Onnenmyyrä

Jäsen
  • Content count

    12
  • Joined

  • Last visited

About Onnenmyyrä

  • Rank
    Aloittelija
  1. Kerroin ihmisille sitä mukaa, kun olen heihin törmännyt... Eli aivan alusta, viikoilta 3+ saakka. En usko, että tieto on kenellekään niin merkityksellinen kuin meille itsellemme, joten en nähnyt syitä sitä pantatakaan. Facebookissa en ole asiasta lätissyt, koska olen kyllästynyt siihen että siellä on aivan liikaa ihmisiä jotka eivät muuta teekään kuin jauhavat lapsistaan...
  2. Kävin pomon "luolassa" n. viikolla 7, eli melko aikaisin. Hän on melkein kuusikymppinen mies, mutta tosi leppoisa! Kommenttina tuli, että "äitiyslomahan on yksi parhaita syitä jäädä töistä pois" . Ihana suhtautuminen!
  3. Raskautumiseen meni yli puolitoista vuotta, joten ehdin napsia melkoisen pitkään foolihappoa, josta mielestäni puhutaan edelleen liian vähän. Muita muutoksia ei ollut .
  4. Sama juttu kuin monella muullakin, että Helmi jää käyttämättä, koska on liian yleinen. Olis ollut ihan ykkössuosikki, tosi kaunis nimi, ja äitini on Helmi. Lähipiirissä tosin kastettiin vastikään kekseliäästi eräs Helmiina . Ihana nimi sekin, harmittaa kun emme itse keksineet! Liina-nimi on mielestäni sointuva ja kaunis, mutta onko se vähän hassu? Pöytäliina-mielleyhtymä? Mun korvaan nimi on raikas, sellainen liinaharja . Miksei myös Lina menisi, mutta pääsääntöisesti en tykkää nimistä joiden kirjoitusasu poikkeaa lausumisesta. Kaikki oman sukupolveni nimet jää myös automaattisesti pois. Muistan koulusta melkoisen monta Pasia, ja niistä kaikista on tullut jotain rikollisen, työttömän ja alkoholistin välimuotoja...
  5. Tämä käytäntöhän yleistyy. En kuulu kirkkoon ja minulla on yksi lapsi lähipiirissä, jonka "aikuinen ystävä" (uskonnoton kummi) olen. Onhan joulunkin kristillinen sanoma karannut aika kauas nykyjoulun vietosta, joten miksei kummiuttakin voisi soveltaa . Omalle lapselle tulisi ehkä 4-5 kummia: siskoni, veljentyttöni, paras ystäväni ja miehen kaksi ystävää. Onkohan tuo liian suuri määrä? Toisaalta tuosta on enää hankala karsia - mulla on viisi hyvää ystävää, joista yksi se vanha paras. Muita on mahdoton laittaa järjestykseen, joten täytyy valita kaikki tai ei ketään. Ei ketään siis, muuten kummimäärä olisi jo lähempänä kymmentä .
  6. Ihan samoilla linjoilla. Kävin alkuraskauden aikana Italiassa, ja maahan suorastaan tursuaa juustoa! Olisi ollut melko toivotonta ruveta kyselemään, mikä on pastöroitua jne., kun paikalliset juuri ja juuri tunnistavat sanan "cheese" (ja itse en osaa italiaa). Olen myös kotona nakerrellut satunnaisia juustopaloja ja saattanut juoda yhden siiderin. Mulla on vähän turhankin kohtalonuskoinen asenne - vaikka kuinka varoisi, saattaa silti napsahtaa keskenmeno tai muu onnettomuus, ts. vahinko ei tule kello kaulassa. 50 gramman päivittäinen lakurajoitus aiheuttaa lähinnä ärsytyksensekaista huvitusta, vaikka ymmärränkin että se on vain suositus. Olen myös satavarma, että kymmenen vuoden päästä suositukset on taas ihan erilaiset .
  7. Suhtaudun tähän asiaan yhtä rennosti kuin koko raskauteen ylipäänsä . Nyt on vk 15 ja olen ottanut saunassa muutaman kerran huikan oluesta, ja yksissä illanistujaisissa lasillisen kuohuviiniä + yhden pienen siiderin pitkän illan aikana. Se on kuitenkin maksimini, suurempi määrä tuntuisi väärältä, enkä koe sitä tarvitsevani, koska ajatuksena ei kumminkaan olisi humaltua. Samalla systeemillä jatkanen loppuraskauden - itsetarkoituksellisesti ei alkoholia, mutta hyvin pienen määrän voi satunnaisesti ottaa. Eiköhän sieltä ihan kelpo vauva tule .
  8. Kiva lukea että melko myöhäisilläkin viikoilla pystyy vielä reissaamaan . Mä haaveilen biitsilomasta vielä syyskuun alkuun, silloin on n. viikko 32 meneillään. Saattaa siis jopa onnistua, jos vointi on hyvä! Tällä hetkellä viikkoa 14 elävälle kaikki 30+ - viikot vain kuulostavat siltä, että vauvahan syntyy silloin hetkenä minä hyvänsä... En uskalla varata lomaa, mutta äkkilähtö-optio on kiva tietää.
  9. Olemme avoliitossa. Lapsi saa melko sopuisasti miehen sukunimen, koska se on harvinaisempi ja mielestäni myös nätimpi. Sisäinen feministini ei ärähdä tästä .
  10. Meni reilut puolitoista vuotta ehkäisyn jättämisestä, eli melko kauan. Monet näyttävät tulleen raskaaksi ihan muutamassa kuukaudessa, hassua . Luulin, että on tavallista että joutuu odottamaan pidempään. Meille sinänsä kyllä sopi tämä tapa, koska en olisi ehkäisyn lopettamisesta huolimatta olisi ollut vielä valmis aivan heti. Oli siis hyvä, että ajatukseen ehti tottua, koska raskaus kumminkin tuli pienenä järkytyksenä . Moni muu toki on nopeammin valmis, ja kieltämättä melkein parivuotinen odottelu sai miettimään, että missä on vika. Kilpirauhaslääkitys lopulta sai raskauden aikaan, ilman sitä se ei olisi onnistunut vieläkään.