Jenny-Maria

N. 10 vuotta nykyhetkestä eteenpäin... Ei vaan, olin 29-vuotias, kuukautta vaille 30-vuotias esikoisen syntyessä. Nyt 31-vuotiaana tulisi toinen. Mitään päänsisäistä tai fysiologista tarvetta lapsille ei ollut, mutta olen kiitollinen, etten "hankkinut" lapsia aikaisemmin, koska nyt rinnalla on hyvä ihminen, aiemmin ei niinkään. Olen kiitollinen myös siitä, että pääsin pahimpien asennevammojeni yli ja esikoinen on nyt olemassa, etten jäänyt odottelemaan sitä maagista biologista kelloa, koska silloin olisi saatettu hyvinkin olla nelosella alkavissa ikävuosissa. Jollekin sekin on hyvä ratkaisu, itselleni ei, jaksamisen ja urakehitysmahdollisuuksien näkökulmasta. Tässä elämänvaiheessa tarjolla on vakituinen työ, kohtuullisen vakaa talous ja elämä muutenkin aika vakaalla mallilla, ts. nuoruuden menemiset on menty. Omat vanhempani ovat 67- ja 69-vuotiaita (miehen 67v. ja 63 v.), siinäkään mielessä en olisi ihan kymmentä vuotta lähtenyt enää odottamaan. Oma äitini oli 36-vuotias syntyessäni (täytti 37 samana kesänä) ja hän on silloin tällöin toivonut olevansa nuorempi minut saadessaan. Kuten yllä todettiin, ei ole mitään yleispätevää hyvää ikää. Joku voi olla valmis parikymppisenä, joku toinen ei välttämättä koskaan.

Paha sanoa asiayhteyttä, vaikka kestotilaaja kotitaloutemme onkin, muistan vain lähinnä pällistelleeni kuvia ajatuksella "jösses :huh:". Ilkeänä ihmisenä epäilen kuitenkin olettamaa raskautumisen helppoudesta, Katrikin näyttäisi olevan n. 26-vuotias. Mutjoo.

Jo puoli vuotta? *tirsk* No, ei vaan...ei hauskaa, mutta tuo sanamuoto hieman pisti silmään... Jennifer Anistonkin on kuulemma taas raskaana, mutta niinpä tuo on tainnut olla viimeiset 10 vuotta.

Öööh....piti vähän kaivella edellistä odotusketjua, mutta tammi-helmikuun taitteessa 2012, tuolloin oli n. 10 viikkoa laskettuun aikaan eli oikeastaan samoihin aikoihin kuin veikkaan nyt käyvän. Äitiyspoli on viikon kuluttua (29+2), kaikki aterioita edeltävät ja 1h arvot ovat nytkin alle maksimiarvon, paastoarvo koholla (kuten tuolloinkin). Paastoarvot olivat edellisessä raskaudessa n. 5,7-5,8 ennen insuliinia. Tässä raskaudessa näyttävät vaihtelevan tällä hetkellä välillä 5,4-6,1.

Vaihtelee, mutta hotlassa on se ongelma (no, ongelma ja ongelma), että synnytyksen täytyisi käsittääkseni olla oppikirjasta repäisty, että sinne pääsee. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta kaikki vähänkään eksoottisemmat synnytyskokemukset menevät edelleen normaalisti. Kuvittelisin, että varsinkaan ensikertalaisista moni ei päädy hotelliin.

Njoo-o, vaalit 4/2015, joten siinä ehtii vielä moni kirjoittaa näppäriä blogikirjoituksia aiheesta. Jos MINÄ olisin ollut tuolla, niin ei VARMASTI olisi...tai no en ainakaan MINÄ tuota halunnut, mutku. Itse olen lähinnä vähän pihalla siitä, että miten tämä käytännössä oikein sitten menee. Menen 1/2015 töihin. Olen hoitovapaalla siinä miehen isäkuukauden nykyversion jälkeen n. 2,5 kuukautta vuoden 2014 puolella. Mies on ilmoittanut haluavansa pitää hoitovapaata, joten käytännössä haen kai v. 2014 loppuun sitä ja sitten mies saa itse sumplia ja pohtia sitä, missä vaiheessa pitäisi sitä toivomaansa hoitovapaata, ehkä 2015 kesälomien jälkeen tai sitten ei ollenkaan, riippuu vähän hoitopaikoistakin.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/09/1806096/urpilainen-kotihoidontuki-ei-muutu-ensi-vuonna Summa summarum, isien tasa-arvotaivaan toteuttaminen jäänee vuodelle 2015, joka onkin passelisti seuraava edarivaalivuosi.

Kyllä sektiostakin on negatiivisia kokemuksia, takuuvarmasti ja muistaakseni täälläkin. Jos otetaan vaikka 10 mamman otanta esim. omasta lähipiiristäni, sinne mahtuu kaikkea suunnitellusta sektiosta hätäsektioon, oppikirjamaisia synnytyksiä ja sellaisia reippaampia repeämisiä. Tämä ei kenties lohduta mitään tuntemustasolla, mutta sellaiset reippaamatkin repeämiset saadaan kyllä korjattua ja uskallan väittää, että ne vaikeiden repeämisten aiheuttamat hankalammat tapaukset (hankalammat synnytyksen jälkeisen elämän kannalta) ovat vähemmistönä. Täytyy myös ehdottomasti muistaa se, että repeämiskeskustelu on juuri sitä, kokemuksia repeämistä, kun taas enemmistö voi olla selvinnyt hyvinkin vähillä ongelmilla, mutta niitä ei toki voi sinne ketjuun kirjoittaa tai ylipäätään niistä vähemmän puhutaan, koska se onnistunut ja hyvin mennyt synnytys on kuitenkin asia, josta ei ole välttämättä tarvetta "tilittää" missään, julkisesti tai anonyymina. Osa äitiyttä on myös se kärsimyspisteiden saaminen/haaliminen, ehkä siksikin niitä positiivisia kokemuksia kuulee vähemmän ja jos kuulee, ne tulevat yleensä alkulauseella "vähän hävettääkin sanoa, mutta...", eli tavallaan hyvin onnistunuttakin synnytystä "hävetään", ihme juttu sinänsä.

Esim. TAYS:issa on näppärästi suihku+vessa kahden huoneen välissä eli yhteiskäytössä ja siten pitääkin aina muistaa laittaa ne molemmat ovet lukkoon ja myös jopa avata ne suihkun jälkeen Perhehuoneita TAYS:issa ei ole tainnut olla enää ainakaan vuosikymmeneen (ystäväni oli esikoisen aikaan perhehuoneessa), mutta näillä mennään...

Oikeastaan kahdesta jutusta, eli muiden runsaista polikäyntimääristä (vs. omani, eli olisi tasan se yksi 37+0) ja toisaalta epävarmuus siitä, osaanko purkaa ne oikeat asiat pihalle, että minulle sektio suotaisiin. Riittävästi on saanut tiristää itkua synnytystä muistellessa, mutta ehkä tässä on se minkä tahansa uuden tilanteen jännitys (varsinkin, kun sen ennakoiminen on lähes mahdotonta). Tänään tuli tosin eilisen, tässä raskaudessa toisen sokerirasituksen tulokset ja radi tulla tupsahti. Viimeksi oli aika käynnistykseen 39+6 radin takia, vaikka lapsi oli normaalikokoinen (syntyessä 2940g), veikkaan, että tästäkin tulee äitiyspolikäyntejä runsaasti edellisen radin insuliinihoidonkin perusteella, joten ehkä sielläkin voi lähteä virittelemään tätä teemaa. Sama paikkahan se on.

En muista, kirjoitinko tästä jo jossain vaiheessa, mutta sekään ei ole epänormaalia, ettei siihen pötkylään rakastu ensisilmäyksellä tai ettei hormonihuurupäissään tuijota lastaan synnärillä nukkumatta lainkaan. Sanoisin, että se omanlaisensa rakkaus heräsi itselläni silloin, kun esikoinen reagoi jotenkin näkyvästi ärsykkeisiin, ts. muistan sen tunteen, kun tuo rääpäle HYMYILI. Hymyili MINULLE Muutenkin tunneskaala muuttuu paljon laajemmaksi lapsen kasvun myötä. Aluksi nuo eivät tee mitään kovin jännää, mutta omanlaisiaan etappeja ovat kaikki ne kehityksen askeleet

Jes, täällä taas. Esikoisesta insuliinihoitoinen radi (paastoarvot koholla). Sen perusteella veikkasinkin, että jossain vaiheessa radi napsahtaa tässäkin raskaudessa. Juhannuksen aikaan ensimmäinen sokerirasitus, silloin kaikki arvot normaalit. Nyt 27+0 tehdyssä rasituksessa arvot 5,5/11,0/8,9 eli jokainen arvo koholla. Riskitekijöissä toki sekin, että lähtöpaino oli 10 kg enemmän kuin esikoisraskauden alussa ja ylipainoa on aika runsaasti. Nyt seuraillaan 6 pv, mutta kotimeediona veikkaisin, että neuvolan tädille pitäisi soitella jo aikaisemmin ja äitiyspolilähetettä saattaisi olla tarjolla. 1h ja 2h arvoihin pystyn vaikuttamaan itse helpommin, mutta saa nähdä.

Mitä teille lopulta sitten sanottiin asiaan? Ihan näin mielenkiinnosta kyselen.

Parin viikon päästä, 25.9.2013. Olen nähnyt sen pariin kertaan ja aina yhtä hiljaiseksi vetää. Toki se on vahvasti yhdysvaltalaisvetoinen, mutta osoittaa toisaalta aika hyvin sen, että tehokkaassakin tuotantoketjussa voi piillä ihan mitä tahansa, jos se on riittävän (liian) tehokas ketju. Esimerkkejä tehotuotannosta löytyy läheltä, parhaat ehkä Tanskasta. Vähän sivuseikka tuokin, mutta dokkarissa tulee aika hyvin se, että saastuneen linkin päästessä massiiviseen tuotantoketjuun voivat seuraukset olla aika karmeat. http://www.youtube.com/watch?v=5eKYyD14d_0

Oma jälkeläinen nukkui oikeastaan koko ajan sairaalassa ollessamme pl. syömisajat, joten kävin suihkussa milloin vaan. Suihkuun en tenavaa ottaisi, mutta suihkussa saa käytyä aika pikaisesti ja aina voi pyytää huonekaveria kuulostelemaan tenavaa ja hakemaan, jos alkaa huutojen huuto? TAYS:issa tosin suihku on huoneen yhteydessä, eli suihkuun ei tarvinnut erikseen siis lähteä minnekään.

Niin tilanne elää. Nyt on avautumassa mahdollisuus, että mies saisi työnsä järjestettyä ja muutoinkin muut määräävät tekijät järjestyisivät siten, että mies voisi jäädä kotiin ja jopa ehdotti sitä. Ainoa ongelma (ja todella iso sellainen) on se, että mies olisi jäämässä 1/2015, mutta silloin on riskinä se, että menettäisimme esikoiselle ja toisiolle lohkeavat yksityisen pph:n paikat toiseen perheeseen, josta olisi tulossa ne samaiset kaksi "kokonaista" heti 1/2015 alusta. Eli käytännössä, mies ehdotti kotiin jäämistään itse, mutta voi olla, ettei toteudu, koska samalla jatkon päivähoitokuviot saattaisivat mennä niin lahjakkaasti ketuiksi, että.

Vinkki tähän kohtaan: H&M:lta saa sellaisia mustia trikoohousuja mammaversiona. Joo, olen vähän isompaa kokoluokkaa, käytännössä kaikki mammavaatteet ovat henkalta kokoa XL (, paitsi syksytakki kokoa L). Tilasin nuo housut koossa XL ja ne tippuvat päältä. Se resoriosa on todella löysä, minullakin löytyy kyllä entistä pötsiä ja nyt toista odottaessa pötsi on tässä vaiheessa (26+6) jo kohtuullisen kokoinen, mutta silti nuo eivät oikein pysy päällä, ellei nostele koko ajan eli kannattaa harkita kokoa, jos ne ostaa.

Toisesta sitten samoihin aikoihin. Olen hoitovapaalla ja sijaisen pesti piti päättyä tässä näihin aikoihin. Esimies otti yhteyttä keväällä tiedustellakseen, että tekeekö jatkosopparin sijaiselle vuoden loppuun hoitovapaan alkuperäisen sovitun päättymisen mukaisesti vai kuinka pitkäksi ajaksi. AR-ultrakin oli vasta tuloillaan, mutta mainitsin silti, tilanne olisi nyt tämä, enkä olisi tulossa takaisin ainakaan v. 2014 loppuun mennessä.

Esikoinen tyttö, toisesta veikattu poikaa. Lapsille ikäeroa n. 1 v 7kk. Esikoinen: oksentelua n. 10 viikkoa (10.-20.), n. kerran päivässä. Toinen: oksentelu alkoi paljon aikaisemmin (5+), loppui välillä, alkoi uudelleen, itse toimintaa oli useita kertoja päivässä. Kesto hieman pidempään kuin esikoisesta. Esikoinen: kipuja lähinnä nivusalueella. Toinen: järkyttävät liitoskivut häpyluualueella, ei ole hyvä istua/maata/kävellä, mitään. Alkoi n. 23. viikolla. Väsymys molemmissa yhtäläinen, linea negraa ei kummassakaan. Siinä kokemukset tähän mennessä (26+5).

...ja toisen kohdalla kävi samalla tavalla, tuon kiinnostusasian suhteen. Ovis bongattiin tikuilla, "hyödynnettiin" ja sen jälkeen onkin ollut hiljaista, toooodella hiljaista (nuiva suhtautuminen minussa, ei miehessä).

Itsellä oli runsaasti turhia, mutta näitä tarvittiin ja nämä pakkaan seuraavaankin kassiin: -Kamera -Shampoo, suihkugeeli jne. (sairaalan versiot ovat aika kuivattavia) -Meikkipussi, jos sattui tulemaan walking dead -olo, harja ja pampula -Läppäri, tällä kerralla ehkä iPad. -Neuvolakortti -Puhelin, laturi -Hammasharja, tahna Mies toi kotiutumispäivänä vaatekassit minulle ja lapselle, itselläni siinä oli imetysliivit (+liivinsuojat), alusvaatetarjontaa muutoin ja mammapaita (lähdin samoilla mammafarkuilla kotiin). Tenavalle oli runsaasti vaateita, kun ei oikein osannut ennakoida päivän keliä tai esikoisen kohdalla ollessa sitä, kuinka paljon sitä vaatetta piti pistää lapsen päälle. Kirjat ja ruuat olivat ihan turhia, lueskelin aika ajoin nettiä tai päivän lehtiä, mutta nukuin jokaisen mahdollisen muun hetken. Ruokaa ei tarvinnut, kun TAYS:in osaston jääkaappi oli kohtuullisen kattava, ellei sillä normaaliateriamäärällä pärjännyt. TAYS:iin kannattaa lisäksi pohtia jonkinlaisten tohveleiden ottoa, koska svo:n kautta tultaessa (tai muualtakin) on tarjolla yleensä ehkä yksi pari (näin kärjistettynä), kokoa 43 tai vastaava...ainakin synnytykseen mukaan tulevalle ehdottomasti omat.

Sanoisin, että on lottovoitto, ellei saa allergioita tai korvatulehduskierrettä Meillä yksittäinen suurin syy oli se, että täällä saa julkiselle jonottaa pitkään ja hartaasti, joten emme edes pohtineet vakuutuksen ottamatta jättämistä + meillä on allergiaa ja atooppista ihottumaa sukupolvesta toiseen, joten kovin kummoinen meedio ei tarvinnut olla veikatakseen samaa pakettia myös jälkikasvulle.

Uusi ketju: http://www.vauva.info/foorumi/topic/21954-tyhm%C3%A4t-kysymykset-odotuksesta-osa-5/

Näissä taitaa olla alueellisia erojakin siinä mielessä, että käsittääkseni Atlantin toisella puolella vedellään inkivääriä pahoinvointiin ihan perinteenä. Voin olla väärässä, mutta veikkaan, että tässä tosiaan on maakohtaisiakin eroja suositusten suhteen.

Peppi_, sinulla taitaa olla sektio tänään? Toivotaan, että menee oppikirjan mukaan Itsellä on tällä hetkellä vahvimpana tunteena se, että sektio evättäisiin. Taas vähän sellainen hatustavetotunne, mutta siltä tuntuu. Polikäyntiin on pari kuukautta aikaa (=36+0).