-Em-

Jäsen
  • Content count

    10
  • Joined

  • Last visited

About -Em-

  • Rank
    Aloittelija
  1. Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä: esikoisen synnytys oli suht nopea, noin 4 tuntia. Nyt ootellaan hyvin alkumetreillä toista ja mietityttää toisen synnytyksen kesto ja sairaalaan ehtiminen. Kuinka aikaisessa vaiheessa toisen lapsen odottajaa ohjeistetaan lähtemään sairaalaan? (Huomaan, että tässä vaiheessa tulee stressattua todella epäoleellisia asioita, kuten ylläoleva, ja toinen asia, josta jo stressaan on miten esikoisen hoito hoidetaan kunhan äitiysloma alkaa ja synnytys lähestyy... Hormoooonit...)
  2. En varmaankaan ollu tarpeeksi kärsivällinen nyt tässä testuaksessani, mutta ensimmäisellä kerralla sormus sekä pyöri, että heilui, ja veikkaan, että tarkoitti poikaa (meillä poika jo on), seuraavan kerran pyöri selvästi, eli tyttö ja myös kolmannella kerralla pyöri, eikä meinannu loppua ollenkaan.... siihenpä se kärsivällisyys loppuikin, eli en tiedä mitä kolmannen jälkeen vielä ennustetaan
  3. Mie synnytin esikoisen lokakuussa 2009 tuolla. Synnytys meni hyvin ja kätilö oli selvästikin ammattilainen. Joutui yksin hoitamaan koko synnytyksen, kun osastolla oli kiire ja ilmeisesti vieresessä salissa hieman akuutimpi tilanne, joka vaati useamman lääkärin ja kätilön paikalle. Kätilö oli sopivan jämäkkä, mutta osasi myös tarpeen tullen kannustaa, mikä tietysti on aina hyvä juttu. Osaston toimintaan taas en ollut yhtä tyytyväinen. Myö tultiin osastolle illalla juuri kun isien vierailuaika oli loppunut, joten jouduin heti synnytyksen jälkeen jäämään yksin vauvan kanssa, meitä ei ees otettu osastolle mitenkään vastaan kauhean kiireen takia, vaan synnytyssalin kätilö meidät saattoi huoneeseen ja jäin yksin sinne, juuri esikoisen synnyttäneenä. Hetken aikaa siinä ihmettelin maailmaa ja vauvaa, kunnes vauva alkoi itkeä ->soitin kelloa, ja töykeän oloinen sairaanhoitaja tuli vain kysymään, että vienkö vauvan pois, että saat levätä (siinä kaikki perehdytys osaston toimintaan jne.), hämmentyneenä toki ajattelin, että hyvähän tässä ois nukkua, että ok, jos käytäntö on tälläinen niin vie vaan. Enhän mie älynny, että voisin vierihoidossakin vauvan pitää. Ehkä tuosta äkillisestä vauvan poisviennistäkin johtuen, kun parin tunnin päästä vauva tuotiin takaisin rinnalle, en uskaltanutkaan enää siellä vauvaa pois päästääkään (juu... hormooonithormoonit...). Seuraavana päivänä meidät oltiin muutenkin kuin unohdettu. Meidän piti itse pyytää apua ja neuvoa, missään vaiheessa ei mitään tarjottu, ei mitään imetysneuvoja tai vauvanhoitovinkkejä. Siinä vaiheessa kun alettiin kysellä kotiin pääsyä, niin alettiinkin yllättäin tarjoamaan neuvoja (ja toki pitämään huolta, että kotona pärjätään). Niin nopeasti sieltä kyllä lähdettiin, kun vain pois päästiin. Sitä yöllistä sairaanhoitajaa lukuunottamatta kaikki oli kyllä mukavia ja ystävällisiä, mutta ehkä ensimmäisen saaneena oisin odottanut hieman lämpimämpää vastaanottoa ja "perehdytystä", myös sellaiset alkeellisetkin vauvahoitovinkit ois ollu sillä hetkellä ihan tarpeen...
  4. Valitettavasti tähän uskoin minäkin ennen esikoisen syntymää. Vaan yhtäkkiä huomasinkin, että kun on toisessa kiinni 24/7, toinen syö sinusta ja sinä häntä varten, niin ei enää välttämättä kiinnostakaan vähään aikaan kaverien suhdemyrskyt ja känniviikonloppujen toilailut (noin kärjistetysti). Sittemmin on kyllä alkanut taas kiinnostaa muidenkin tekemiset ja menemiset (myös itse tehnyt ja mennyt ilman lasta), mutta juurikin se kuusi ensimmäistä kuukautta oli sellaista sumussa elämistä, että yllättäin mistään muusta ei osannut enää puhua, saati mikään muu olisi enää kiinnostanut. Eli ymmärrän hyvin näitä, joilla äitiasetus on mennyt liiankin pinnan alle. En tosin ymmärrä niitä, joilla äitiasetus on jumahtanut lopullisesti päälle vielä vuosia lapsen syntymän jälkeenkin...
  5. Myö asutaan juuri rakentamassamme omakotitalossa maaseudun rauhassa. Makuuhuoneita 3, olohuone, takkahuone, kodinhoitotila, keittiö ja pesutilat. Neliöitä 132. Ennen tätä asuttiin rivitalopäädyssä kolmio 63m2. Pieni ja ahdas kolmioksi, vaikka hyvin oli neliöt hyödyksi käytettykin. Meitä siis tällä hetkellä minä, mies ja yksi lapsi ja koira. Toinen lapsi on tulossa...
  6. Meillä odotellaan pikkukakkosta tulevaksi. Ehkäisy jätettiin pari kuukautta sitten; ensimmäinen kierto meni ihan harakoille, kierto pitkittyi reilulla viikolla ja epäilen, ettei edes ovulointia tapahtunut (normaalisti kivut sen verran kovat oviksen aikaan, että sen tunnistaa kyllä). Tämä kierto meni "leikkiessä", eikä koko yritystä otettu kovin tosissaan. Oviksen tunsin taas normaalisti ja laskin mielessäni, että hyvin haparat mahdollisuudet on raskautua tästä kierrosta, en siis uskonut siihen ollenkaan. Keskiviikkona 7.9 piti kuukautisten alkaa. Normaalisti alkavat yön aikana, nyt niin ei kuitenkaan tapahtunut. Normaalisti lähdin kouluun ja koulusta tullessa tein kuin teinkin testin, johon hiljalleen piirtyi toinenkin viiva. Ihan piti ukolta kysyä, että näänköhän nyt ihan omiani pelkästä toiveesta. Hetki oltiin hiljaa, kunnes mies tuli halaamaan ja suukottelemaan. Taisi jotain sanoakin, että "tästähän tuli harvinaisen hyvä päivä". Loppupäivä meni hymy korvissa... Ehkä siksi, että tämä on meidän toinen, ei plussan testiin ilmestyminen aiheuttanutkaan sekavia tunteita. Muistan niitä kyllä esikoisesta, mutta ei ne silloinkaan tainneet tulla heti plussan nähtyä vaan vasta vähän myöhemmin.
  7. TENS kiinnostaisi kovasti seuraavassa synnytyksessä kivunlievityksenä. Kuinkahan sairaaloissa on nykyään tietoa noista TENS laitteista? Joku oli ainakin maininnut, että jotkut sairaalat vuokraavat/lainaavat kyseisiä laitteita, mutta ei taida kaikki sairaalat? Tietääkö kukaan PKKS:n tilanteesta?
  8. Esikoisen synnytys alkoi vesien menolla klo 3 yöllä, 12 tunnin päästä alkoi säännölliset supistukset (josta katsottiin synnytyksen alkaneen) ja neljän tunnin päästä oli poika sylissä. Ponnistusvaihe kesti 20 min. Unelmasynnytys noin niinkuin kokea, ei jäänyt minkäänlaisia traumoja, vaan ainoastaan hienot muistot! Toinen tulossa ihan alkumetreillä...
  9. Esikoisesta kävin 5 kertaa äitiyspolilla ja 3 kertaa neuvolalääkärillä. Äitiyspolilla tehdyt: n. rv9 äitiyspolilla pahoinvoinnista johtuneen kuivumisen takia n. rv13 np-ultra n. rv20 rakenneultra n. rv32 sikiön sykkeissä havaittiin neuvolassa epätasaisuutta, joiden vuoksi äitipolille n. rv37 synnytystapa-arviointi Neuvolalääkärillä rv.32, 33 ja 34, joissa seurattiin paikkojen kypsymistä...