brenlynn

Meidän pojasta tuli *viuh*.

Hapolliset juomat! Nämä olivat alkuraskaudesta ihan ykkösjuttu ja välillä himo laantui, mutta nyt taas pari viikkoa on tehnyt niin mieli kaikkea hapollista. Ja hampaat kiittää.

Väittäisin huikean yhden raskauden kokemuksella hiljaisuuden johtuvan enemmänkin siitä, että tilaa alkaa olla niukemmin. Esikoinen ei erityisemmin "riehunut" loppuraskaudesta ja aika usein päädyin kiskomaan sitten sokermehuja ja tökkimään mahaa liikelaskennan parissa. Jos asia epäilyttää, kokeile tosiaan jotain sokeripitoista mehua tms. ja liikelaskennastakaan ei ole mitään haittaa. Kiitos Jenny-Maria. Vauva rupesi onneksi liikkumaan enemmän nukkumaan mennessä. On koko raskauden ajan ollut hyvin rauhallinen ja herätellä on saanut milloin Jaffalla, milloin suklaalla. Kerran jouduttiin lähtemään näytillekin kun liikelaskenta ei täyttynyt niin liekö siitä jäänyt vähän ylivarovainen olo. Mutta tosiaan ihan järkeenkäypää, että tila alkaa pikkuhiljaa käydä vähiin.

Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan. Sanoisin, että supistelu tuossa vaiheessa on vallan normaalia. Tarkistamista en pitäisi kuitenkaan maailman huonoimpana ajatuksena, koska rääpäleillä on "veto-oikeus" tulla maailmaan jo ennen täysiaikaisuuttakin. Täällä kohdunkaula katsottaisiin neuvolassa, jos lääkäri olisi paikalla. Itse kävin esikoista odottaessa kuitenkin yksityisellä, josta sitten laitettiin lähete samalle päivälle päivystyskäyntinä TAYS:in äitiyspolille (turha käynti, tosin eli ei mitään mainittavaa) vähän kuin varmuuden varalta. Samalla katsottiin mm. tulehdusarvoja. Uskalsin lähteä reissuun ja selvisin onneksi yhtenä kappaleena takaisin. Suppareita ja menkkakipumaisia tuntemuksia on tosin edelleen, tänään ovat jatkuneet aamusta asti, mutta levolla selvästi kuitenkin lieventyneet. Onkohan muuten normaalia, että vauva on tavallista hiljaisempi supistusten takia?

Mä suosittelisin seurailemaan olotilaa ja sulla ilmeisesti on kotona verenpainemittari (?), niin seurailla niitä verenpaineitakin. Ja ottaa asian puheeksi sit ku seuraavan kerran on aika neuvolaan. Riittävällä juomisella saa nostettua ainakin vähän verenpaineita (nesteitä joku 2,5-3 litraa päivässä) ja varmaan vesipullo on hyvä olla sängyn vierellä et jos yöllä herää, niin ottaa huikkaa jo siinäkin vaiheessa, voi helpottaa aamun oloa ja vähentää huimausta. Ja helpottaa tossa päivittäisessä nesteytyksessäkin, ite oon huomannut että helpommin tulee se kolmisen litraa päivässä jos puolen litran pullosta hörppäisen ekat puolet jo yöllä Muutenkin kaikki ylösnousut kannattaa tehdä tunnustellen, asteittain ja varovaisesti, ettei lähde taju, just toi ois pelottavaa et sit iskis masun johonkin... Ja vaikka raskauden aikana yleensä suositellaan vähentämään suolan käyttöä, niin sun tapauksessa siihen ei kyllä oo tarvetta, sillä ainakin saa paineita nostettua Mitä oon aiheesta lueskellut, niin ilmeisesti tosi matalista paineista voi olla haittaa sikiöllekin, mut muistaakseni vaikutukset lähinnä kasvuun et voi jäädä pienikokoiseksi, ja vasta loppuraskaudessa tiheempi seuranta aiheellista, jos on jatkuvasti matalat paineet. Juu, mittari on onneksi kotona. Neuvolassa käytiin eilen ja eipähän tälle oikein mitään voi. Itse mietin olisikohan yhteydessä hemoglobiinin laskuun... Nyt on onneksi lisärauta menossa niin pitää seurailla nousevatko paineet. Ja eikun suoraan toiseen tyhmään kysymykseen. Mulla on viikkoja 33+3 ja eilen kipeitä suppareita tuli tiheästi kahden ja puolen tunnin ajan illalla ennen kuin laantuivat. Kohdunsuun tilanne on katsottu viimeksi elokuussa ja sillon kanavaa oli hieman reilu pari senttiä jäljellä ja kiinteän ja pehmeän välissä. Meidän olisi tarkoitus lähteä viikonlopuksi reissuun miehen vanhempien luo josta on sairaalaan matkaa yli tunti. Mietinkin, että pitäisiköhän soittaa neuvolaan ja pyytää, että tuo kohdunkaulan tilanne tarkistettaisiin? Neuvolassa sitä ei kai täällä suoraan katsota, vaan menisi lähetteellä jonnekin, mutta onkohan tällainen supistelu näillä viikoilla jo ihan tavallista eikä mikään varoitusmerkki lähenevästä synnytyksestä?

Mulla eivät meinaa millään nousta yli sellaisen 90/60. Ihan "rajojen" sisällä nuo arvot kyllä taitaa olla, mutta kun on tottunut vähän korkeampiin lukemiin niin olo on ajoittain kyllä tosi heikko ja huimausta tosiaan on joskus ihan paikallaankin. Onneksi nyt eivät ainakaan alemmas ole tuosta enää romahtaneet.

Onkohan alhaisesta verenpaineesta jotain muuta haittaa (tai voiko se johtua jostain) kuin huimaus ja pyörryttäminen? Paineet ovat lähteneet parin viime päivän aikana laskuun ja tänä aamuna olivat 78/56 ja siitä sain liikkumalla ja kahvia juomalla nostettua ainakin hetkeksi 91/60. Paineet ovat tavallisesti neuvolassa olleet keskimäärin 113/80. Kannattaakohan edes soitella neuvolaan vai vaan seurailla oloa... Lähinnä se mietityttää, että kaadun huimauksen takia ja isken mahan pahasti.

Mekin osallistutaan seulontoihin. Eilen juuri saatiin kuulla riskiluku downista ja se oli 1:7600. Menen kuitenkin vielä uuteen veriseulaan rv 15, kun tuo ensimmäinen otettiin muutama päivä liian myöhään (raskaus olikin pidemmällä mitä aluksi luultiin). Miten tuo myöhässä otettu testi tulokseen vaikuttaa niin sitä ei neuvolassa osattu sanoa. Lähinnä oman mielenrauhan vuoksi käyn nyt tuossa uudessakin testissä.

Minä taisin ostaa rv9 ensimmäiset äitiysfarkut. Turvotus oli niin järkyttävää, ettei normifarkkujen kanssa ollut mitään toivoa kiinnimenemisestä. Hennesiltä onneksi löytyi tosi kivat .

Meillä terkkari varasi suoraan nt-ultra-ajan ekalla käynnillä. On kyllä näköjään monia käytäntöjä miten tuo hoidetaan.

^ Tuohon en valitettavasti osaa vastata, mutta uuden veriseulan voi ottaa muistaakseni viikoilla 15-16. Mulla saattaa itselläni olla tämä edessä, kun eilisen ultran perusteella olinkin jo viisi päivää pidemällä mitä luultiin ja veriseulan otto saattoi mennä liian myöhäiseksi. Eilen siis nt-ultra ja turvotusta 1,4 mm, joten ei mitään hälyttävää .

Meilläkin tärppäsi ekasta. Olin ennen yritystä asennoitunut siihen, että odottamaan saatetaan joutua, joten yllätys oli suuri (ja mieluinen) kun plussa saatiin.

Lähipiirille melkolailla heti (vanhemmille, sisaruksille ja parhaille ystäville). Kuitenkin eletään toistemme iloissa ja suruissa mukana niin en kokenut, että asiaa tarvitsisi salailla.

Alkuraskauden ultrassa käyty tänään rv 6+3 ja pieni sydän siellä sykki .

Multa otettiin tänään kierukka pois ja suunnitelmana on tjottailla. Ei stressata vielä vaan sovittiin, että katsotaan puoli vuotta ja sitten aloitetaan aktiivisempi yrittäminen jos siltä tuntuu. Mutta toisaalta... Kyllä sitä vaan meinaa silti laskeskella milloin se ovis onkaan.