marjatta

Höpsö aihe, mutta tulipahan neuvolakorttia lukiessa mieleen. Mulla on sekä esikoisen että nyt tämän nuoremman lapsen kanssa havaintoja siitä, että neuvolan terveydenhoitajat kirjoittavat havainto/arviointitekstinsä omalaatuisella, mutta kuitenkin toisiaan muistuttavalla tavalla. Kokemusta on siis useammalta th:lta, ja tekstit ovat jotensakin saman tyylisiä. En jaksa penkoa esikoisen korttia tähän hätään todistusaineistoksi, mutta tässä tuoreita esimerkkejä kuukauden ikäisen vauvan kortista: Hienosti painoa tullut on! Hyvin poika kasvanut. Virkeä ja jäntevä on. Mitä teidän korteissa lukee? Onko kukaan muu huomannut samaa?

Onko kenelläkään ollut erikoisia mielitekoja/himoja raskausaikana? Minä addiktoiduin raskausaikana jäämurskalle. Rouskuttelin useamman litran jäämurskaa päivässä, ja tämä himo jatkui vielä pari päivää synnytyksen jälkeenkin mutta on nyt onnekkaasti ohi (synnytyksestä 3+ vkoa aikaa). Kokeilin samaan tarpeeseen porkkanoita, mutta se ei vaan tuntunut samalta - mun piti nimenomaan saada se jäämurskan suutuntuma, tilasin ravintolassakin aina pari lasia pelkkiä jääpalasia erikseen. Toinen himo oli tuoksu... Huomasin raskausaikana, että limen ja sitruunan tuoksuinen vessanpesuaine tuoksui ihan huumaavalle. Siinä vaiheessa kun rupesin kuskaamaan (onneksi myrkytöntä!) pesuainepulloa mukanani mm. keittiöön ja sohvan vierelle, mies kävi heittämässä sen roskikseen. Ostin sitten tilalle sitruksista eteeristä öljyä ja lotrasin sen kanssa loppuraskauden ajan. Nyt tuo samainen tuoksu ei herätä juuri minkäänlaisia tunteita, tosin ei se nyt pahallekaan haise... Yritin sanallisesti kuvata tuota tuoksuhimoa miehelle jotenkin niin, että olisin toivonut, että se tuoksu ois ympäröinyt mua ihan koko ajan, kauttaaltaan, kokonaisvaltaisesti. Laitoinkin öljyä myös kasvoille, otsaan ja nenän lähelle ja yötä vasten vielä yöpaitaan ja tyynyliinaan.. Myönnän näin jälkeenpäin, että nuo mieliteot oli ihan järjettömän voimallisia. Onko kenelläkään ollut mitään vastaavaa?

Buffalot kotiutettu! Ihanan kepeiltä ja näppäriltä vaikuttaa edellisiin Emmaljungiin verraten. Kopan pituuskin on kivan tilava (83cm) niin puolivuotias vauva voi jatkaa päiväuniaan kuten tähänkin asti, eikä tarvi ottaa ratasosiota vielä käyttöön.

^ Meillä on ollut mukana molemmat, ei ole kuulunut mitään ulinoita miltään lentoyhtiöltä. Parilla lennolla kaukalo oli jopa mukana lentokoneessa matkustajapuolella, kun koneessa oli tilaa.

^ Jes, vaunukävelyt sovittu!

Jep! Viimeiset tuosta kuormasta kuulemma. Pakko hämmästellä hieman tätä Bugaboon nerokasta konseptia (oletan, että se on sieltä lähtöisin) - kuulin, että esimerkiksi latte-mukin pidikkeelle on oma jonotuslista Vaunu-Aitassa..!

Minäkin ostin Buffalot, tai no siis maksoin sen varausmaksun ja loppusumman sitten kun tulevat, eli ilmeisesti joskus reilun viikon päästä.

^ Mistä tilasit?

Voi, pakko hehkuttaa! Vauva on nyt noin kuusiviikkoinen, ja meillä menee (koti)vaipattomuus aivan loistavasti. Melkein poikkeuksetta kaikki kakat tulee pönttöön(/lavuaariin). Ja pissahädälle hänellä on ihan omanlainen ähinänsä, jonka sekä minä että mies nyt tunnistamme! Olen suoraan sanottuna ällistynyt. Aluksi vessatus toimi mielestäni enimmäkseen siksi, että kiikutin pientä siellä niin tiuhaan, mutta nyt ei tarvi käydä turhia reissuja käytännössä koskaan. Jee! Jännä nähdä missä vaiheessa ollaan kokonaan ilman vaippoja, varmasti menee lähemmäs kävely- ja puhumisikää, olettaisin ainakin. En ota mitään paineita asiasta, hirmu hauskaa vain, että tälläkin kertaa vaipattomuus vaikuttaa näin vaivattomalta. Se harmitus tässä kyllä on, että ei tekisi mieli käyttää vauvalla vaippoja milloinkaan, ja esimerkiksi öisin vaihdan vaipan monta kertaa ihan siksi, kun rupeaa säälittämään että poloinen joutuu olemaan likaisissa vaipoissaan... Ja olen huomaavinani, ettei pissavaipat kyllä vauvasta itsestäkään kovin kivoilta vaikuta.

Ihmeellinen asenne kyllä tuolla teidän th:lla ollut! Vähän samanlainen kokemus esikoisen ajalta, kun poika oppi kotikuivaksi 8 kuukauden ikäisenä ja kokonaan vaipat jäi pois noin yksivuotiaana. Saatiin neuvolakorttiin maininta "pottaharjoittelusta" ja th oli sitä mieltä, että tein karhunpalveluksen pojalle, ja hänelle tulee jotain traumoja siitä että vaippoja ei oo käytetty riittävän pitkään. Sama tyyppi tosin sanoi mulle, että imetys on lopetettava kun lapsi on yksivuotias, koska maito on pelkkää vettä sen jälkeen... Ärsyttää edelleen, etten tehnyt valitusta ko. henkilöstä, pyysin vain vaihtoa toiselle terkalle.

Mun lapsilla on ikäeroa seitsemän vuotta ja se tuntuu meidän perheelle ihan täydelliseltä! Olen miettinyt (/ollaan mietitty) kolmatta lasta, mutta mua ei yhtään haluttaisi jakaa omaa huomiotani kahden pienen välillä. Ehkä joku 4-5 vuotta voisi olla kohtuullinen ikäero, niin tämä kuopus saisi olla ihan rauhassa myös se pienin hellitty lemmikki. Tulen itse useampilapsisesta perheestä, ja mulle läheisin sisarus ei suinkaan ole ollut se, jonka kanssa on pienin ikäero, vaan 10 vuotta nuorempi veli. Omasta kokemuksesta uskon siis, että ikäeroa tärkeämpää on henkilökemiat.

Hmm.... Mun vauva hiljenee/rauhoittuu aina ennen pissaa, ts. lopettaa sellaisen häsläyksen ja huitomisen. Siinä on pieni hetki varoaikaa, jonka aikana ehdin rientää vessaan. Sitten pissatan ihan rutiininomaisesti aina kun tyyppi herää päiväunilta ja syöttämisen jälkeen usein myös. Kakka-asioihin on pidempi aika varautua, sen työstämisen huomaa jo ilmeestä tai varoituslaukaus-pieruista... Pakko kyllä myöntää, että verrattuna viisikuisen kanssa harjoittelemiseen on tämä piskuisen vauvan vessattaminen töisevämpää. Tämä tapaus ainakin pissailee välillä myös syödessään (esikko ei koskaan!) - joten pidän kevyttä harsotaitosta poikasella yllä melkein koko ajan.

Löytyykö SwaddleMe-kapaloja mistään muualta kuin nettikaupoista? Olen kokeillut googlettaa eri hakusanoilla, mutta toistaiseksi tuloksetta...

Mä harrastin esikoisen kanssa vvv:tä, aloitettiin kunnolla vasta kun poikanen oli 5 kuukautta (aiemmin ei ollut mahdollisuutta kuin satunnaisiin kokeiluihin, koska emme asuneet omassa kodissa) ja kahdeksan kuukauden iässä laps oli päivä- ja kotikuiva. Kokonaan vaipat jäi pois, kun esikko oli noin yksivuotias. Tässä vaiheessa hän ilmoitti itse omasta vessahädästään sanallisesti ("kakka" kuvasi alkuun molempia tarpeita) tai sitten yksinkertaisesti meni potalle/vessaan. Vahinkoja ei sattunut kuin muutaman kerran. Pienemmän piiperön kanssa ollaan harjoitettu vessahätäviestintää nyt heti alusta saakka. Kun ollaan kotona, lapsella on vaippa vain öisin, muuten korkeintaan harso taiteltuna tai sitten ihan ilman mitään. Pissavahinkoja on tullut muutama pitkien imetystuokioiden aikana. Jännä nähdä, miten käy tämän toisen kanssa, oletan että esikon aikaan mulla sattui ihan hirveän hyvä tuuri, ja toisaalta pojan viestinnät oli itselleni helpot tulkita. En osaa oikein vertailla tähän tulokkaaseen, kun hän on niin pieni vielä (10 vrk).

Alle vuorokausi syntymästä, heti kun vaan päästiin.

42+2 ja 40+2.

Rinnat kasvoi pysyvästi, lisäksi niihin tuli arpia. Myös maha sekä pohkeiden sisäosat saivat täydellisen arpikoristelun; mun keskivartalo on käytännössä yksi jättimäinen arpiverkko... No, ei voi mitään. Tässä toisessa raskaudessa tuli napatyrä, mutta vielä ei ole tietoa, jääkö siitä joku näkyvä jälki raskauden jälkeenkin.

Mulla on pituuteen nähden lyhyt selkä, ehkä siitä tosiaan on hyötyä tässä. Selinmakuulla tai kyykyssä venyttely on helpointa. Mies yritti tehdä tätä mulle myös, mutta on ihan liian hellävarainen, joten pakko taipua itse...

Tällaiset ohjeet löytyi googlettaen: klik. Mä suosittelen lämpimästi venyttelyä... ja ammetta, sekä lämpimiä kääreitä ponnistusajaksi. Esikkoa ponnistelin ulos jakkaralla noin kaksi tuntia, ja koko sen ajan ihana kätilö istui jalkojeni juuressa ja lämmitti välilihaa kääreillä. Ennen ponnistusaikaa olin tuntitolkulla ammeessa, en vaan saanut synnyttää sinne. Huolimatta isosta poikasesta en revennyt ollenkaan. Tietenkään ei voi tietää, mikä kaikki tuohon vaikuttaa (kudostyypillä nyt luulisi olevan suuri merkitys? toisaalta sain megapaljon raskausarpia, en tiedä onko näillä mitään yhtäläisyyttä, ehkä ei?) mutta tällä toisella kierroksella ei tee mieli kokeilla, oisko tulos eri jos venyttelyt ja lämpöhauteet jäisi väliin...

Suurkiitos teille, Kärpänen ja Lainie! Ajattelin soittaa heti huomenna lastenvalvojalle kysyäkseni kuinka pitkät jonot heillä on, ja voiko tuota nimen ilmoittamista maistraatin suuntaan mitenkään nopeuttaa... ja maistraatille soitan myös suoraan. Ja jos ei muu auta, niin sitten lapsi saa ekan passinsa mun nimellä. Otan kyllä lennolle mukaan kantoliinan ja vauvalle päähineen + riittävästi lämmintä muutenkin, joten vilustumiselle ei varmaan ole kovin suurta vaaraa. Mutta hyvä huomio silti, kyllähän se ilmastointi koneen sisällä tuntuu kurjalta aikuisestakin usein. Imetyksen uskoisin suojaavan enimmiltä tartunnoilta, kyllähän taudin voi saada ihan mistä vain muualtakin jos huono tuuri sattuu.

Nyt seuraisi tyhmiä kysymyksiä ihan piskuisen vauvan kanssa matkustamisesta: Kuinka nopeasti passin voi saada? Lapsenhan täytyy näkyä maistraatissa tai pitää olla Kela-kortti, että voisi saada passin, eikö vain? Me ei olla naimisissa, joten ensin pitänee tunnustaa isyys, jonka jälkeen menee se 2-3 vkoa kunnes isyys on vahvistettu. Eli olenko käsittänyt oikein; menee vähintään tuo 2-3 viikkoa ennen kuin voin hakea passin..? Oli tarkoitus lähteä ihan parin viikon ikäisen kanssa reissuun, mutta nyt pitääkin näköjään siirtää ajatusta ainakin joillakin viikoilla eteenpäin, harmi. Onko kukaan lentänyt pitkää lentoa ihan pienen vauvasen kanssa? Millaisia kokemuksia? Tarkoitus olisi lentää 12+2 tuntia (suora lento ei mahdollinen) heti kuin itse vain pystyn istumaan. Viimeksi olin istumakykyinen saman tien, joten olin ajatellut että reissuun voisi lähteä viimeistään kun vauva on 1-2 viikon ikäinen... tuo passijuttu toki nyt vähän mutkistaa matkaa. Voi olla, että tässä hormonihuuruissani nyt vähän ylimitoitan omia voimiani enkä sitten vauvan synnyttyä haluakaan muuta kuin käpertyä kotiin neljän seinän sisään pesimään... tuo matka vaan olisi koko perheelle hirmuisen tärkeä.

Suosittelen olemaan macan kanssa sitten varovainen, kun sehän aiheuttaa usein aikuisillekin vatsakipua. Mua on tuosta varoiteltu useammankin superfood-tietäjän toimesta ennakkoon. Mäkin lopetin macan käytön jo alkuraskaudesta pahoinvoinnin vuoksi; maca maistui enemmän likaiselta tiskirätiltä kuin aiemmin, ja päättelin ettei se ehkä oo kovin hyvä merkki eikä kannattaisi jatkaa syömistä.

Näin Venezuelassa, julki-imetys käy vaikka presidentin kanssa jutellessa. Mä tykkään imetyspaidoista ja -topeista ihan oman häveliäisyyteni vuoksi. Vaikka en pidä rintojani rumina, niin ne on silti mulle sellaista yksityistä aluetta, jota en halua julkisesti esitellä. Silti imetin missä vain, mutta harso tai huivi olkapäällä ja imetykseen sopivat vaatteet päällä ei kukaan voinut nähdä rinnasta vilaustakaan (vauvaa lukuunottamatta). Tämän toisenkin kanssa aion toimia samalla tavalla. Vessaan en menisi koskaan imettämään, ällöttävä ajatus. Joissakin kauppakeskuksissa on tosin lastenhoitohuoneen yhteydessä ollut joku nojatuoli tai vastaava paikka, mutta sitten en taas ole kehdannut varata koko hoitohuonetta mahdollisesti pitkäänkin kestävän imetyksen ajaksi. Pk-seudun lastenhoitohuoneista ei ole toistaiseksi kokemusta.

Ihana tuulipuu! Mä en päässyt nyt pari päivää sitten miehen kanssa saunaan samanlaisesta päiväunisyystä kun mies kyllästyi herättelemään mua. Itkeskelin sitten yksin kun heräsin kiukaan kihahteluihin (ja olisin tietenkin voinut siinä vaiheessa vielä kiiruhtaa seuraksi, mutta jostain syystä unitokkurassa mahdollisuus tuntui menetetyltä).

Minulla ei ole mitään kokemuksia näistä asioista (esikko on kohta seitsemän): - Hyvin nukkuva vauva/taapero/lapsi - Itsekseen nukahtava vauva/taapero - Muualla kuin sylissä tai liikkuvissa vaunuissa viihtyvä vauva - Uhma/tahtoikä tai muut epäselvät kiukkukohtaukset - Muskari - Vauvakino - Oksennustauti lapsella