laulau

Mrs L: olet ilmeisesti espoolainen, joten HUS:n ohjeiden mukaan mennään? Äitiyspolilla tapaat diabeteskätilön, jonka kanssa käytte ruokavaliota yms vielä läpi. Lääkäri tekee sitten kokoultraa joskus viikon 36 paikkeilla? Näin ainakin minulla. Itse sain lopulta insuliinit sillä, että paastosokerissa oli noin kaksi ylitystä luokkaa 5,5-5,7 viikossa. Ruokavaliolla ja liikunnalla ei saatu kuriin. Laitoin aamulla ja illalla pitkävaikutteista insuliinia rv36+0 alkaen. Vauva syntyi rv 39+6, paino oli 3140 g ja pituus 51 cm. Ei tullut sokerivauvaa:) Lapsen verensokeria seuraattiin sairaalassa mittaamalla verensokereita useamman kerran vuorokaudessa siihen asti, että verensokerit ovat riittävän hyviä (joku hoitaja sanoi, että pitää olla vähintään 2,7, joku sanoi että käytännössä 3,0). Meidän vauvalla oli ensimmäisenä päivänä kaksi arvoa alle rajan, ja hoidoksi annettiin 30 ml lisämaitoa tuttipullossa. Siihen nähden, että senkin jälkeen jouduttiin antamaan muutaman kerran lisämaitoa kun oma maito ei vielä ollut noussut, niin ei kovin paha. Sokeriseuranta lopettiin sitten seuraavan päivän iltana. Minua pyydettiin mittaamaan oma paastoverensokerini 12 tunnin paaston jälkeen heti synnytystä seuraavana yönä. Lapsi syntyi siis aamulla, edellinen yö oli mennyt synnyttäen ja sitäkin edellinen aika vähillä unilla. Yritin ensin paastota, mutta oli vähän liian rankkaa heti ekana yönä. Kävin sitten yöhoitajan kanssa sopimassa, että paastoan vasta seuraavana yönä. Onnistui sitten.

Vieraalle: Kyllä minä aloitin ne insuliinit viikolla 36+0. Vänkäsin vastaan, mutta ei minulla oikein riitä perusteita kieltäytyä, kun sanotaan että kyse on vauvan parhaasta. Eikä toisaalta energiaa mennä yksityiselle lääkärille tms hakemaan toista mielipidettä. Tiedä sitten olisko kaikissa sairaaloissa/kaikki lääkärit samaan päätyneet, mutta luotan nyt kuitenkin siihen, että ei niitä vauvan haitaksi määrättäisi. Eivät nuo verensokeriarvot ihan mahdottoman alhaisiksi ole sillä pudonneet, paasto on nyt välillä 4,5-5,0. Hirveän paljon mielummin olisin toki ollut ruokavaliohoitoinen raskausdiabeetikko kuin insuliinihoitoinen. Ultrassa vauva arvioitiin kooltaan ihan viikkoja vastaavaksi. Old_Lady: Jaa, aamupalaani on kuulunut mustikka joitakin kuukausia, rahkajogurtti menee helpommin alas niiden kanssa. Ei havaittavaa vaikutusta, mutta ehkä se olisi pitänyt syödä iltapalalla paastosokeriin vaikuttaakseen:) Pudde: Et sinä välttämättä niitä insuliineja saa, mutta itse olen kokenut insuliinien laiton helpommaksi kuin verensokerin mittauksen. Senkun pistää sen insuliinin reiteen suunnilleen oikeaan aikaan päivästä, ei tarvitse vahtia kellon kanssa syömisiä, ei pistellä sormenpäitä kipeäksi eikä ottaa uusintamittauksia. Sattuukin vähemmän. Tosin ikävä kyllä insuliinit eivät vähennä verensokerin mittausta.

Nooo, ehkä painonnousu ei tosiaan ole ainoa asia. Hieman vaan turhautti ja turhauttaa vieläkin, kun luulin että muutama paastoarvon ylitys ei olisi niin vaarallista. Tilanne on siis ollut ihan sama joulukuun alusta asti (muutama paastoarvon ylitys viikossa) ja luulin, että sillä mennään, mutta nyt tulikin insuliinit. Mutta minun tilanteeni on rehellisyyden nimissä ollut alusta asti jo vähän huonompi, koska huolimatta normaalipainosta ja liikkunnallisesta elämäntavasta paastoarvot ovat olleet koholla jo ennen raskautta. Säännöllisellä syömisellä, dieetillä ja liikkunnalla sain tilanteen pidettyä kuitenkin hyvänä elokuusta marraskuuhun, eli ylityksiä ei tullut kuin harvoin. Tuntuu, että kaikilla on tässä niin erilainen tilanne, kenellä heittää mitkäkin sokerit ja millainen dieetti riittää sokeriarvojen kuriin saamiseen. Tuntuisi kyllä siltä, että jos vain paastoarvoissa on vikaa ja aterian jälkeiset arvot ovat järjestään hyviä, niin ongelman täytyy olla jollain tapaa erilainen kuin niillä, joilla nimenomaan aterian jälkeisissä arvoissa on nousua. Mikä ikinä nyt vaikuttaakaan haimaan, maksaan ja hormonitoimintaan. Toisaalta, ehkä ihminen ei kuitenkaan itse pysty tekemään muuta kuin syömään järkevästi ja liikkumaan, ja jos se ei riitä, niin sitten ei. Voin kuitenkin lohduttaa, että insuliinien pisto itsessään ei ole ollut iso juttu kunhan vaan sopeutuu ajatukseen muuten:)

Onko täällä ketään, jolla olisi nimenomaan vain paastoarvoissa ollut ongelmaa, ja saanut sen kuriin ruokavalion avulla? Myöhäinen iltapala on jo käytössä. Yösyömistä ei oikein suositultu, ja itsekään en oikein tajua miten se toimisi: joka yö kello kolme herätyskello soimaan ja pieni yöpala? Muutamana yönä heräsin kyllä muutenkin yöllä valvomaan muutamaksi tunniksi ja söin jotain pientä. Mittailin sokerit yöllä ja aamulla, ja selvästi huomasi että leivänpala ja lasi maitoa laski sokereita. Tällä hetkellä ihmettelen, että oliko tässä minun dieetissäni nyt mitään muuta tarkoitusta kuin estää painonnousu - onko mitään hyötyä välttää nopeita hiilareita jos aterian jälkeiset verensokerit ovat kuitenkin ok, eikä paastoverensokeriin oikein pysty ruokavaliolla vaikuttamaan (paitsi ehkä sen painonnousun kautta)?

yhyy, nyt minulle halutaan aloittaa insuliinit kuitenkin. Tähän riittää ihan vain kaksi paastoarvon ylitystä viikossa (5,5-5,7) niin että olen joka aamu paastoarvon mitannut. Tällainen tilanne on ollut noin kuukauden. Muuten paastoarvot vat välillä 4,8-5,4. Yksikään ruokailun jälkeinen arvo ei ole kohonnut. Ultra on ensi viikolla, mutta kuulemma silläkään ei ole merkitystä, vaikka vauva olisi ihan viikkoja vastaava. En oikein tiedä mitä ajatella!

Pudde: Ei mitään superihmeellistä. Kokeilin hetken hyväkarppausta, mutta se ei parin alkupäivän jälkeen tuntunut toimivan sen paremmin kuin aiemminpi enemmän tai vähemmän suositusten mukainen ruokavalio. Eli syön säännöllisesti ja aika lailla ohjeiden mukaan. Valkoista viljaa tai sokeria vain muutaman kerran viikossa, muuten täysjyvää, kasviksia, kalaa, lihaa, oliiviöljyä yms. Töissä söin ihan normaalilounasruokaloista, mutta en sitten ottanut ollenkaan tai otin vain vähän valkoista riisiä/perunaa/vaaleaa pastaa. Olen yrittänyt liikkua 5-7 päivänä viikossa, käyn kävelyllä ja jumpissa. Vointi on aika hyvin sallinnut liikkumisen. Nyt täytyy katsoa taas uudestaan millaiseksi arki muodostuu, kun työt loppuivat juuri ennen joulua.

Mites pärjäsitte joulun yli? Minä sain diabeteshoitajalta "luvan" syödä jouluaattona mitä haluan, ja täytyy tunnustaa että venähti tämä herkuttelu kyllä vähän pidemmäksi.. Tosin jostain syystä en jaksa olla ollenkaan huolissani. Eivätpä ne arvot näiden herkuttelupäivienkään jälkeen sen ihmeempiä ole olleet, paasto 5,6-5,7. Tänä aamuna paastosokeri oli 5,2 vaikka eilen meni kyllä suklaakonvehteja enemmäkin. Toisaalta suklaakonvehteja lukuunottamatta eilinen oli kyllä muun ruokavalion ja liikunnan puolesta ihan oikeaoppisesti eletty, ja rentoutunutkin olen ihan kunnolla, joten niilläkin lienee vaikutus. Ehkä vähän on tullut sellainen olo, että ei tässä kannata yksittäisiä suupaloja tai aterioita niin kytätä. Huomenna palaan kuitenkin arkeen ja hyvä niin. Taas kerran totesin, että kyllä tämä makea vaan minulle maistuu. Luulisi, että näin pitkä sokeri- ja herkkulakko olisi aiheuttanut kunnon vieroittumisen suklaasta ja muusta, mutta heti sitä menee kun antaa vain itselleen luvan. Jotkut onnelliset eivät ole niin sokerihiiriä.

Minulla oli 2 vuotta kuparikierukka, en ole (vielä) synnyttänyt. Kuparikierukka toimi minulla todella hyvin. Olin muutaman vuoden etsinyt ehkäisykeinoa ja kokeillut kolmea erilaista hormonaalista ehkäisyä, joista kaikista tuli kuitenkin ikäviä sivuvaikutuksia. Kuparikierukan kanssa kuukautiset pitenivät noin yhdellä päivällä, mutta pidennys oli niissä niukissa päivissä, joten ei niin haitannut. Alun runsaista päivistä yksi runsastui entisestään, mutta ei sietämättömäksi. Kuukautiskivut vähenivät. Gynekologien kommenteista päätelleen ovat kyllä tottuneet kuulemaan enemmän huonoja kokemuksia kuparikierukasta. Kierukka toimi hyvin sen pari vuotta ja poistamisen jälkeen tulin hyvin nopeasti raskaaksi.

Äitiyspoliklinikan diabeteshoitajan mukaan insuliinit tulisivat, jos kaikki paastoarvot alkaisivat olla 5,5 ja 5,6:sta. Harvemmista ylityksistä ei automaattisesti tule insuliineja, vaan siinä tapauksessa tilannetta arvioidaan kokoultran avulla, eli jos lapsella ei olisi keskivartalolihavuutta, jatketaan seurantaa, ja varmaankin sitten insuliinit, jos keskivartalolihavuutta olisi. Tuntui ihan järkevältä Ja oli ihana jutella tunti näistä asioista jonkun kanssa, jolla oli jotain näkemystä asiasta. Mies tai muu lähipiiri ei tietenkään oikein osaa ottaa kantaa näihin asioihin, kun aihe on vieras. Kuulemma virallinen suositus on myös muuttumassa vähähiilihydraattisemmaksi vaikkakaan ei kyllä niin tiukaksi kuin minun dieettini. Hoitaja oli sitä mieltä, että minun ei edes kannata pitää niin vähähiilihydraattista dieettiä, ja voi olla tottakin: eilisen ja tämän aamun paastot olivat taas 5,2 ja 5,3 huolimatta samasta linjasta.

Oma-aloitteisen, neljän päivän tiukan seurannan perusteella: HUS suositusruokavalio ei toimi minulla, pitää syödä paljon vähemmän hiilihydraatteja. HUS:in suositus on 160-230 g, minä olen syönyt nyt useampana päivänä 110-130 g hiilihydraattia/päivä, ja sillä paastoarvot ovat laskeneet 4,8-5,0:een tuosta 5,5:n kieppeiltä. Vähän pelkään laihtuvani tällä dieetillä ja kuituja en todennäköisesti saa tarpeeksi, vaikka yritänkin vetää hiilihydraatit 100 % täysjyväleivästä yms. Jos tämä ruokavalio lakkaa toimimasta, niin luulisin että insuliineille mennään. Toisaalta jos tämä toimii, niin on jokin keino kontrolloida oikeasti verensokeria. Tähän asti paastoarvot ovat tuntuneet vähän satunnaisilta. Aikaisemmin en siis laskenut hiilihydraatteja ollenkaan. Katsotaan mitä äitiyspolilla sanotaan. Niin ja missään vaiheessa en ole varsinaisesti huomannut, että liikunta auttaisi. Samalla tavalla ne sokerit tuntuvat heittelevän, olin sitten liikkunut viikon ajan lähes joka päivä 1-2 h tai liikkunut koko viikon aikana vaan sen pari tuntia. Mutta ehkä sillä on niin hidas vaikutus, että ei sitä oikeasti näekään suoraan. Kauheasti toivon, että minulla alkaisi tilanne muutaman viikon kuluttua helpottamaan. Sitä on kai turha enää toivoa, että mitään verensokerijuttuja ei olisikaan:) Harmi, kun muuten olisi ollut niin helppo raskaus alun pahoinvointia lukuunottamatta. ^Näiden pienten ylitysten suhteen olen miettinyt, että millaisia ne terveiden ihmisten paastoverensokerit sitten yleensä ovat raskaudessa? Vähän eri tavalla miettisi näitä 5,6 ylityksiä, jos tietäisi ovatko normaalit arvot (samassa vaiheessa raskautta) luokkaa 4,0, 4,5 vai 5,3. Niin ja Ruotsissa ja Tanskassa raskausdiabetesta diagnosoidaan samoilla arvoilla kuin ei-raskaana olevien verensokereita. Raskausdiabetesdiagnoosin saa vasta jos paastosokeri on yli 6, muita arvoja en muista. Tosin on kyllä tiukempiakin arvoja on kuin nämä nykyiset Suomessa käytetyt. Käypä hoito-sivuilta tämän tiedon kaivoin, vaikka en nyt jaksa sivua etsiä.

En tiedä vielä mitä äitiyspolilla sanotaan ja miten tämä kehittyy, mutta olen miettinyt, että uskaltaisinko kieltäytyä insuliineista jos pienillä ylityksillä sellaisia määrättäisiin. Syön kuitenkin järkevästi ja liikun vielä aika paljon, BMI oli ennen raskautta 22 ja tähän mennessä kiloja on tullut 7. Nyt painonnousu on pysähtynyt tiukemman ruokavalion takia. Sf-mitta on alakäyrällä. Että jos tällä mennään, niin tuntuisi aika hurjalta ruveta laittamaan insuliineja. Äh, en tiedä. Kai on kuitenkin myönnettävä itselleen, että jotain ongelmaa sokeriaineenvaihdunnassa on, kun jo ennen raskautta sokereita seurattiin, eivätkä omat tiedot riitä arvioimaan mikä on tarpeen ja mikä ei.

Jaahas, paastoarvot pyörivät rajoilla ja ylittyvät vaikka olen nyt muutaman viikon noudattanut aika tiukkaa linjaa. Elokuusta asti selvittiinkin aika kunnialla. Ylitykset ovat olleet nyt aika pienia, 5,6 parina aamuna. Saan sitten seuraavaksi lähetteen äitiyspolille. Kuinka helposti insuliinit määrätään (HUS/Jorvi, jos sillä on väliä)? Sinimeä voin lohduttaa, että minä sain aika pitkään syödä herkkujakin kunhan noin suurinpiirtein noudatin dieettiä. Nyt ajattelin kokeilla, auttaisiko vähähiilihydraatinen dieetti. Tai jossain määrin olen noudattanut sitä jo aiemmin, mutta nyt ihan lasken hiilihydraattimääriä ja katson toimivatko suosituksia alhaisemmat määrät. Novodiabetespalvelun verkkolääkäri on muuten todella masentava: aina jaksaa toistaa kaikille, että insuliinihoitoisten raskausdiabeettikkojen vauvoista viidennnes on makrosomisia. No en minä sitä insuliinihoitoa halua, kiitos vain!

Olen itsekin ihmetellyt tätä. Esim. raskausdiabetesdiagnoosia et saa, jos kaikki arvot ovat alle rajojen, esim. paastoverensokeri 5,1. Diagnoosi tulee, jos yksikin arvo yli rajan, eli esim paastoverensokeri 5,5. Tämä tuskin tarkoittaa sitä, että ensimmäinen henkilö saa vedellä pullaa ja sokeria mielin määrin, ja lapseen ei vaikuta mitenkään, tai että jokainen nopea hiihydraatti jälkimmäisen ruokavaliossa siirtyisi suoraan vauvaan. Kai tapauksia riittää kaikkiin ääripäihin, vaikeat raskausdiabetekset ja ihmiset, jotka voivat syödä mitä vain ilman vaikutusta. Kai verensokeri nousee kuitekin kaikilla ihmisillä, jos syö paljon sokeria yms? En tosin yhtään tiedä, mihin terveen ihmisen verensokeri nousee esim. 3 dl cokista juotuaan? Tai kuinka herkästi se oikeasti vaikuttaa vauvaan. Joka tapauksessa ihan yleisesti esim. liikelaskennassa ohje kaikille on, että syö/juo jotain makeaa, jotta vauva liikuu enemmän, eli oletetaan kaikkien vauvojen reagoivan siihen sokeriin.

Minulla alkaa motivaatio loppua. Elokuun puolesta välistä tätä, ja vielä 3 kk edessä. Tilanne ei edes ole kovin vaikea, aika pitkään tuntui että saa syödä aika vapaasti, kunhan söi säännölliseti ja riittävästi kuitua yms. Söinkin sitten silloin tällöin herkkuja. Noin kolme viikkoa sitten tuli pari 5,6 paastoarvoa. Jätin taas herkut pois (tai ainakin vähensin..muutamia sortumisia), ja arvot laskivat taas sinne pyörimään viiden kieppeille. Mutta kyllästyttää. Jotenkin vaikea ottaa enää koko asiaa kovin vakavasti. Ruisleipää ja kasviksia kyllä kuluu ja syön edelleen säännöllisesti. Pelkään että tämä tästä vielä oikeasti vaikeutuu, ilmeisesti hyvinkin mahdollista.

Onko näin? Minulle tehtiin sokerirasitus viikolla 14, ja kun siitä tuli radi-diagnoosi, niin neuvolasta sanottiiin, että toista kertaa ei sokerirasitusta tehdä. Tuntui ihan järkevältä, kun ei kai se asia miksikään muutu. Oliko lääkäri sinun kohdallasi jostain tietystä syystä tuota mieltä? Itselläni on siis kohta 26 raskausviikkoa täynnä, ja HUS/jorvi on sairaala. Äitiyspolilla en kyllä ole käynyt, pelkästään sen yhden kerran diabeteshoitajalla.

Onko kellään mitään tietoa tai kokemusta siitä, kuinka paljon edellisen päivän ruokailut vaikuttaa seuraavan aamun paastoarvoon? Mulle on jäännyt vähän epäselväksi se, mikä paastoarvoon eniten vaikuttaa. Toisaalta puhutaan elämäntavoista, ruokavaliosta ja liikunnasta, toisaalta kuulostaisi siltä että ne edellisen päivän ruokailutkin voivat vaikuttaa. Minä nimittäin söin edellisenä iltana ennen sokerirasituskokeen paastoa hampurilaisaterian: kerroshampurilainen ja ranskalaiset. Tarkoitus oli toki syödä jotain järkevää, mutta aikataulut petti, ja hirveällä kiireellä Hesburgerissa jotain ennen kuin 12 h paasto alkaa. Ei varmaankaan mikä paras veto. Välistä tuntuvat ihan satunnaisilta nämä verensokeriarvot ja niihin vaikuttavat tekijät.

^ Voi elämä, en ole ikinä ajatellut että balsamico olisi sokerillista. argh. Täytynee katsoa vähän tarkemmin sitä pulloa ensi kerralla. Kuinka usein mittaatte sokereita? Onko ohjeistus mittailuille erilaista raskauden loppuvaiheen radissa? Minä olen saanut ohjeeksi mitata joka toinen viikko 2-4 kertaa paastoarvon ja aamupalan jälkeen 1 h sokerin, ja joka toinen viikko ennen ja jälkeen kaikkia aterioita. Se on oikeastaan aika vähän mittauksia tietääkseen miten mikäkin vaikuttaa. Vai onko kyse vain siitä, että muutaman kuukauden kuluttua minäkin tiedän paremmin kuin nyt ihan tällä mittailulla?

^^^^Minä en ole vielä oikein osannut ajatella synnytystä, loppuraskautta, lasten vaatteita yms. Ensimmäinen lapsi, enkä oikein osaa ajatella seuraava raskausviiikkoa, neuvolaa tai ultraa pidemmälle. Mutta sitä olen kyllä ajatellut, mitä haluan sitten syödä kun lapsi on syntynyt Olen kertonut jo miehelle kuinka hän saa sitten tuoda minulle sushia, irtokarkkia, suklaaleivoksen ja hyvää kahvia. Kahvi ei siis oikein maistu nyt, siitä tuo kahvi. Mutta mitä vikaa on balsamicossa? ^^^Minä en ole jaksanut pitää ruokapäiväkirjaa, enkä myöskään laske hiilareita tai kaloreita. Ruoka-ajoissa ja määrissä olen noudattanut HUS:n ohjelappusta, ja tietenkin yrittänyt noudattaa pääperiaatteita: ruisleipää, kasviksia, ei valkoista vehnää tai sokeria, hyviä rasvoja yms. Minulla oli viime talvena ennen kuin raskaudesta oli tietoakaan paastoverensokerit aina 5,9-6,3. Yritin jo silloin ruokaremonttia, ja jotain toki teinkin, kun laihdun 7-10 kg. Siltikin kuukauden takaisessa rasituskokeessa paastoverensokeri oli aivan yhtä huono kuin aiemminkin. Olin jo ihan varma, että tästä ei tule mitään millään ruokavaliolla tai siitä tulee supervaikeaa, mutta yllättävän hyvin näiden ensimmäisten viikkojen aikana on mennyt. Eli ei sen tarvitse olla tosi vaikeaa.

Minäkin voisin osallistua keskusteluun, vaikka taidan olla aika aikaisessa verrattuna useimpiin raskausdiabeetikkoihin. Diagnoosi annettiin viikolla 14, ja tässä on nyt muutama viikko mittailtu verensokereita. Nyt näyttäisi olevan vielä aika helppoa, ihan supertarkka ruokien suhteen ei ole tarvinnut olla ja siltikin on pysynyt arvot ihan ok. Aika paljon nämä ruoka-asiat mielessä pyörii, ja hirvittää ajatella kuinka paljon sitä saakaan ajatella seuraavan 5-6 kuukauden aikana. Paastoverensokereissani on ollut ongelmaa ennen raskauttakin, joten varmaan kuitekin hyvä asia, että tässä oppii perusteellisesti miten mikäkin ruoka-aine vaikuttaa ja kuinka pitää ateriarytmiä. Tänä aamuna söin tavallisen aamupalani (rahkajogurtti, auringonkukansiemeniä, viipale ruispalaa, margariini, juusto, tee) ja pyöräilin töihin 7 km. Yleensä tuo aamupala on vain laskenut verensokeria varsinkin pyöräilyllä höystettynä, mutta tänä aamuna se nousi 4,6->5,6. Yöllä heräsin vessaan, enkä saanut hetkeen unta kun työasiat alkoivat pyöriä mielessä. Aamulla nukuin pommin ja olin koko aamun ihan todella hermostunut ja stressaantunut. Ilmeisesti stressi onnistui nostamaan verensokeria?

Olen tässä nyt pähkäillyt, kuinka kauan salata asiaa ja keneltä kaikilta. Yksi ihminen on jo arvannutkin! Tosin hän yrittää lasta, ja taisi olla aika herkkänä huomaamaan kaikki pienetkin asiat muissa. Olen itsekin huomannut, että jotenkin helpommin pistän merkille, jos joku nainen pitää käsiään vähän suojelevasti vatsallaan tms. Tämä on vielä niin alussa, että keskenmenojen ym riski on vielä suuri. Toisaalta tuntuu tyhmältä salata siitä syystä, keskenmenoja ja muuta ikävää voi kyllä tulla sen kolmannen kuukaudenkin jälkeen. Olenkin nyt huomannut, että ei myöskään vaan teen mieli kertoa. Olen ollut vähän yllättynytkin, koska olin kuvitellut aiemmin, että asia olisi suorastaan hankala pitää salaisuutena. En halua keskustella muiden kanssa tästä. Tämä tuntuu ihan vain meidän jutulta. Eli vaikka jostain mystisestä syystä tietäisin, että raskaus jatkuu loppuun asti, niin en tahtoisi siltikään vielä kertoa asiasta.

Minäkin suosittelen Krombacherin alkoholitonta olutta, erityisesti vehnäolutta! Monissa alkoholittomissa oluissa on ikävän metallinen sivumaku, mutta tässä ei.

En kysele. Tosin aika usein keskustelu ajautuu oman ikäisten, suunnilleen samassa elämäntilanteessa olevien kavereiden kanssa aiheeseen kuin itsestään. En kuitenkaan kysele tai vihjaile muutoin. En oikeastaan ole niin kauhean kiinnostunut vähänkään vieraampien ihmisten suunnitelmista. Toki myös se, että asia voi olla arka.

Itsekin olen pähkäillyt näitä muutaman otteesseen. Samalla tulin tajunneeksi, että olen vuosikausia laskenut kuukautiskierron väärin. Laskin aina mukaan kaksien perättäisten kuukautiskiertojen alkamispäivät, eli aina yhden päivän liikaa. Miten voikin olla niin vaikeaa

Miten ihmeessä riski voi kasvaa, jos juuri ennen raskautta (hedelmöitymistä?) juo paljon? Ja jos juo silloin, kun alkio on vasta solumöykky, joka ei ole kiinni kohdussa, niin miten alkoholi vaikuttaa alkioon? En sano että se on mahdotonta, mutta olisi mielenkiintoista tietää. Tulee myös mieleen, että niissä jotka juovat isoja kerta-annoksia ennen raskautta/alkuraskaudessa, on todennäköisesti myös jonkun verran niitä, jotka jatkavat juomista myöhemminkin..No, pitäisi varmaan lukea ko. tutkimus.

Jatkan samaa aihetta.. Minulle sanottiin ennen raskauden yritystä, että koska minulle on tehty joitakin vuosia sitten gynekologinen leikkaus (ison kystan poisto munasarjasta), niin kohdunulkoisen raskauden riski on suurempi kuin yleensä. Suositeltiin menemään alkuraskauden ultraan tämän takia. Nyt odottelen 3 vk ennen kuin kannattaa mennä, ja yritän ajatella raskautta mahdollisimman vähän siihen asti..ikään kuin joka toinen ajatus ei koskisi sitä kuitenkin. Ei mitään käsitystä kuinka iso riski _oikeasti_ on. Varsinkin kun ottaa huomioon, että ehkäisynä oli kuparikierukka, joka ei käsittääkseni estä kohdunulkoisia mitenkään. Olisihan se aikamoinen sattuma, jos juuri nyt tulisikin se kohdunulkoinen. Toisaalta jo muutaman viikon tuota leikattua munasarjaa on vihlonut....Pessimisti ei pety.