Pomp

Rv 42+0, synnytys käynnistyi parin päivän supisteluiden jälkeen todenteolla vesien menolla edellispäivänä.

Me oltiin Jorvissa synnyttämässä syyskuun lopussa ja synnärin puolelta on pelkkää ylistystä sanottavana, meillä ehti olla kolme eri kätilöä (synnytys kesti 21,5 h) sekä x määrä kätilöitä ja lääkäreitä ihmettelemässä tilannetta (mulla paha iskiaskipu synnytyksessä, vauva ilmeisesti selän kramppaamisesta johtuen virheasennossa eikä meinannut laskeutua) sekä ponnistusvaiheessa vielä lääketieteen kandi mukana ja kaikki olivat aivan mahtavia. Mun toiveet otettiin todella hyvin huomioon ja synnytyksestä jäi hyvä fiilis. Synnyttäneiden osaston toimintaan en sitten ollutkaan niin tyytyväinen, saatiin perhehuone mutta itse olin pari ensimmäistä päivää täysin sänkypotilaana ja isää opastettiin vauvan hoidossa jotenkin tosi nihkeästi. Joo pitää olla omatoiminen, mutta meillä esikoinen kyseessä, minä ihan tillintallin synnytyksen jäljiltä ja isä pää pyörällä ja ihmeissään pienen nyytin kanssa... Sitten kun alettiin ihan kyselemällä kysellä hoito-ohjeita ja pyytää apuja niin saatiin, mutta alun suhtautumisesta jäi vähän kurja fiilis.

Meillä tytöltä leikattiin kielijänne jo synnärillä lääkärin tarkastuksessa, lääkäri ensi vilaisusta mainitsi asiasta ja nipsaisi sen saman tien. Meillä vaikutti imetykseen ihan selvästi, ote oli tosi kapoinen.

Mulle laitettiin pudendaali, laitto nipisti hieman mutta ei varsinaisesti sattunut. Tehosta en sitten osaakaan sanoa, tuon jälkeen synnytys alkoi junnata paikoillaan (vauva ei päässyt laskeutumaan kunnolla todennäköisesti mun selkäkivuista/selän lihaskrampeista johtuen) ja päädyttiin epiduraaliin kun olin 9 cm auki. Ponnistusvaiheessa tunsin venytystä mutta en varsinaisesti kipua, oliko sitten pudendaalin vai epiduraalin ansiota.

Tasan 42+0 aamupäivällä. Mentiin sairaalaan edellisenä päivänä ei supistusten vaan mun selkäkivun takia (iskias), kipupiikin saatuani vedet meni ja siitä synnytys käynnistyi kunnolla.

Me ei tiedetä kumpi on tulossa (ei haluttu tietää), nyt rv 39+1 eli kohta se sieltä paljastuu . Mulla on ollut enemmän poikaolo mutta ollaan saatu aika monta tyttöveikkausta, tosin myös niitä poikaveikkauksia mahan mallin perusteella. Mun poikaolo perustuu ihan pelkästään fiilikseen, en ole nähnyt mitään unia tms. vauvan sukupuolesta. Alkuraskauden mielitekojen perusteella meille itse asiassa tulisi tyttö, mulla oli nimittäin vaihe, jossa teki mieli ihan hirveästi hedelmiä ja erityisesti kaikkea kirpeää. Edit. Tyttöhän sieltä tulla tupsahti <3!

^ lääkityksellä ollessa TSH saakin painua alas, lähes nollaan eikä se silloin suoraan viittaa liikatoimintaan tai vaadi lääkityksen alentamista eli komppaan Sour Pussia siinä, että kannattaa kyllä herkästi vaihtaa lääkäriä raskauden aikana, jos vähänkään epäilyttää oman lääkärin osaaminen. Raskauden aikaisilla huonoilla kilppariarvoilla kun on ihan tutkitusti yhteys sekä keskenmenoihin, että myös vauvan älylliseen kehitykseen niin kannattaa olla tarkkana.

On jäämässä ja asiasta sovittiin jo raskauden alkuvaiheessa, eli tällä uudistuksella ei ole tekemistä asian kanssa. Mies siis otti asian itse puheeksi ja sanoi, että haluaa jäädä lapsen kanssa kotiin, jää todennäköisesti kun vauva on reilun vuoden ikäinen. Edit. Meillä myös tulot ovat suht samansuuruiset, eli sen puolesta ei ole väliä, kumpi kotiin jää.

^ kiinnostais myös mua, meillä olisi Jorviin suunta syyskuun paikkeilla.

Blixen, varsinaisesti liikatoiminta-asioihin en osaa ottaa kantaa kun itse meen vajaan puolella, mutta labrat ainakin olisi hyvä ottaa niin pian herättyä kuin mahdollista (virallinen raja taitaa olla klo 10 mennessä). Kannattaa ehdottomasti pyytää kokeet myös T3V:stä, vasta-aineet myös eli TPOab. Jos muuten olet Facebookissa, siellä on parikin ryhmää kilpirauhassairauksille, nimeltään "Kilpirauhanen" ja "Kilpirauhashormonit", joihin kannattaa liittyä. Noissa on paljon osaavia jäseniä, joilta voi kysellä apuja.

Leighton, alkuraskaudessa monella jomottaa mahaa, nippailee, vihloo jne. ja se on ihan normaalia eli älä turhaan huolehdi . Kunnolla verinen vuoto (eli siis ihan punainen) ja siihen liittyvät menkkamaiset tai voimakkaammat kivut voivat olla merkki keskenmenosta, mutta monella on myös noita alkuraskauden vuotoja ja silti raskaus jatkuu ihan normaalisti, veri saattaa tulla limakalvoista tms. Onnea plussasta ja tsemppiä odotukseen! Kuten Sofianna tuossa ylempänä hyvin tiivisti, hermoja tämä odotus vaatii ja taitaa vaatia läpi koko raskauden .

Mulla tippuu kaikki tavarat käsistä, paitoja on hinkattu jo moneen kertaan tahranpoistoaineella kun kaikki ruoat tuntuu tippuvan tohon mahan päälle ja sain hirveän raivo/itkukohtauksen miehelle, joka oli unohtanut ilmoittaa mulle, että oli päässyt perille kaverinsa luo parin tunnin ajomatkan päähän. Olin siis varma, että se oli vähintään loukussa romuttuneessa autossa ellei peräti kuollut, kun viestiä ei tullut ja kun koitin soittaa, ei saatu yhteyttä (akku oli loppu). Kun siis vihdoin sain miehen puhelimen päähän, vetäisin normaalisti rauhallisena ihmisenä sellaiset kilarit, ettei tosikaan... Mies oli aika ihmeissään, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin ja ehkäpä se tästä lähin muistaa ensimmäiseksi laittaa vaimolle viestiä, että hengissä päästiin perille .

Kuten Yazz mie oon noussut sängystä ylös/sängyn laidalle ja kömpinyt takaisin toiselle kyljelle... Mulla ei tosin kovin pahat kivut ole, lähinnä häpyliitoksessa, mutta kääntyminen on "normityylillä" kyllä kivuliasta. Samalla tulee sit aseteltua se jalkojen välissä oleva megatyyny uudelleen .

^ latasin tuon saman, tositilanteen kokemusta ei vielä ole mutta testasin ja näytti pelittävän ihan hyvin.

Pakkohan tuota oli testata , puhelin Lumia 800. Mun sykkeen löysi hyvin rinnalta ja sai sen laskettua, vauvankin sykkeen löysi kyllä mutta mittausaikaa en saanut millään täyteen, vauva tuntui liikkuvan sen verran, että luikahti aina alta pois. Eli ihan hauska testi mutta en sen kauempaa jaksanut leikkiä. Lisäys: nyt siis rv 32+1, sovelluksen mukaan pitäisi toimia oliko rv 27 vai 25 lähtien.