Moksis

Aktiivijäsen
  • Content count

    99
  • Joined

  • Last visited

About Moksis

  • Rank
    Tavis

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Kilo lähti elokuussa, joten aikataulussa ollaan. Ja kiitos Ninja
  2. ^Vau, mikä kroppa jo nyt! Oot vissiin vähän enemmänkin harrastanut tuota treenipuolta salilla jo ennen raskauttakin? Ja tosi nopeaan sulla on kilot lähtenyt. Meillä tyttö ei suostunut vaunutteluun ekana kesänä ollenkaan, joten sitten kantoliinailin, mikä sekin oli hyvää treeniä. Talvella vedettiin sitten jo parin tunnin päikkyrataslenkkejä ihan päivittäin.
  3. ^Etkä jää löllykäksi! Koitas herkutella vaikka tuoreilla marjoilla. Ne on ihan mahottoman hyviä ihan ilman sokereita ja mitään. Mä oon nyt pari päivää herkutellu vadelmilla. Aah, kun hyviä Tosin kaikki paikat on punaisissa pilkuissa, kun typykkäkin on vähän herkutellu ja syöny vadelmia käsin ja sitten tehnyt pieniä punaisia sormenjälkiä joka paikkaan ps. Tänä aamuna meni kakskymmentä kiloa rikki!!!! Nyt rupean sitten metsästämään seitkytlukua vaa'alla
  4. Miinus sata grammaa. Hitaasti, mutta varmasti kohti miinus kahtakymppiä
  5. Kiitos pipa ja kiitos Fian Kilo kerrallaan. Niin se lähtee. Yksinkertaista matematiikkaa. Mä oon vaan ollu aina vähän huono matikassa..
  6. Hienoa pipa! Mulla on paino pysytellyt samoissa koko kesän ajan eli siinä hilkulla, että vois hihkua kakskymmentä kiloa pudottaneensa. Koko kesän oon myös juossut säännöllisesti, ruokaa on sit vissiin tullut sen verta enemmän vedettyä, että painoa ei oo lähteny. Tosin lihaskuntoakin on tullut harjoitettua, joten lihastakin on lisää tullut ja kiinteytymistä tapahtunut. Juoksukunto on hyvä, reilu tunti menee ihan kevyesti ja tuntuu hyvältä. Nyt ois siis vielä se about kymmenen kiloa matkaa normaalipainon rajalle. Tuohon oon ajatellut semmosen aikataulun, että ens vuoden toukokuussa ne kymmenen kiloa on poissa, kun pitää mennä kaiken yleisön eteen jakamaan ylioppilaslakkeja lapsukaisille. Mulla alkaa työt viikon päästä, joten silloin täytyy sit miettiä uudelleen omat aikataulut ja se, miten ehtii lenkille ja treenailemaan. Tämmöstä siis tänne. Toivotaan, että saadaan tääkin ketju taas hereille
  7. Nyt, kun on jo reilu vuosi aikaa kulunut, niin voin rehellisesti sanoa, että olin raskausaikana aivan sekopäinen. Sain hurjia itku- ja naurukohtauksia, välillä raivosin ja välillä olin lässynlässynlää. Ehkä pahin oli, kun suutuin hirmuisesti yhdelle parhaista ystävistäni, kun hän kieltäytyi kummiudesta. Haukuin hänet ties miksi. Tuosta tosin seurasi hyvääkin, kun ystäväni otti esille muutamia asioita, joista hän oli kantanut minulle kaunaa ja jotka sitten selvitimme tuolla samalla kertaa. Nyt olemme taas erinomaisesti sovussa.
  8. Multa loppui kuorsaukset synnytykseen. Tiiä sitten, mistä johtui, ihanko raskaudesta vaan. No, nyt mies ei ainakaan ole enää valitellut.
  9. Rinnatkin on sopeutuneet tosi hyvin imetyksen loppumiseen. Pienempi on jo nyt oma littana itsensä , siitä en muutenkaan paljon imettänyt, ja toinenkaan ei enää ole pinkeänä. Pikkasen olen siitä kerran päivässä lypsänyt, jottei tule kipeäksi.
  10. Nyt on kolme päivää mennyt täysin ilman tissittelyä eli ei enää unilaulun painikkeeksikaan. Tuolla tuo nukkua pötköttää ihan mainiosti.
  11. Miten teidän taaperot saa syödessä sotkua aikaiseksi? Siis syödäänkö vaan siististi lautaselta, mitä on tarjolla ja ruokailuhetki on siinä, vai lentävätkö lasit, lusikat, leivänpalat, lihapullat.. Mitäs tuollaiselle heittelijälle muuten pitäis tehdä?
  12. ^Kiitos! Viime yö meni samaan malliin. Nukahtaminen oli tosin vähän vaikeampaa, kun tyttö ei ollut ihan niin väsynyt kuin edellisenä iltana ja sitten vielä juuri samalla sekunnilla, kun tyttö meni sänkyyn, alkoi ukkostaa ja sitä möyrästystä ja välkettä piti sitten ihmetellä. No, jatketaan.
  13. Ensimmäinen vieroitusyö takana. Imetin illalla ja lauloin samalla unilaulun. Sitten tyttö sänkyyn ja mies laittoi käden päälle. Jonkun aikaa itketti, sitten höpötteli omiaan ja päristeli, sitten nukahti. Yöllä heräsi muutaman kerran, mies rauhoitti kädellä. Viiden jälkeen heräsi, mies tuumasi, että onpa vaippa täynnä ja kävi vaihtamassa. Toi takas sänkyyn ja kädellä sai nukkumaan taas. Sänkyä ei siis siirretty irti meidän sängystä eikä pinnalaitaa laitettu paikalleen. Vaihdettiin vaan niin, että mies siirtyi nukkumaan pinniksen puolelle ja minä piilottelin peiton alla ja miehen takana, jotta tyttö ei minua nähnyt yöllä ollenkaan. Haikeaa on, mutta tästä jatketaan.
  14. Joo, kyllä mäkin loppujen lopuksi sanoisin, että oli vaan hyvä, että saatiin olla pitkään osastolla ja pääs jotenkin kärryille siitä, mitä sitä nyt oikein onkaan tullut tehtyä Kyllähän se olikin ihanaa, mutta myös hirvittävän pelottavaa, kun ensimmäistä kertaa elämässä oli sellainen pieni avuton käärö siinä rinnalla ja sen kanssa piti yrittää olla siinä. No, aika hyvin se sitten kuitenkin loppujen lopuksi meni
  15. Meidän tyttö on 1v3kk. Päivällä ei enää imetetä, tänä aamuna tyttö jäi nukkumaan, kun lähdin lenkille ja lenkin jälkeen lypsin vähän suihkussa, joten tänään taisi jäädä aamuimetyskin. Imetystä on siis nykyään vain illalla nukkumaan mentäessä ja yöllä, jos tyttö heräilee. Musta tuntuu, että oon nakittanut nyt itelleni kauhean ongelman, kun nukahdetaan tissille ja yöllä herätessä imetän. Tunnen itseni tosi idiootiksi, että oon tuolleen tytön antanut oppia nukahtamaan, kun joka paikassa ihmiset hehkuttaa, miten heidän kuukaudenikäinenkin jo nukahtaa itsekseen pinnikseen. No, meillä on alusta asti ollut perhepeti systeeminä ja nytkin tytön pinnis on ilman yhtä laitaa vanhempien sängyssä kiinni. Oikeastaan tuo on tullut siitä, kun miehellä oli kovaa stressiä töissä ja en halunnut hänen uniaan häiritä yöllä, joten on sitten tissitelty yöllä, jotta ei ole miehen tarvinnut huutoon herätä. Ja eihän sitä kestä kuunnella, kun oma pieni itkee, kun tietää, että siihen voi jotain tehdä. Nyt mies on lomalla ja jää loman jälkeen hoitovapaalle, joten ei haittaisi, vaikka yöllä jouduttaisiin vähän valvomaankin, jotta saataisiin nuo yöimetykset pois ja kyllä haluaisin tytön myös illalla nukahtamaan ilman tissiä. MITEN SE TAPAHTUU?!?!?! ÄÄÄK!