Vesuvius

Aktiivijäsen
  • Content count

    42
  • Joined

  • Last visited

About Vesuvius

  • Rank
    Tavis

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Meillä alkoi hoito tammikuun alusta ja ilmoitus paikasta saatiin joulukuun puolella. En muista tarkkaan, mutta 2-3 viikkoa ennen hoidon aloitusta
  2. Paketti saapui tänään Eihän siinä mennytkään kuin 2 kuukautta
  3. ^ En muistaakseni laittanut muita tietoja kuin tilausnumeron. En kyllä ole käynyt katsomassa onko rahat palautettu vaiko ei
  4. ^ Customer servicestä vastattiin, että paketin perille tuloon saattaa mennä jopa 20 arkipäivää. Noh eipä edelleenkään pakettia näkynyt ja pistin uudestaan s-postia sinne. Sieltä pahoiteltiin kovasti ja todettiin, että tuolla halvemmalla lähetystavalla ei ole mitään mahdollisuutta jäljittää pakettia. Joten nyt kun tuosta lähetyksestä on tosiaan kulunut yli tuon 20 päivää, niin lähetys katsotaan kadonneeksi ja rahat palautetaan. Harmittaahan tuo, varsinkin kun jäi yks ihanainen mekko saamatta, mutta eipä se ole noiden vika. Ei mulle jäänyt firmasta mitään pahaa sanottavaa ja meinaan uskaltaa tilata uudestaankin ja vieläpä tolla samalla halvemmalla tavalla. Pitäisi vaan malttaa odottaa joulunjälkeisiin aleihin
  5. En halua pelotella, mutta itse laitoin tilauksen menemään 7.11 ja edelleen odottelen pakettia Pistin just s-postia customer serviceen, saas nähdä mitä vastaavat.
  6. Eihän tuo pienempi meillä enää mikään vauva ole, eikä vanhempikaan enää taida taaperosta mennä, mutta joka tapauksessa edessä olisi yhteiseen huoneeseen siirto. Pienempi on nukkunut tähän asti omassa pinnasängyssään meidän sängyn vieressä ja isompi omassa huoneessaan ja nyt on alkanut tuntumaan, että olisi aika pienemmänkin muuttaa seinän toiselle puolelle. Eli kiinnostaisi kuinka kaksi eri-ikäistä lasta ovat sopeutuneet samaan huoneeseen. Ennen kaikkea, kuinka nukkumaanmenot on järjestetty? Häiriintyvätkö toisistaan illalla/yöllä? Oliko alku hankalaa ja jos oli niin kuinka kauan?
  7. Esikoista imetin kumin kanssa noin 4 kk, jolloin onnistuin vierottamaan siitä ja vuosikkaaksi mentiin ilman kumia. Tämä toinen syö edelleen kumin kanssa ja ikää on jo yli 10 kk ja näillä näkymin loppuun asti mennään näin. Eli pystyy käyttämään vanhemmankin lapsen kanssa, ei siinä mitään ongelmaa ole. (Ellei ongelmaksi lasketa kumien metsästystä sohvan alta ja ties mistä )
  8. Tuo on kai täysin päiväkotikohtaista. Meillä oli sopimus 8pv/kk ja alustavasti sovittiin, että ti ja ke ovat hoitopäiviä. Poikkeuksista pyydettiin ilmoittamaan mieluiten edellisen viikon torstaihin mennessä, jolloin tekivät ruokatilaukset seuraavalle viikolle, mutta hoitaja sanoi, että jopa samana aamuna voi ilmoittaa poissaolosta (esim. maanantaiaamuna, jos viikonloppuna onkin lähdetty pidemmälle reissulle, tai kun bussilakko toteutui, niin aamulla ajoissa soitin ja ilmoitin, että tänään ei päästä tulemaan). Ilmoittelin tietysti heti, jos tiesin jotain muutoksia olvan tulossa. Puoli vuotta on aikaa tasata päivät, eli jos jossain kuussa tulikin 10pv, niin tasattiin sitten vaikka kahtena kuukautena olemalla vain 7pv/kk. Ja sairauspäivät lasketaan tietysti hoitopäiviksi. Päivän pituudella ei tosiaan ole merkitystä. Mutta tosiaan jossain päiväkodissa voidaan sitten olla tiukempiakin noiden päivien suhteen.
  9. Jos pikaisesti oikein laskin, niin saat normaalin hoitorahan eli 314,28€ ja siihen päälle hoitolisän, joka on kolmihenkiselle perheelle 2000€/kk tuloilla 114,61€. Eli yhteensä 428,89€, josta vähennetään tietysti verot.
  10. Meillä on isomalla tytöllä ollut kauhukohtauksia. Ensimmäisen kerran tyttö taisi olla himpun vajaa kaksi ja siitä sellaiset 4-5kk eteenpäin niitä oli. Nyt ei ole ollut pitkään aikaan (*koputtaa puuta*) Lapsi tosiaan alkoi tunti-kaksi nukahtamisen jälkeen ihan yht'äkkiä huutaa paniikissa ja kun rynnättiin katsomaan, niin tyttö huusi silmät auki sängyssään, mutta oli selvästi muissa maailmoissa. Ja kaikkeen huudettiin just EIII!!, tarjottiin sitten syliä, vettä, mehua, ihan mitä vaan ja meidän oli pakko nostaa hänet pois sängystä keskelle lattiaa, kun riehui, potki ja sätki siellä niin, että pelättiin että satuttaa itsensä. Meillä noi kohtaukset kesti pahimmillaan yli puoli tuntia, yleensä 15-20 minuuttia ja ne tosiaan loppui aina niin, että tyttö ikäänkuin havahtui ja alkoi nyyhkyttämään, pyysi vettä tai tuli syliin ja kävi sitten takaisin nukkumaan. Ensimmäinen kerta oli kamalin, kun tuli ihan puun takaa tuollainen Ekan kerran jälkeen yleensä toimittiin sitten niin, että vanhempi istui tytön huoneen nojatuolissa ja jutteli sängyssä huutavalle tytölle tyyliin "Äiti on tässä, ei ole mitään hätää" ja usein rauhoituttuaan tyttö tahtoi tulla hetkeksi vielä syliin sinne tuolille, jonka jälkeen käveli itse tai pyysi että kannetaan omaan sänkyyn nukkumaan. Neuvolassa arveltiin, että tytöllä on ehkä taipumusta noihin ja mun raskaus ja pikkusiskon tulo saattoi vielä voimistaa sitä. Nyt niitä ei tosiaan muutamaan kuukauteen ole ollut, mutta oon varautunut kyllä että niitä saattaa vielä jatkossakin tulla, kun muistaakseni nuo on yleisempiä vähän vanhemmilla, 4-6 vuotiailla.
  11. ^ Meille ainakin suositeltiin nimenomaan bataattia esikoiselle ekaksi kiinteäksi, kun oli kovin vatsavaivainen tapaus. Kun peruna ilmeisesti aiheuttaa usein ainakin tuota paukuttelua ja porkkana on allergisoivampi kuin peruna.
  12. Mahdollisesti tulossa tuonne Helsinkiin, jos vaan saan aikataulut sumplittua.
  13. Yleensä noissa hakemuksissa on joku lisäselvitys yms. kohta, mihin voi kirjoittaa itse. Siihen vaan kirjoittaa, että hakee tukea samoin perustein kuin edellisestä lapsesta. Näin ainakin itse muistan hakeneeni.
  14. Voi niin tutulta kuulostaa nuo touhut. Meilläkin isosiskolla alkoi kauhukohtaukset jo ennen vauvan syntymää, eli pari tuntia nukahtamisen jälkeen alkoi hirveä huuto ja kun mentiin katsomaan, niin likalla oli kyllä silmät auki, mutta hän oli kuitenkin ihan muissa maailmoissa ja huusi ja mellasti hysteerisesti. Eli hirveetä huutoa, potkimista, venkoilua, käsillä viuhtomista jne ja missään nimessä tyttöön ei voinut koskea tai meno vaan yltyi. Ei auttanut puhuminen, valojen päälle laittaminen tai mikään. Pahimmillaan kohtaus kesti reilu 40 minuuttia ja loppui aina yhtäkkiä kuin seinään, tyttö pyysi vettä ja kävi takaisin nukkumaan. Nyt varsinkin vauvan syntymän jälkeen (muutaman kerran oli jo ennen syntymää) on sitten ollut juuri tuollaisia raivokohtauksia öisin, aina klo 2-4 aikaan. Tytön huoneesta alkaa kuulua itkua ja kun mennään rauhoittelemaan (tai siis mies menee, äiti ei yleensä missään nimessä saa mennä) ei tyttö todellakaan rauhoitu vaan riehuu sängyssään ja kun yritetään kysyä mikä on hätänä, onko jano, näkikö pahaa unta, sattuuko johonkin... niin vastaukseksi tulee raivoisa EI. Kysytään tuleeko syliin, ottaako vettä.. vastaukseksi sama raivokas EI! Tyttö huutaa menemään pois, mutta jos huoneesta meinaa lähteä, niin huutaa että ei saa mennä. Me ei olla keksitty mitään mikä tuohon auttaisi, odotetaan vaan tytön huoneessa raivon loppumista ja puhellaan tytölle, että ei ole mitään hätää, äiti tai isi on tässä ja että voi tulla syliin sitten kun tuntuu siltä. Raivoaminen kestää 20-60 minuuttia ja sen jälkeen pyyhitään yhdessä kyyneleet ja räkä naamasta ja tyttö yleensä haluaa tulla syliin rauhoittumaan. Loppu yön nukkuu sitten ihan hyvin. Lohduttavaa kuitenkin kuulla, että muillakin on samanlaista menoa. Ja että aika auttaa, niinkuin ollaan toivottukin. Meillä kun noita raivokohtauksia oli jo ennen pikkusiskon syntymää, niin en ole vahvasti osannut liittää niitä siihen, mutta tosiaan loppuraskaudesta mä en jaksanut hirveästi touhuilla tytön kanssa, joten saattaisi hyvinkin olla jollain tapaa tiedostamatonta huomion hakua. Vaikka meillä sitä huomiota haetaan kyllä ihan päiväsaikaankin .
  15. Itse googlailin tuota samaa asiaa noin kuukausi sitten ja halvimmillaan sen sai tuolta Vauvattaresta 49€, mutta siihen tulee 5€ postit päälle. Ja ainakin Lahden seudulla noita sai suoraan kaupasta 60€, niin en viitsinyt ryhtyä tilailemaan.