Victoria

Aktiivijäsen
  • Content count

    5426
  • Joined

  • Last visited

About Victoria

  • Rank
    Ei muuta elämää

Contact Methods

Profile Information

  • Location
    Turku
  1. 2018 alkaa rakentaminen...ehkä kai. Ja juuri näin, vanhoissa tai väistötiloissa.
  2. Kellään kokemusta saako Baltic Princessilla turvalaitoja sänkyihin?
  3. Mäkin otin omat pesuaineet ihan sen takia että on jotain tuttua kotoa. Laitoin pikkupulloihin oman saippuan, shampoon ja hoitoaineen. Ja voi sitä tunnetta kun pesi tutun tuoksuisilla ainella itsensä ja hiukset. Sitten olikin taas aika mennä huoneeseen likastuttamaan itsensä ja vaatteet eritteillä sekä maidolla. Vaatteista vielä, jos aika olisi venynyt esimerkiksi jonkun tulehduksen takia olisin varmaan jälkivuodon ja maidontulon tasaantuessa halunnut puke aomiakin vaatteita. Mä sain myös tosi hyvää hoitoa vaikka huomasi kyllä että siellä oli päivisin hirveä kiire kun tupa oli täynnä. Ainoastaan se yksi yökkö aiheutti asenteellaan ja tiuskimisellaan palautteen (johon ei muuten ikinä reagoitu..).
  4. Mä olisin halunnut pitää omia mutta mieluummin sitten sotkin niitä sairaalan kaapuja. En kyllä ollutkaan missään hehkeässä kunnossa enkä olisi halunnutkaan pukea vaikkapa housuja. Ja kyllä saa olla omissa jos haluaa.
  5. Mä plussasin ovistesteihin kolmena peräkkäisenä päivänä ja kierron tulos kuorsaa yläkerrassa.
  6. Mä tein aamuin ja illoin että varmasti näki muutokset ja ihan hyvin ne näytti myös iltaisin jos oli "piikki kesken".
  7. Ei mullekaan Sofin herkistä testeistä tullut viivanpaikkoja vaikka moni niitä on saanut, pelkkää valkoista liuskaa lukuetäisyydellä katsottaessa jos oli negatiivinen. Mutta en kyllä enää noin herkkiä testejä osta sillä noilla ei saa kunnon viivoja varmaan ekan ultrankaan aikana vielä. Haluan kunnon punaisen viivan jos menkat on jo myöhässä enkä sellaista jookos-kookos-eikös meininkiä. Tosin, sit pitää odottaa pidempään että saa mitään väriä...ei oo helppoa.
  8. Elliana, itse asiassa Ryövärintyttärestä mies tuon nimen keksikin. Hyvä idea kyllä!
  9. Neiti on Ronja Tuulikki. Jos tulee pikkuveli hänestä tulee Otso Olavi. Toiset nimet tulevat suvusta, etunimiin ei ole mitään sukusidettä Halutaan etunimiksi suomalaisia nimiä, mutta ei vanhahtavia kuten Pirkko ja Tyyne näin esimerkkeinä. Pojan nimi tuli esille kun käytiin kalenteria läpi, tytön nimen mies heitti ilmoille ihan yhtäkkiä ja se oli nappivalinta. Sukunimi on hyvin suomalainen, -nen-päätteinen. Paniikkia pukkaa jos tulee toinen tyttö, sillä meillä ei ole mitään vaihtoehtoja toiselle tytönnimelle. Kalenterit on käyty läpi. :rolleyes:Toinen nimi mahdolliselle tytölle voisi olla esimerkiksi Katariina, mutta se etunimi??!!
  10. Mä taas väitän (yhtä hyvällä mutulla ), että kotona mua olisi "sattunut" paljon enemmän. Mutta mä en nyt pystynytkään olemaan kuin makuuasennossa avautumisen ajan, kaikki muu oli ehdoton ei. Oli erittäin ihanaa olla sairaalassa jossa tiesi että apu on lähellä jos joku menee pieleen eikä kovasta kivusta huolimatta tullut sellaista paniikkia että tästä ei selviäisi. Se paniikki tuon kivun lisäksi vielä olis puuttunutkin.
  11. Mä mietin edelleen, että kunpa lapsi olisi ollut oikeassa tarjonnassa. Avosuisessa tuli ja se kipu oli aivan jäätävää koko avautumisvaiheenkin. Ponnistusvaiheessa ei sattunut kuin ulostulo, sekin tapahtui imukupilla. Toisaalta ei ihme ettei ponnistus sattunut kun ei se lapsi siellä yhtään edennytkään... Supistukset ennen kalvojen puhkaisua sattuivat, mutta ne oli kestettävissä. Koto lähdettiin miehen kehoituksesta kun aloin näyttämään niin tuskaiselta, ja ihan hyvä että saatiin lapsen sykkeet seurantaan (häikkää oli ja paheni vaan kun ei päässyt ulos). Kipu? Sattui, aivan helvetisti. Potkin sänkyä niin että sukat lähtivät jaloista. Mies katseli supistuksia ja koitti auttaa ilokaasun ottamisessa, mutta supistuksia tuli liian tiheään. Vaikka kuinka yritin ottaa ilokaasu oikein supistuksen huippu sattui niin että huusin ja potkin itseäni suoraksi. En pystynyt sanomaan mitään mutta eleillä näytin että kätilö tänne nyt. Epiduraalissa kesti vaikka lääkärin piti olla vapaana, olin aivan valmis mottaamaan häntä kun vihdoin saapui. Epiduraali auttoi, mutta jo tunnin jälkeen alkoi kipu nousemaan ja 1h40min jälkeen sain tänään uuden. Ilman virheasentoa uskon että olisi sattunut paljon vähemmän. Toisaalta eipä sitä varmaksi tiedä. Kovasti pelottaa mahdollinen toinen raskaus ja että toinenkin lapsi olisi väärässä asennossa. Epäilen omaa kroppaani syyksi sillä vauva oli ihan alhaalla jo rv32, pää kohdunsuun edessä.
  12. Joulureissulla 1v1kk iässä. Oksennuskaaret oli sellaiset ettei lähdetty enää kokeilemaan. Paranihan toi matkustusmukavuuskin kun viihtyy naama menosuuntaan paremmin, mutta tarkoitus oli pitää kauemmin selkä menosuuntaan. Onneksi on käännettävä istuin!
  13. No nyt te sen sanotte!
  14. 11/12 sattui myös huoneessa käymään, mutta tunsin itseni niin kamalan näköiseksi että sanoin ei kiitos. Nyt harmittaa.
  15. Aivan ihanaa naiset. Mä en ehtinyt mukaan muuton takia, mutta tippa linssissä katselen noita kuvia... Ihanaa kun on tällainen porukka.