duudeli

Aktiivijäsen
  • Content count

    6159
  • Joined

  • Last visited

About duudeli

  • Rank
    Ei muuta elämää
  • Birthday 12/19/90

Profile Information

  • Location
    Helsinki
  1. Dysfasia on nykyiseltä nimeltään kielellinen erityisvaikeus ja hep, täältä löytyy. Meidän taustaa selittelin Flamingo tuossa juuri oman kommenttisi yläpuolella. 2vuotiaana käytössä ei ollut yhtäkään sanaa, omaa puhetta ei ollut ollenkaan (pelkkää ynähtelyä, muutamia sanojen alkutavuja oli käväissyt käytössä mutta unohtunut) plus suvussa ollut myöhäinen puhumaan oppiminen herätti huolen ja pute alkoi jo 2v2kuisena. Vaikeus oli jo silloin niin selkeä, että edettiin tosi nopeasti. Saatiin dg puheentuoton erityisvaikeus joka on tarkentunut vaikea-asteiseksi puheentuoton erityisvaikeudeksi. Todennäköisesti on dyspraksiaa, mutta koska kuntoutus olisi sillä diagnoosilla ihan sama kuin nykyisellä niin ei ole pureuduttu diagnoosiin tarkemmin - sen pointti meillä on pitää kuntoutuksen rattaat pyörimässä ja sen se tekee. Poika täyttää kesällä 5 eli syksyllä alkaa neljäs vuosi puheterapiaa. On päiväkodissa integroidussa erityisryhmässä. Pojalla on myös apuvälinevuokraamosta lainattu kommunikaatiokansio, ollaan saatu tukiviittomiin kotiopetusta ja nyt huomenna meillä alkaa toisen kerran psykologin arviointijakso joka tehtiin ensimmäisen kerran 2,5vee. Nyt täytyy alkaa miettiä eskari- ja kouluasioita ja ymmärtääkseni niiden takia jo nyt saatiin näitä aikoja. Neuropsykologille nyt varattuna neljä käyntiä ja huomenna ensimmäinen. Alkaa taas vähän jännittää, mikä tulee olemaan lopputulema. Tässä on aina tämä sama ristiriita, kun toisaalta toivoo että mahdollisimman terveen papereita, mutta toisaalta pelkää mitä kamalaa lapsesta voi löytyä mistä emme vielä tiedä. Mun nähdäkseni on vielä ihan auki, saadaanko pidennetty oppivelvollisuus vai ei. Toivon että saadaan, mutta toivon että se voisi olla vaan back up ja poika pääsisi aloittamaan koulunkäynnin normaaliluokalla (pienryhmä ja/tai avustaja oisi kyllä varmasti tarpeen).
  2. ^ Ei kaksi vuotta vielä kovin myöhäinen ole. Etenkään jos kyseessä poikalapsi tai jos motorinen kehitys on vauhdikkaampaa. Voithan kuitenkin mainita huolestasi neuvolassa. Meidän asuinalueella yleisesti ottaen on pitkät jonot puheterapiaan ja sen, sukurasitteen sekä totaalisen puhumattomuuden (ei edes siansaksaa, ei konsonantteja) vuoksi me saatiin neuvolasta lähete kunnalliseen puheterapiaan jo 2v neuvolassa ja yllättäen päästiinkin sinne nopeasti ja puheterapia alkoi pojan ollessa 2v2kk. Meillä kunnallisen puten kanssa käydään kolmen kerran "tutustumisjakso" jonka aikana pute tekee suunnitelmia jatkosta, jäädäänkö kotiin odottamaan puhetta vai tarvitaanko terapiaa. Me saatiin silloin suoraan lähete polille jossa tehtiin psykologin ja lääkärin arvioinnit vielä puten arvioinnin päälle ja diagnoosi saatiin kun poika oli 2v9kk. Sen avulla saatiin sitten Kelan kustantama puheterapeutti joka käy päiväkodilla edelleen. Poika siis nyt 4,5v ja diagnoosi vielä voimassa ja puheterapia jatkuu edelleen viikottain.
  3. Niinkuin sanoin, niin harvinaisiahan nuo on. Ei ollut suoranaisesti tarkoitus peloitella, mutta kun oman kommenttini yläpuolella puhutaan että tarvitsee valtavia voimia jotta mitään kävisi, niin halusin siihen vastapainoksi tuoda sen, ettei kukaan tuudittaudu siihen ettei mitään käy kun taju pysyi päässä ja sen takia laskea omaa tutkatasoa esim. vauvan liikkeiden suhteen. Onhan tuo niin kuten moni muukin asia, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mun ystäväni lensi hevosen selästä ojaan rv30 eikä vauvalle käynyt onneksi kuinkaan (äiti kärsi mustelmista ja ruhjeista kyllä), mutta tuossa esimerkissä portaissa menty perseelteen ja meinasin käydä huonosti. Ei näistä voi tietää koskaan, mutta pointti se, että jos tyrii niin kannattaa joko käydä heti näytillä tai vähintään itse tarkkaan seurata tilannetta. Aika pian kuitenkin verikokeesta saa selville sen jos tuo linkissä tutkittu sikiön verenvuoto tapahtuu ja jos se ajoissa huomataan niin mun ymmärtääkseni ei ole hätää. Eihän tuo ole toki edes ainoa mitä siinä rytäkässä voi tapahtua, muut ei oo mulle niin tuttuja. Tuon vaan löysin viime raskauden aikana kun siihen asti olin itse ollut aika hälläväliä talven pyllähdysten kanssa, mutta tuon luettuani sai se asenne joutaa romukoppaan.
  4. Noin pienillä viikoilla tosiaan vaaratonta, mutta loppuraskaudessa ei kannata ihan leikillään noita ottaa. Täällä linkissä yksi esimerkki, jossa kaatumisen seuraukset havaittiin vasta synnytyksen jälkeen. Pohdinnoissa mainitaan myös, että sikiön massiivisen verenvuodon seuraukset alkavat näkyä (veren EPO-pitoisuudessa josta tämä voidaan todentaa) 3-4 tuntia tapahtuneen jälkeen, eli jos kaatuukin niin muistakaa ettei riitä, että heti niitä potkuja satelee normaaliin tapaan vaan kannattaa tarkkailla tilannetta pidemmän aikaa. Seuraukset voi kuitenkin olla sen verran vakavia, jos jää huomaamatta. Harvinaisiahan nämä ovat, mutta viimeisellä kolmanneksella kannattaa silti olla tutka herkillä jos sattuu kaatumaan tai soitella heti synnärille ja kysyä ohjeita.
  5. Multa kallon perusteella Ronjalle tyttöveikkaus myös.
  6. Meillä on Shettlesin teoria pitänyt paikkansa. Kolmas lapsi oli kylläkin kierukkavahinko, että siitä ei oo tietoa oviksesta, mutta poika on saanut alkunsa oviksen aikaan ja tyttöä puuhailtiin 4 päivää ennen ovista.
  7. Päivitän itse. Vauvojen ruokavalikoima erinomainen, vaikka osittain hyvin erilainen kuin Suomessa ja monissa soseissa on esim. herneitä ja papuja reilummin mitä täällä. Lihana löytyy pääasiassa kanaa, ja muutenkin kana+riisi on aika yleinen lihasoseissa. Suomeen verrattaen aika paljon on myös isommille (6-8kk+) vauvoille kasvis- ja vegaanisia soseita. Lihasoseita löytyy paljon myös jauheina ja ihan puurojauheitakin löytyy hyvin varustelluista marketeista. Vauvoille on myös saatavilla monia erilaisia keksejä matkaeväiksi. Myös uudelleensuljettavissa pusseissa (siis noissa smoothiepussien kaltaisissa) löytyy sekä hedelmä- että vihannessoseita.Yleisin merkki on Heinz ja soseet valmistetaan Australiassa. Nestemäistä korviketta ei tunneta ollenkaan. Jauheita löytyy jos jonkinlaista, joka ikään ja makuun, vauvoille, lapsille ja raskaana oleville. Joissain kaupoissa korvikejauheet ovat lukkojen takana lasikaapissa. Itse ostin Nania, joka oli ainoa ennalta tuttu merkki. Vauvaruokien hinnat ovat joko samaa luokkaa tai kalliimpia kuin Suomessa. Hassua, miten parin sosepurkin hinnalla saattaa saada jo annoksen paikallisessa ravintolassa (Malesiassa, Singaporessa ulkona syöminen kalliimpaa). Paikalliset eivät siis purkkeja syötä. Langkawille matkustaville voisin vinkata ainoan vauvanruokaa myyvän ruokakaupan nimen jonka löysin monen tunnin kyselykierroksen jälkeen, jos vaan vielä löydän lapun jolle paikallinen kirjoitti kaupan nimen.. Siltä varalta etten löydä, niin sinne päin matkustaville tiedoksi, että ruokakauppa on aivan lentokentän lähellä ja pääasiassa paikallisten suosima. Jos hotellinne siis sijaitsee kaukana lentokentästä ja soseille on tarve, kannattaa kysäistä heti kentällä taksiin hypätessä lähimmästä isosta ruokakaupasta, luultavasti päädytte oikeaan paikkaan! Kävelymatkan päästä rannalta en löytänyt mistään yhtään mitään. Pari kuvaa valikoimasta Malesiassa Kuala Lumpurissa:
  8. Ennen raskautta mä en oo toivonut kuin yleisesti lapsen. Raskaana ollessa anoppi manasi joka kerta kun nähtiin, että poika se on kuin eivät he (4 poikaa) eivätkä heidän poikansa saa kuin poikia. No ensimmäinen oli poika, eikä se mikään pettymys sinänsä ollut, vaikka tyttöä olin enemmän toivonut. Sekin ehkä eniten siksi, että saataisiin murrettua tämä "ennustus" ja toisaalta itse naispuolisena haluaisin kyllä halusin kasvattaa myös tytön. Lapsiluku oli ajatuksissa aina 2-3. Toista lasta odottaessa melkein epätoivoisesti toivoin tyttöä, koska pojalla haastava temperamentti sekä vaikea puheentuoton erityisvaikeus joka periytyy ja on yleisempää juuri pojilla. En vaan halunnut kokea uudestaan sitä samaa mitä oli pojan kanssa koettu ja ajattelin, että tytön kanssa olisi todennäköisempää välttää se. Toinen onkin onnekseni tyttö, eikä hänellä ole samoja vaikeuksia kuin esikoisella. Kolmas oli kierukka-alkuinen raskaus ja jälleen toivoin tyttöä lähinnä siksi, etten jaksaisi toista samanlaista poikaa (ihana poika hän siis on tottakai, mutta noiden vaikeuksiensa takia elämä hänen kanssaan ollut välillä mielettömän raskasta ja vaatinut vanhemmilta paljon). Toive kävi toteen ja tyttö on kolmaskin. Vielä ei tiedä, onko kielellisiä ongelmia ja millainen temperamentti. Vähän mulla on fiilis voisiko kolmosella olla jonkinlaista aistiyliherkkyyttä, kun huutaa herkästi ja paljon "syyttä" edelleen 8kuisena.. Poika-tyttö-tyttö olisi ollut varmasti toiveeni, jos olisin niin tarkkaan koskaan mitään toivonut. Ensimmäisen kohdalla kun tyttötoive perustui lähinnä anopin manausten rikkomiseen ja siihen "pelkoon" että saadaanko me tosiaan vain poikia. Mutta tällä lasten määrällä ja näillä sukupuolilla tämä järjestys on mun mielestä ihan paras, että ensimmäinen on poika ja sitten kaksi pikkusiskoa
  9. Meidän tytöt kuuluu ehdottomasti tänne Tyttöjen syntymäpainot 3,2 ja 3,1kg, mutta ensimmäisenä mainittu (eli keskimmäinen lapsi kolmesta) oli 7,5kuisena 9,3kg ja 1veenä jo 14 kiloa. Kolmonen painoi nyt 8kk neuvolassa huimat 12,8kg ja oli 74senttinen. Esikoispoika taas ollut aina normaali/hoikka, mutta tytöt meillä näköjään tämmöisiä mammutteja monen täällä mainitun "1v ja 10kg" tuntuu ihan jo kääpiöltä
  10. Samoin mulla tipahtanut pois - kaksikin kierukkaa. Ensimmäisen putoamisen huomasin (kun suihkussa alapesulla jäi käteen), toista en. Lääkärit epäili rakenteellista ominaisuutta minkä takia ei vaan pysy.
  11. Tulin kurkkimaan, meillä 8kk "kierukkavauva". Tsemppiä Shuttle, kurjaa että tämmöistä ylimääräistä murhetta teille tuli. Ps. Mulla nykyään kapseli, kun en luota enää kierukkaan ja tahdon helpon ehkäisyn. So far so good, asennettu puoli vuotta sitten. Suosittelen.
  12. Häää. Kolme lasta oon nyt viimesen 4v sisään saanut Helsingissä eikä tätä oo tehty kertaakaan
  13. Neuvolalääkärikäynnillä rv 18 jo kaksi kertaa annettu tyttölupaus joka piti kutinsa.
  14. Leevi on ihana. 9. Tämän nimen olin kuulevinani tänään puistossa.. Mikla? (P)
  15. Näin juuri. Miehelle nyt valoja päälle, ajatteleeko yhtään kastettavan lapsen ja muiden lastenne kannalta? Nyt pitäisi olla isä eikä uhmaikäinen. Tsemppiä. Näytä vaikka tämä keskustelu miehelle..