytyypä koittaa tota Krombacheria, mä oon muutenkin vehnäoluiden ystävä. Mistä sitä saa?

Tällä hetkellä ajatuksissa on molemmilla 3-4, mutta saa nyt nähdä, muuttuuko mieli vielä tulevaisuudessa. Ja kun tätä ekaakin yritettiin pari vuotta, niin eihän sitä tiedä, onko jatkossa yhtä vaikeaa.