Mermaid2010

Onko kellään kokemusta Vilnasta taaperon kanssa? Suunnittelemme lyhyttä 3-yön matkaa 1v 5kk-ikäisen poikamme kanssa. Huhtikuun lopussa kävimme Ukrainassa ja siellä hankalinta oli se, ettei missään ravintoloissa ollut syöttötuoleja (lentokenttää lukuunottamatta). Sinänsä meillä oli kyllä ihana loma, vaikkei maa ihan kaikkein lapsiystävällisin matkakohde ollutkaan.

Katselin vähän tuollaista Name it:n Mini Alfan softshell-takkia meidän pojalle. Te, joilla on kokemusta ko. takista tai haalarista: kuinka paksua materiaalia se on, voiko käyttää loppukevään/ kesän viileimmillä ilmoilla vai onko liian kuuma? (Tarkoitan siis, kun lämpötila on sellaiset 15+ astetta.)

Meillä on 1v 2kk vanhalla pojalla kotona BB:n Smart potta, toisessa mummolassa Orthexin peruspotta (se n. 4 euron malli) sekä toisessa mummolassa sellainen Prismasta ostettu Cars-peruspotta. Kaikki toimivat hyvin. Hyvin harvinaista on, että pissat tulevat ohi. Ja poika pissaa (ja kakkaa) pottaan yleensä useita kertoja päivässä.

Minulla oli myös kätilöopiskelija mukana synnytyksessä. Hän teki lähes kaikki perustsekkaukset ennen ponnistusvaihetta ja ponnistusvaiheessakin oli aktiivisesti varsinaisen kätilön apuna. Minusta oli mukavaa, että opiskelija oli läsnä lähes koko synnytyksen ajan, kun varsinaisella kätilöllä oli muitakin synnytyksiä samaan aikaan. Minulla oli helpohko synnytys, joten huoneessa oli hiljaista...en nähnyt koko tapahtuman aikana ketään muuta kuin kätilön, kätilöopiskelijan sekä anestesialääkärin. Opiskelijan mukana olo vaikutti siis ehdottomasti positiivisesti synnytyskokemukseeni.

Espoosta löytyi ainakin Tarjoustalosta vuosiluvuttomia (sekä vuosiluvulla 2009) 50 % alennuksella. Lisäsin numerotarroilla vuosiluvun 2011 ja tuli kyllä oikein hieno

Meillä yösyötöt loppuivat vähän vajaa 9 kk iässä. Tapahtui puoli vahingossa, sillä silloin siirrettiin poitsu perhepedistä omaan pinnikseen. Päätin, että samalla vähän yritän rajoittaa yösyömistä, enkä syötä ennen aamuyötä (n. klo 5). No, heti ekana yönä hän ei sitten herännyt aamuyöllä vaatimaan maitoa, joten päätinkin tarjota aamulla ensimmäiseksi puuroa. Ja seuraavana yönä piti tietenkin olla johdonmukainen ja toimia edellisen yön tavoin . Olimme toki suunnitelleet yösyötöistä vierottamista, mutta olin ajatellut ensin hoitaa omaan sänkyyn siirron ja sitten, kun se sujuu, niin lopettaa yösyöminen. Yllättävän helposti sujui vieroitus.

Meillä meni ekat puolisen vuotta ilman varsinaisia harrastuksia. Osittain siksi, että vauva syntyi tammikuussa, niin olisi vasta keväällä päässyt aloittamaan (monessa jutussa kun on se 3 kk ikärajana). En sitten halunnut mennä muutamaa kertaa esim. vauvauintiin ja sitten olisi ollut pitkä kesätauko. Syksyllä aloitettiin sitten äiti-vauvajumppa ja muskari. Vauvauinti jäi, kun lähellä olevissa paikoissa olisi ollut vain sunnuntaivuoroja tai 150 cm allas (itse kun olen 158 cm pitkä, niin ei olisi ylettynyt jalat pohjaan). Talvella ja keväällä tuli käytyä aika paljon ostoksilla, kahviloissa yms., kun se oli helppoa, kun vauva nukkui missä vain ja söi vain tissimaitoa. Nyt syksyllä rytmi on tullut paljon tarkemmaksi syömisineen ja päikkäreineen, eikä tuo oikein nuku esim. kaupassa, joten ollaan viihdytty enemmän kotona ja välillä käyty jossakin hereillä olo aikana (ja tietenkin noissa harrastuksissa). Me ollaan paljon liikekannalla viikonloppuisin ja viikollakin meillä säännöllisesti käy vieraita, joten en ole kokenut täysin metsittyneeni tänne kotiin.

Poitsu on 1v 1kk, kun menee hoitoon helmikuun alkupuolella. Vielä ei tiedätä, minne menee. Toivomus olisi ryhmäperhepäivähoitoon, mutta todennäköisesti joutuu tavalliseen päiväkotiin pienten ryhmään. Itse menen töihin tammikuun alussa, mutta mies pitää isäkuukauden siinä välissä niin, että saamme hoitoon menoa edes vähän pitkitettyä. Teen ainakin kesään asti 4-päivästä työviikkoa ja tarkoitus on pitää hoitopäivät alle 7-tuntisina siten, että toinen vie ja toinen noutaa. Suurin syy töihin menoon on, että toiveissa olisi toinen lapsi mahdollisimman pian ja haluan olla töissä siinä välissä. Jos tämä esikoinen jäisi ainoaksi, niin olisin ollut kotona, kunnes hän olisi ollut 1,5 vuotias.

Kiva, että törmäsin tähän ketjuun. Olen myös aloittamassa 4-päiväisen työviikon, kun poitsu menee helmikuussa hoitoon (1v. 1kk ikäisenä). Työn luonteen takia 6-tuntinen päivä ei olisi onnistunut ja itsekin mielummin oon yhden koko päivän poissa. Pyritään joka tapauksessa porrastamaan miehen kanssa työpäiviä siten, että saadaan hoitopäivät mahdollisimman lyhyiksi. Tarkoitus olisi, että toinen (pääosin minä) veisi n. klo 9 ja toinen (eli pääosin mies) hakisi n. klo 15.

Meillä myös täyskestoillaan. Joskin mökillä kesällä käytettiin kertsejä, kun siellä ei ole juoksevaa vettä. Rokotusten jälkeen ollaan myös muutama päivä kertistelty neuvolan suosituksesta. Kertsejä ei ole onneksi tämän vajaan 11 kk vaipatushistorian aikana kulunut kovin paljoa.

10 kk neuvolassa painoi 10,06 kg, joten vastasin rajan menneen rikki 10 kk ikäsenä, kun tuo neuvolakäynti oli muutama päivä 10 kk päivän jälkeen. Syntymäpaino poitsulla oli 3430 g.

Onpas hauska ketju Onhan näitä sattunut itsellekin... Viime viikolla oltiin poitsun (10 kk) kanssa hammashoitajalla. Tapaamisen jälkeen päätin tarjota vauvalle tissiä, jotta nukahtaisi paremmin päikkäreille. Kun sitten olin laittamassa häntä rattaisiin, niin huomasin, etten ollut vetänyt imetyspaidan aukkoa ollenkaan kiinni. Onneksi sentään imetysliivin luukku oli kiinni. Näin siis olin tyyriinä kävellyt terveysaseman käytävällä. Onneksi oli aika hiljaista siellä, eli ei ollut juuri muita asiakkaita. Samoin viime viikolla laitoin poitsun sormiruokia sellaisiin minigrip mini-pusseihin. Yritin kirjoittaa siihen pussissa olevaan valkoiseen etiketti-kenttään päivämäärän ja mitä pussi sisältää. Mikään kynä ei tarttunut etikettiin. Manasin miehelle, että mikään meidän kynistä ei yhtäkkiä toimi. Mies tuli katsomaan ja sanoi, että yrität kirjoittaa pussin väärälle puolelle (eli en siihen etiketti-kohtaan ollenkaan). Ihmekös eivät kynät toimineet. Nimet menevät meillä myös sekaisin. Olen kutsunut meidän poikaa mm. mun veljenpojan nimellä ja meidän äidin kissan nimellä. Kylläkin lähinnä silloin, kun nuo edelle mainitut ovat myös paikalla.

@Kasma: laitan poitsulle pääosin ruodotonta lohifileetä. Joskus fileessä saattaa olla muutamia ruotoja, jotka poistan ruotopihdeillä (tai jopa sormin nyppäämällä) ennen kypsentämistä. Leikkaan fileestä n. 3-4 cm suikaleita (jotka sitten kypsentämisen jälkeen leikkaan 3x3 tai 4x4 cm kuutioiksi), jolloin tunnen kyllä sormin kokeilemalla, jos paloissa on ruotoja.

Kiinteiden maistelu aloitettiin viikkoa ennen kuin poju täytti 6kk. Siihen asti oli täysimetyksellä, eikä ole muuten vieläkään saanut koskaan korviketta. Ikää nyt 9kk. Puuro ja hedelmät maistuivat heti hyvin, mutta lihasoseet eivät menneet alas millään, kasvissoseet hieman paremmin. Jonkin ajan päästä ei suostunut syömään juuri ollenkaan edes kasvissoseita, joten siirryttiin lounaalla ja päivällisellä täysin sormiruokailuun n. 8kk:n iässä, jonka jälkeen syödyt määrät kasvoivat merkittävästi. Poitsu suhtautuu kyllä hyvin ennakkoluulottomasti kaikkeen ruokaan, mutta ilmeisesti nuo sosemössöt eivät vain olleet hänen juttunsa.

Kalahan on yleensä hyvin murenevaista, esimerkiksi lohifile. Meidän poitsu, joka sormiruokailee aina lounaan ja päivällisen, syö proteiinipitoisina pääosin juuri lohta ja broilerin jauhelihasta tekemiäni "kepakkoja". Keitettyä kananmunaakin kokeilin ennen, kun hän sai nuo hampaat, mutta hän ei tykännyt yhtään keltuaisesta. Ja minä kun oli juuri suunnitellut, että keltuainen sopisi hyvin hampaattomalle veijarille. Mutta ei sitten. Ikää on kyllä jo muutamaa päivää vaille 9 kk, mutta hampaita tosin vasta kaksi alhaalla.