Mimu

Kieltämättä itekin repesin ku tosta kuulin ja sen ite muistinkin hämärästi Mä oon aina ollu taipuvainen kaikenlaisiin unihäiriöihin kyllä muutenkin, jos oon tosi väsy, oon ottanu unilääkettä(joskus muinoin yötyöaikoina) tai jotain muuta erikoista stressiä tms, saatan jopa kävellä unissani, mut ei noita oo ollu nyt puoleen vuoteen taas. Kerran ku päästiin reissussa kohteeseen niin oli samanlainen tilanne.. Mulla oli hirveä univelka ja aikaerorasitus ja sit ku mies kysy et joko nukun, niin olin reippaasti vastannu et "eeeei ku mä kattelin näitä vihreitä vöitä tässä".. Maattiin siis sängyllä valot päällä, että öö mitkä vyöt? Tuon kyllä muistan hyvin selkeesti, et näin semmosen ihan pienen unikuvapätkän, missä oli telineessä erilaisia vöitä yms, eli olin vaan torkahtanut ja uponnut suoraan uneen sekunniksi tai pariksi

En ookkaan tommosesta sokerianturista kuullutkaan, kuulostaa hauskalta! Mulla kans vaihtelee paino tosi paljon, eniten painonnousua tässä raskaudssa tuli siitä että aloin juomaan runsaammin. Mä oon normaalisti tosi huono juomaan vettä ja mulla voi olla päiviä etten juo kuin pari huikkaa ku otan aamulla lääkkeet ja koko päivänä juon ehkä pari kahvia ja lasillisen vettä yhteensä. Sain saarnan terkkarilta, kun näyte oli ihan tumma ja ketoaineet +5 eli olin TODELLA kuiva! Sit aloin juoda vettä/vissyä 1,5l päivässä ja johan rupes paino nousemaan

Hyi helkkari, ollu koko eilinen päivä yhtä kutinaa ja illalla sit mies kysyi hienovaraisesti että olisko aika kokeilla taas sitä ataraxia, ku esikoinenkin hoidossa ja hänen pitäis olla virkeenä töissä tänään.. No minäpä otin, olin sekoillu ennen nukahtamista jotain, että olin ihan silmät auki ja hereillä että joo Pirkka-Pekka Petelius se on, ku sitä kysyit että ihan on sen näkönen ja nyt se kävelee tännepäin yms.. Mies ihan että whoooooot?! Sitte olin sanonu et mitäs sit kysyit, jos et kerran halua tietää Heräsin kerran yöllä veskiin, muuten vasta aamupäivällä ja oli ihan hirveä kooma ja kamala olo!!! Mulla oli kyllä verensokerikin vetäny alas, mut pää oli tosi jumissa, oksetus olo, pää särki aj niin tokkura ja silmät täys unihiekkaa, että hyvä että pääsin alakertaan sängystä. Aamupalan jälkeen helpotti, mut tekis mieli vaan mennä sänkyyn.. Vauva ei oo ku pari kertaa "liikahtanut" eli ihan hieno pieni liike koko aamupäivänä.. Mahtaa sekin ressu olla ihan kanttuvei, ku äidilläkin näin kaamea olo.. En kyllä ota enää ataraxia. En muistanu että esikoista oottaessa olis tämmöstä oloa tehny, toisaalta sillon oli sama nukkua päivät läpeensä ku ei ollu mitään velvollisuuksia ja sekin oli vaan helpotus, ku olin niin stressaantunut ja oli unettomuutta yms.. Soitin tonne polillekin, sappi oli laskenu alle 8 eli ei johdu kutina ainakaan siitä.. Vissiin lääkäri oli aatellu, että soittaa vaan jos siinä häikkää, mut eihän siihen voi luottaa, jos toinen on vaikka unohtanu, ku itellä karmeet oireet. Noh, parempi näin päin, sais vielä toi kutina mennä hiiteen! Tosin nyt ei kyllä kutita, mut on kyllä semmonen olo ku olis juossut päin seinää ja tosiaan jos esikoinen olis tässä, niin en kyllä olis pystyny siitä mitenkään huolehtimaan, tuntuu että pään kannattelu käy työstä.

Mulla tässä raskaudessa oli korkeimmillaan paino 30+1 ja oli noussu 1,8kg lähtöpainosta. Nyt ollaan tultu taas alaspäin ja viimeks neuvolassa oli 100g enemmän kuin tuo lähtöpaino. Kovasti on kyllä kehuttu, itellä toi raskausdiabetes ja sen dieetti on vaikuttanut eniten ja nyt viimeaikoina varsinkin tuo hepatoosiin käytetty lääke, joka aiheuttaa ripulia, että tuntuu suurin osa sapuskasta tulevan suoraan läpi.. Karkit ja roskaruuat on jääny ihan minimiin tosiaan tuon rd:n takia, kuten myös enimmät hiilarit, että kyllähän se sinällään "laihduttaa", kun paino pysyy jotenkuten kurissa.. Itellä ei terkkari oo mitään sanonut, vaikka on noussutkin, lähinnä yrittää tsemppauksen kautta vähän muistuttaa että hyvä että edes noin vähän noussut, ettei tuon enempää ole tullut, vaikka ei haittaa vaikka ei tulis yhtään yms Esikoisesta nous yhteensä 2-5kg, mut pelkkää turvotusta loppuvaiheessa. Nyt en oo yhtään turvonnut ja molemmissa tuli siinä alkuun heti notkahdus, kun oli sitä aamupahoinvointia. Esikoisesta vielä kävi niin, että kävin neuvolassa niin että olin ehtiny pahoinvoinnin takia laihtua kolmisen kiloa siitä ihan oikeasta lähtöpainosta(siitä siis tuo 2-5kg painonnousun haarukka, et riippuen ajatellaanko sitä hetkeä ku plussasin, vai sitä lukemaa, mikä merkattu ekalla neuvolakäynnillä). Jälkitarkastuksessa painoa oli lähteny siihen plussauspainoon verraten -13kg! Eli vaikka mun paino nousi, niin oikeasti vauva kasvoi ja minä kutistuin ja sain käydä ostaa ristiäisiin uuden mekonkin kokoa pienemmän, ku vanhat hieman lörpätti päällä, vaikka luulin että ei noin olis, ku esim vanhat farkut ei mahtunu päälle(maha röllötti vielä pahemmin ku ennen)! Tosin tostakin puolet kiloista tuli aika vikkelään takas Mut selkeesti noinkin pienellä painonpudotuksella ja tän raskauden painon samana pysymisenä on ollu positiivinen vaikutus kropalle, kun viimeks näillä viikoilla mulla meni jo iltainsuliini raskausdiabeteksen takia! Siis yhteensä oon nyt vain 6kg kevyempi, mitä esikoisesta näillä viikoilla ja tämmösessä painossa se valitettavasti on teoriassa yks kärpäsenpaska, mut ilmeisesti kropalle sekin merkitsee..... Nyt oon selvinny kuitenkin pelkällä ruokavaliolla ja selkeesti radi on nyt ollu parempi muutenkin, eli ei tarvii ihan hirveesti ees miettiä syömisiä, toki tuohon vaikuttaa muutkin asiat, mut just oli uutisissa että jo 10% laihdutus voi madaltaa ihan hurjasti 2-tyypin diabetesriskiä ja pätee varmaan raskausdiabetekseenkin. Sitte tuleekin se isompi ongelma, miten tästä sais pidettyä kiinni, kun itsekuri putkahtaa ulos vauvan myötä?! Viimeks kun mulla oli ton insuliinin takia niin tiukka dietti, et kun raskaus oli ohi ja tilanne normalisoitui, niin mulle iski semmonen vaihe, etten saanu alas ku jotain roskaruokaa ja suklaakonvehteja ja oksetti jotku tavalliset kotiruuat ja varsinkin kaikki semmoset marjat ja kasvikset joita olin enemmän joutunu syömään raskausaikana. Samoin ku esim rahka ja kananmunat ja makeutusaineet, nyt vasta 1,5v jälkeen pystyn syömään kananmunia keitettynä, rahkaa raakana en vieläkään, en ehkä koskaan Makeutusaineet maistan myös heti läpi, yök! Onneks tässä raskaudessa ei oo joutunu niin tiukille, et olis ollut noin suppea ruokavalio, että oon toiveikas, ettei mee ihan toiseen ääripäähän tällä kertaa Mutta odotan kyllä kovasti että synnytyksen jälkeen käyn filmtownissa ostaa säkin irtsareita ja sitte tilaan kotipizzan himaan..

Hmm, kannattaiskohan Martta88 tuokin oikaista kuitenkin tai varmistaa.. Kun sitte et pääse välttämättä sinne synnytystapa-arvioon missä sais sen painoarvionkin, jos ei ole virallista radi-diagnoosia ja ton lausunnon mukaan jos ongelmia jatkossa tulee kotimittauksissa, niin saatat joutua jopa uudestan sokerirasitukseen, tai en tiiä mimmoset tavat eri sairaaloissa on.. Ja siis nyt ku tarkistin noi omat arvot, niin mulla oli tasan rajalla eli 5,3 ja 1h arvo 0,2 yli sallitun ja terkkari heti tuosta paastoarvostakin että vaikka on rajalla niin se jo tarkoittaa että radi on! Että ei ne mullakaan mitenkään hirveesti pielessä nyt tällä kertaa ollu, vaikka olikin semmonen muistikuva ja ku esikoisesta toi paastoarvo oli jo yli kuus.. Mulla arvot on ollu tasaisen hienot. Eilen hepatoosikutinat yllätti ja mies ehdotti jos kokeilisin sitä ataraxia nukkumaanmennessä ekaa kertaa tässä raskaudessa, ku esikoienn hoidossa ja otinkin. Aamulla heräsin ihan pökkelönä ja tööt, hirveä vapina ja sit mittasin sokerin niin oli 4. Mulle siis tosi matala ja tekee jo heikkoa oloa, vaikutaa varmaan myös se, että tuli otettua cittarin salaattibaarista eilen annos ja söin sen iltapalaks ciabattan kans, ei ollu tarpeeks protskua ja rasvaa pitääkseen arvot hyvänä yön yli. Teki vaan niin kovin mieli, että ei taas ajatellu ihan järkevästi. Mut sitä ihmettelen tosiaan, ettei arvo ollu koholla, niinku yleensä mulla on käyny, et liekö jo kroppa tottunu tähän ja alkaa kompensoimaan.. Hieman olo helppas ku sai sokerin nouseen, vielä ku sais tän kooman pois!

Juu siis tottakai se nousee muistakin syistä, niinku mullakin nousi, koska se kerran laski heti synnytyksen jälkeen. Ja on nytkin ollu matalampi(tai siis ihan viiterajalla ekassa kontrollissa), vaikka ylipainoa onkin ihan yhtä lailla ku viimeks melkeen. Ärsyttää vaan, että kuitataan heti tollai painon piikkiin ilman mitään tutkimista ja oonkin sen takia ihan ihmeissäni ku nyt seurataan jatkuvasti ja tutkitaan yms. Viime raskaudessa en käynyt kertaakaan hepatoosin takia lääkärin luona, ainoastaan radikäynneillä silloin tällöin ja puhelimitse hoidettiin noi verikokeiden tulokset ja lääkeannoksen muutokset!! Mulla taas tutkittiin iso liuta verikokeita tänään, hepatiitit, hiv, ebstain barr yms millä just suljettiin pois noita muita arvoihin vaikuttavia juttuja ja ultrattiin noi sisäelimet. Otettiin myös sappi ja maksa-arvot kiireellisenä ja sano se labratäti että kätilöopisto on ainoa joka siellä tutkii niitä, että jos muualle menee niin ne lähetetään heille! Ja niiden piti tulla tunnissa, sapenkin. Mulla oli lääkäri tunnin päästä siitä ku kävin labrassa, mut eipä niitä sappeja kuulunut ja lääkäri lupas soittaa mulle päivän aikana ku mula ollu nyt eilisestä lähtien aivan helvetillinen kutina. Maksa-arvo oli tullu ja se oli laskenut johonkin 60 tienoille. Maha ja rinnat aivan "fritsuilla" ja verinaarmuilla ja meinasin ottaa nyt ens yöks ekan ataraxin tässä raskaudessa. Eipä kuulunut soittoa sappiarvoista sit kuitenkaan, en tiiä unohtiko, vai eikö oo vastausta muka tullut. Noh, pitää huomenna ite olla yhteyksissä sinnepäin, jos ei kuulu soittoa. Ja viikon päästä taas ma kokeet ja ti polille. Krooh! Ja tosiaan seuranta polilla on VIIKOITTAIN, ultrataan ja ktg yms ja ed päivänä labrat! Tuntuu ihan oudolta, ku ekassa raskaudessa ei tätä pidetty yhtään minään, ainoastaan käskettiin liikkeitä laskeskella kotosalla.. Lääkäri myös ihmetteli, että eikö multa silloin ultrattu ylävatsaa, kun kuulemma heillä rutiini toimenpide että poissuljetaan muut syyt kuin hepatoosi..

No mulla oli viime raskaudessa alkuun maksa-arvot monta sataa ja kuulemma johtu vaan ylipainosta ja kuulemma ei niillä oo mitään merkitystä. Palautuivat kuitenkin parissa päivässa sappi- ja maksa-arvot synnytyksen jälkeen. Nyt oli alat 50, eli ihan rajalla, tosin oli kontrollissa alat noussu johonkin 79 tms, sappi taas laskenut just alle kympin.. Tänää ollu kauheat kutinat jaloissa ja mahassa, katotaan ku huomenna äitiyspoliaika, et pyydänkö et samalla paastoomisella kävisin labrassakin..

Mulla oli viime raskaudessa 38. viikolla adursal ymmärtääkseni tapissa(3+3) ja sappihapot oli 39 ja maksaa en muista.. Mut ei sitä silti paljon minään pidetty, radin ja makrosomiaepäilyn takia vasta käynnistettiin loppuviikosta. Vaikka aikaisemmin oman kotikaupungin synnärin ylilääkäri oli sanonu et sit jos sappi nousee 40 niin sitten on jo syytä käynnistää.. Ja sillon seuranta oli semmosta ylimalkaista, olin täysin puhelinpotilaana ja esim mun insuliiniradin takia ei aina otettu sappiarvoja, ku paasto teki niin huonoa mun ololle. Nyt taas on ultraa ja ultrataan sisäelimetkin(maksa ja sappi) ja kontrollia riittää, huih Vissiin vähän lääkärikohtaista!

Tähtien asennosta, tai sitten ihan ton herkutteluillan syöminkien rasvamäärästä, eli vs on noussut hitaaaastiiii ja tullut alas hitaaaastiiiii Iltaisin kyllä kantsii panostaa siihen iltapalaan, varsinkin proteiiniin ja rasvaan ja syödä reilu ja monipuolinen iltapala, varsinkin ku yleensä kroppa sietää parhaiten hiilariakin, jos se on muuten päivänmittaan ongelma. Pitää nälkää hyvin ja estää sen ns aamunkoittoilmiön, että kun vs aamuyöstä laskee, niin maksa alkaa pukata sokeria vereen ja paastoarvo kohoaa. Eli tosiaan voi olla siitäkin kii, että syöt liian vähän, tai liian suppeasti, että siihen nähden paastosta tulee liian pitkä. Itellä ei ollu ku rapiat vuosi synnytyksestä ja edellisestä radista, ku tän uuden diagnoosin sain, mutta jostain syystä mä oon nyt päässy vähemmällä. Selkeesti myös sokerinsieto on nyt parantunut tässä viime viikkoina, oli semmonen notkahdus ja nyt taas ollu hyviä arvoja, lounaaks söin nakkia ja muusia ja raejuustoa tänään, niin oli 5,7 jälkeen. Tuohon kyl voi toki vaikuttaa se, että on jo niin perehtynyt asiaan, ettei tarvinnu tehdä mitään kokeiluja ja oli tieto mitä kantsii syödä ja mitä vältellä yms ja annoskoot pidän pieninä, syön sitte vaan useammin ja tosiaan panostan tuohon iltapalaan. En oo myöskään stressannut ja oon nukkunut todella paljon paremmin, mikä kans osaltaan vaikuttaa paljon koko aineenvaihduntaan! Meillä esikoinen kyllä selkeesti "kärsii" siitä että ruoka on tosi kasvispainotteista, kun on just nyt siinä iässä että karsastelee kaikkea uutta hieman ja toisaalta ei oo vielä ihan tarpeeks hampaita mihinkään kovempiin juttuihin. Hän tykkää eniten just pastasta ja perunasta, tänäänkin oli onnesta soikeena kun sai muusia ja uunilohta, kun eilen oli päivällisellä lisukkeena vaan uunikasviksia(tortillapitsoja tehtiinkin tänään) ja ei meinannut suostua maistamaankaan ja sitte ku maisto paprikaa yms, niin irvisteli vaan ja söi pelkät kanat urppis: Tervetuloa, toivotaan että pääsisit vähemmällä tällä kertaa, niinku minäkin

Mä syön aika pienehköjä kokoisia annoksia, tarpeeks usein. Turhat hiilarit pois(eli lähinnä valkoinen vehnäjauho ja sokeri) kokonaan, aamulla oon syöny nyt 100% kauraleipää 1-2 viipaletta(riippuen paastoarvosta) ja sen kera kermakahvia tai sitten jotain vähähiilarista eli leipäjuustoa, rahkaa, marjoja tai munia ja pekonia tms tai yhdistelen noita sopivasti. Kaura sopii itselle paremmin kuin ruis, juurikin sen betaglukaanin takia. Kaurapuuroa en oo syöny kyllä hirveen usein, vaikka voisilmän ja keitetyn kananmunan kanssa se olis kyllä ihanteellinen aamupala. Pitäis vaan punnita aina se satsi, kun silmämääräisesti tulee sit tehtyä vähän liikaa puuroa ja sit taas arvot nousee liian lähelle rajaa.. Iltaisin oon syöny sitte vähän vapaammin, eli esim oon ottanu semmostakin rahkaa missä sokeria(kun arvot tuntuu illalla kestävän tuon hyvin ja tulee vähän vaihtelua sit), pähkinöitä, joitain hedelmiäkin vähän joskus, marjoja, sekaleipää. Kasviksia, itsetehtyä marjasmoothiee(maitoa, kermaa, rahkaa, marjoja). Perunaa meillä ei paljon syödä, mut esim muusia nyt oli taas uunilohen kans ja säästän noi tommoset sapuskat päivälliselle, jolloin kroppa kestää paremmin. Lisukkeena on usein uunikasviksia/-juureksia tai sitte ihan salaattia, joskus tummaa pastaa. Kaalia käytetään myös jonkun verran lisukkeena, mut nyt se on alkanu olee huono mun mahalle.. Mä en liiku paljoakaan, on niin kovat liitoskivut ja epämääräisiä kipuja muutenkin lantion alueella, sekä supistaa todella herkästi että esim kauppareissut ja imurointi on jo siinä rajalla, että onko liikaa.. Mulla myös vaikuttaa tuohon painonhallintaan tietenkin se, että lähtöpaino on tosi iso, eli sen kurissapito on helpompaa. Mullakin kyllä paino heittelee helpostikin kilon tai pari riippuen ihan et mitä syönyt ja varsinkin että paljonko juonut!! Turvotus yms vaikuttaa myös, sitä ei onneks nyt tässä raskaudessa ole ollut. Jos haluan herkutella, niin oon syöny sit väh 70% tummaa suklaata(varsinkin se minttu on ihanaa) ja sitäkin sitte "yhdeltä istumalta", ettei niin että yks sillon ja toinen tällöin, vaan että syö kerralla sen määrän minkä kokee kohtuulliseksi, niin ei verensokeri pompi koko ajan ja vielä parempi jos ton yhdistää ruokailuun. Meillä tarkotuksena olis esim tänään tehdä kokojyvätortilla-pitsaa, on niin ohut se pohja että jää kokonaishiilarimäärä pieneks, kun haluaa välillä jotain vähän mättöruokaakin herkutella.. Tosiaan rasva hidastaa hiilarien imeytymistä ja pitää myös hyvin nälkää, mutta tuossa on sit myös se vaara, että jos syö liikaa hiilaria sen kans, niin verensokeri pysyy ylhäällä pitkään ja ei tule tarpeeksi nopeasti alas, eli kohtuus täytyy muistaa siinäkin. Joo toi mun synnytys oli aika karmea, mut nyt kun tuolla pelkopolilla käyny ja muutenkin jutellu lääkärien ja hoitajien/kätilöiden kans, niin ymmärtänyt, että 50% siitä traumasta oli huonoa henkilökemiaa(johon olis myös voinu itse vaikuttaa pyytämällä kätilön vaihtoa) ja loppu 50% omaa "vikaa", kun ei saanut suuta auki, vaikka olis pitänyt. Eihän se kätilö mikään ajatustenlukija ole, vaikka miten hyvin tulis toimeen, että kyllä pitää osata itsekin sanoa, jos kokee että nyt kaikki ei mene niinku haluais tai on jotain muuta ongelmaa. Kipu on niin subjektiivinen asia, että ei sitä toinen päältäpäin näe, että onko menty jo esim "rajan yli", saati jos aletaan miettiä sitä henkistä puolta. Eli vaikka mulla oli kauhutarina ja kätilö oli aika asiatonkin, niin jälkikäteen sille ei oikein enää mitään voi ja sen takia sitä on turha enää vatvoa. Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta itse voi sitten joihinkin asioihin vaikuttaa. Lähinnä siis nyt keskitytty siihen, että synnyttäjällä on syyllistämättä myös jonkinlainen velvollisuus ja oikeus olla se oman tarinansa päähenkilö. Ei siis tosiaankaan mitään syyllistämistä, lähinnä vaan tuo pelkopolikätilökin tsemppas että ne omat ajatukset ja tunteet on ihan tosia ja oikeita ja ne kuuluu ja pitää sanoa ääneen, vaikka tilanne onkin jännä ja tuntuu, että kyllä se ammattilainen tietää paremmin! Jos kerran vielä muokkais.. http://karppaus.info/wiki/index.php?title=Ateriamatriisi Tuossa vielä toi ateriamatriisi, vaikka onkin karppaajille, niin hyväkarppaajille on koko taulukko käytössä + kaikille diabetikolle just tuo hyvin usein sopivan kauran voi ottaa vielä noitten lisäks. Toki tämäkin yksilökohtaista et sopiiko, eli kantsii tarkistaa arvot samoin ku hedelmien suhteen ja tutustua myös siihen oman kropan sokerinsietoon eri vuorokaudenaikoina. Esim itsellä appelsiini aamupalan yhteydessä -> arvot paukkuen yli, mut appelsiini illalla iltapalan yhteydessä -> arvot jotain 5-6 välillä. Ja tarkkana joutuu myös olee kaupassa, aika harva kauraleipä on oikeasti 100% kauraa, vaan sisältävät hyvinkin usein vehnää, jopa enemmän ku sitä kauraa. Nyt kyllä tullu reilusti noita täyskauraisiakin leipiä!

Mullakin ekassa raskaudessa oli maksa eka jotain 200 ja sappi tais olla 9, eikä tullu diagnoosia. Kontrollissa sit sappikin oli pompannu johonkin 15 ja tuli diagnoosi ja lääkitys Nyt taas tällä kertaa maksa oli just rajoilla, olikohan 49 ja sappi 16,9. Nyt eilisistä kontrollikokeista niin maksa oli pompannu sataan ja sappi laskenut just himpun alle 10. Mulla menee siis 1+2 adursalia ja samat sivuoireet ku viimeks, eli jatkuva ripuli. Huoh. Tänään kyllä vähän säikäytti, ku mies poissa koko päivän, ni päätin vähän imuroida yms siivoskella ja iski hirveet supparit ja tuli jotain kirkasta limaakin.. Mut taitaa olla vaan toiveajattelua, et olis jotain mahiksia että tää itestään tulis ennen ku pakko häätää Ja on nyt vielä vähän turhan aikaistakin, vaikka onkin aika mölli jo

Ohhoh, ton pelkopolikäynnin jälkeen jokainen aamuarvo on ollu alle viiden, vaikka paasto ja yöunet olis ollu mitä. En voi ku hämmästellä, mut toisaalta mulla on nyt painokin pysyny 100g tarkkuudella samana, et omaa läsää lähtenyt aika hyvin, että liekö sillä insuliinin tuotannon kanssa hyvinkin jotain tekemistä, kun vauva kuitenkin kasvaa hurjaa vauhtia koko ajan.. Sokruhoitajakin oli kommentoinut että tosi hyvältä näyttää, että samaan malliin jatkat ja ens polikäynnillä vilkaistaan niitä taas. Tosin eipä niissä ny mittään kattomista ole sen kummemmin

heihei85, Mulla on KAIKKI riskitekijät. On suvussa(äidillä jo heti 2-tyypin) diabetesta, ylipainoa mulla on tosi paljon, ikääkin jo reilusti yli kolmenkympin.. Toi paastoarvo on siitä kökkö, että siihen voi vaikuttaa aika rajallisesti, paaston pituudella ja iltapalan monipuolisuudella(hyvää hiilaria, hyvää rasvaa ja reilusti proteiinia) jossain määrin, myöhäisiltapalaa kantsii myös koittaa ja pähkinöitä(hyvää rasvaa ja protskua ja vaikka mitä muuta), niistä muutama tuttu radikko saanu apua sokeriarvoihin. Enkä ny tarkota mitään suolapähkinöitä, vaikka on nekin radikolle hyviä snackseja, kun ei oo paljoa hiilaria. Mulla itellä myös vaikuttaa ehkä kaikkein eniten se, että miten nukun ja onko stressiä. Ton uv-aaton äitipolin jälkeen mähän valvoskelin ja stressasin yöt vauvan painoa, vaikka mulla arvot ollu siihen asti tosi hyvät ja kas, mun arvot pomppas sillä viikolla ihan rajalle! Nyt taas on ollu järjestäen melkeen kaikki alta viiden, kun on uni taas maistunut ja on hyväksyny faktat, ettei radi kasvata mun vauvoja, vaan mun ihan oma ylipaino.. Hyvä että sulla on hyvä terkkari!! Mulla noi seurattiin äitipolin puolella heti kun radi-diagnoosi tuli, täällä vissiin tapana niin. Siellä taas käskettiin eka mittailla ja sit kiristää dieettiä ja sit mittailla ja vaikka mulla oli jo esim siinä 2. sokerirasituksessa esim paastoarvo yli 6, niin ei tuntunu heillä olevan mitään kiirettä niitä insuliineja alotella ja tuntu sitte näin jälkikäteen katottuna, et ku insuliinit alotettiin, niin radi paheni sitä mukaa, ku insuliinia uskallettiin lisätä ja hoitotasapainon saaminen kesti aika pitkään. Harmittaa jälkikäteen, kun itsekin niitä niin pelkäsin, ettei tullut mieleenkään että olisin niitä jo aikaisemmin pyytänyt. Itsellä siis tosiaankaan ei mikään dieetti toiminut, että olis saanu aamun paastoarvot pidettyä kurissa. Paitsi se joskus auttoi, että jos söin pienesti jotain keskellä yötä, mutta se tyrmättiin että on taas huono juttu, että yöllä pitää olla kunnollinen pidempi paasto, että ruuansulatuselimistön yms pitää saada leponsa myös välilä! Pippurivene, jos aamun paastoarvoissa on ylityksiä, niin silloin pitkävaikutteinen iltaan. Sitte taas jos aterian jälkeisissä, niin luulen että aika paljon yritetään sitte panostaa siihen dieettiin/ruokailurytmiin/annoskokoihin yms eka, mut jos siinäkään ei oo kiristämistä, niin sitten varmaan tulee ne ateriainsuliinit. Jälkimmäisistä mulla ei ole kokemusta, enkä oo kuullu että niitä jouduttais hirveesti radikoilla käyttämään. Yleensä raskausdiabetikkojen ongelma on nimenomaan tuo paastoarvo ja huonoin sokerinsieto aamuisin ja paranee iltaa kohti.

Mä kävin tänäaamuna taas labrassa, ni kysyin tosta sappihappotuloksen saamisesta. Sano että se riippuu ihan et mihin satsiin ehtii ja tuurista että kuinka nopeesti just niitä näytteitä kattovat. Et tekevät aina isomman satsin vissiin kerrallaan analyyseja ja sen mukaan sit tuloksissa kestää, et sen takia on se noin pari päivää.. Et kyllä ne varmaan täältäkin johonkin lähetetään. En tiiä onko viikonpäivällä myös osuutta asiaan, että esim sapet tehtäis esim ti ja to tms, jostain syystä lääkäri välttämättä halus että käyn nimenomaan tänään siellä labrassa eikä mikään muu päivä käynyt

Hah, kuulostaa sun käyntis ihan samalta ku mun ruokavaliokeskustelu radi-kätilön kanssa. Tuli semmonen olo että teki mieli revetä nauramaan, että jestas, ei tässä nyt missään briteissä olla, missä jengi syö joka päivä roskaruokaa kuvitellen ranskanperunaa kasvikseksi ja ei ole koskaan maistanutkaan esim paprikaa ja muutkin vihannekset pistää yököttämään kun niihin koskeekin.. Nyt tällä kertaa sanoin, että sori en koe tarvetta moiselle käynnille, varsinkaan koska se maksaa ja en aio tulla. Viime raskaudessa siis mulla oli radi ja 32+5-> insuliinit, mutta aterianjälkiset arvot oli aina tosi hyviä, koska dieetti oli tiukka ja olin useamman kk herkkulakossa, paino nous vaan lopussa turvotuksen takia joitain kiloja ja liki 15kg jäi vauvanhakumatkalle. Tosin siitä tuli melkeen puolet takaisin, nyt on tullu 100g lisää yhteensä lähtöpainosta(kävi välillä ylempänä mut tuli taas alas) ja radi on pysyny ihanteellisessa kuosissa ruokavaliolla. Enkä oo ees hirveesti muuttanut ruokatapoja, paitsi jättänyt napostelut pois ja säännöllinen ateriarytmi, roskaruoka pois ja annoskoot pienemäks ja turhat hiilarit hiiteen. Liikunta olis kova juttu kans, mut ei näillä liitoskivuilla ja kipeillä supistuksilla toivoakaan, hyvä kun enää kauppareissut jaksaa. Tietoa kyllä löytyy, että ei mun ylipainoni siitä johdu, etten tietäis mistä läskiä kertyy Silti tämäkin vauva kasvelee yläkäyrällä, eli ilmeisesti mun painosta johtuvaa tuo kasvu, eikä radista. Viimeks käynnisteltiin myös makrosomiaepäilyn takia ja se päätyi sektioon 38+0, mistä kylläkin paranin nopeasti. Nyt vauvan ison koon lisäks taas mulla on myös hepatoosi, eli taitaa olla käynnistys edessä nopeammin ku odottaakaan. Oon ollu myös ton ekan erittäin epäonnistuneen käynnistyksen takia pelkopoliasiakas ja oon kyllä saanu joka paikassa aika hienotunteista kohtelua, toisin ku esikoista oottaessa! Painosta ei ole kukaan sanonut poikkipuolista sanaa, vaikka painoindeksi on yhtä paljon ku hoikan naisen paino! Päinvastoin kehuttu ja tsempattu kun ei ole tullut yhtään ylimääräistä ja pienestä nousustakin todettu vaan, että kunhan ei paljoa nousis. Tosin ei tämä mulle mikään sellainen arka asia ole, tottahan se on! Mutta todellakaan mitään ilkeilyä ei tartte kestää, että suuta auki vaan ja sanoo suoraan, että toivoisi painoasiaa käsiteltävän ja kommentoitavan asiallisesti, ettei tarvitse mieltä pahoittaa. Seurannat ei mua häiritse, päinvastoin hyvä että seurataan kun fakta on että riskejä on enemmän kuin perusraskaudessa. Varsinkin nykypäivänä, kun tuntuu että kaikesta karsitaan ja säästetään, on vaan hieno juttu, että ei tätä kuitata, koska on "itseaiheutettua", niin omapahan on häpeäsi tms. Mulle myös viimeks kättärin kätilö totes, että sun kroppa on nyt paljon paremmassa fyysisessä kunnossa ku viime raskaudessa, kun vilkas mun hyviä sokeriarvoja. Meinasin revetä, kun mä taas koen että oon fyysisesti ihan romuna, kun kaks vaikeahkoa raskautta näin lyhyellä aikavälillä.. Mut niin kai se sit on

Ei mullakaan mitään ultrattu viimeks, nyt tää sano vaan että haluaa kattoa että kaikki ok, kun toistamiseen tulee ja ekassa ei ole tehty, eikä selittänyt sen kummemmin.. Nyt ku googlasin, niin vissiin tuolla pyritään poissulkemaan, ettei nuo kohonneet sappiarvot johdu sappikivistä(tai kohonneet maksa-arvot jostain raskauteen liittymättömästä maksajutusta, mut mulla kyllä maksa-arvo oli just rajalla). Tosin hassua sinänsä, koska mulla ei ole mitään vaivaa ollut, että sikäli kyllä mitä olen sappioireista kuullut, niin sen kyllä takuulla tietäis, jos syö vähänkään jotain epäsopivaa!! Tavallaan outoa sekin, että nyt näin tiiviisti seurataan, täällä omassa sairaalassa kun tosiaan sain puhelinreseptinä sen adursalin, niin ei mun vointia kukaan kysellyt sen jälkeen. Kontrolleissa kävin itsenäisesti ja lääkäri sit soitteli et lisäänkö lääkettä ja mulla oli vaan normaalit radi-kontrollit ja insuliinin ja hypojen takia jossain vaiheessa oli pakko vähentää kontrollejakin. En kyllä ymmärrä miksi ei voinu sitä insuliinia sitten säätää niiltä päiviltä, mut sillon noi jutut oli niin vieraita vielä.. Nyt ymmärsin että voin joutua ramppaamaan sairaalassa jopa viikottain ja tuntu että tuo lääkäri ainakin sano että ei tässä isoja riskejä ole prosentuaalisesti, mutta on kuitenkin ja osasi aika nätisti sanoa että jopa kohtukuoleman riskikin, sanoi sen vaan niin kiertäen ja hienotunteisesti, että oikein hymyilytti tilannetaju ja ammattimaisuus, vaikka vakava asia. Itselle noi riskit oli kuitenkin tiedossa. Hyvä juttu mielenrauhan ja vauvan kannalta, että seurataan, mut kun mies töissä ja on toi esikoinen tossa, niin hieman hankaloittaa ton pitkän matkan takia, varsinkin kun kättärillä niin huonot parkkipaikat(ja nkl:n poli siellä nyt vesivahingon takia kans), et joutuu esikoisen hoitoo vähän sumplii ja jos meen ilman miestä, niin munhan pitää mennä sinne jo 2h etukäteen, varsinkin kun saan heti suppareita ku vähänkään enemmän rasitan itteäni, että jos joutuu jättää auton kauas.. Toki ei tää halpaa lystiäkään oo, bensaa palaa(tulee kyllä silti halvemmaks ku julkiset), polimaksut päälle ja lääkekulut. Mä kävin eilen pelkopolikätilöllä mun edellisen epäonnistuneen käynnistyksen takia, kerroinkin siitä hieman pintaraapaisua tonne radi-ketjuun!! Nyt luvattu että hieman maltillisemmin mennään ja mahdollisesti pelkkä mekaaninenkin onnistuu(eli siis ballonki+kalvot rikki), jos olen sitä mieltä etten halua enää oksitosiinia, tai ainakin sitten kohtuullisilla annoksilla ja vihelletään sitten ajoissa peli poikki, ettei tarvitse väkisin runnoa, jos näyttää siltä että edistymistä ei tapahdu! Mullahan ei siis epiduraali auttanut kuin ekalla kerralla ja kätilö oli todella veemäinen, ei kemiat oikeen kohdanneet, niin oli aika rankka kokemus. Eikä sekään vielä mitään, mulle vaan tuutattiin tyyliin maksimiannos oksitosiinia, vaikka en ees auennut ja kivut niin kovat etten pystynyt edes puhumaan tai liikuttamaan itseäni ja sektiopäätöksenkin sain vasta kun kohdunsuu oli menny 2cm kiinnipäin, eli kidutus kesti aika pitkään ja ihan turhaan. Mulla meni niiiin moni asia pieleen... Mutta joo pointti oli siis, että kannattaa käydä juttelemassa jos on vähänkään sellainen olo. Itellä ainakin tuntu muka jo tuo unohtuneen, mutta kun tuli nyt tää radi ja hepatoosi ja vauva yläkäyrillä ja puhetta tuli jo käynnistyksestä, niin menin lähes paniikkiin ku tajusin että se on mitä varmemmin taas edessä. Muutenkin hyvä saada tommonen vanha ikävä asia käsiteltyä pois, eikä vaan haudata sitä mieleensä, kun tosiaan ei sen ole pakko mennä sillä kaikkein kauheimmalla ja rankimmalla tavalla!! Toki jos vauvalla/äidillä on hätä, niin ymmärrän että kiirehditään käynnistystä antamalla isoja määriä oksitosiinia jne, mutta itselläkin kun pääsyy käynnistykseen oli kuitenkin vauvan iso painoarvio ja vasta toissijaisena hepatoosi, missä oli hoitotasapaino vielä kohtuullinen, niin ei olisi ollut ihan noin hirveä hätä, että pitää yhden päivän aikana väkisin saada syntymään.

Tervetuloa heihei ja pois surkeus! Riippuu ihan ylitysten määrästä ja suuruudesta ja dieetistä, että tarjoovatko miten helposti insuliineja, mulla tais olla useita ylityksiä mittausajanjaksolla, katsovat myös kokonaisuutta.. Mut sanoisin, että jos vaan sitä ehdottavat, niin kannattaa ottaa! Helpottaa elämää todella paljon ja vauvan ja sun parhaaksihan se on. Varsinkin kun viikkoja noin vähän, niin hankalaksihan se menee muuten, jos joutuu hirveesti kikkailemaan pitääksen arvot kurissa ja hölkkäämään yötä myöten pimeessä yms. Itse pelkäsin ekassa raskaudessa insuliineja itsessään aivan turhaan ja stressasin ja valvoin ja murehdin yöt ja sokerit oli vielä pahemmassa jamassa. Neuvolalla varsinkin hirveän nuiva suhtautuminen insuliineihin ja pelotellaan niillä, vaikka oikeastihan insuliini on lääke siinä missä mikä tahansa. Jos pää on kipeä ja muu ei auta, otat panadolia. Jos sokerit ei pysy muuten kurissa, niin sitten otetaan insuliinia. Peloteltiin myös, että vauva joutuu sokeritiputukseen insuliinidiabetikoilla ja mä typerä ajattelin että "eiiii insuliinia"! Mutta ei kukaan sanonut, että nimenomaan se pienentää sitä riskiä, kun sokerit saadaan tasapainoon ja koska insuliinidiabetikoilla se radi on niin paha, niin se paha radi aiheuttaa sen riskin että vauva joutuu tiputukseen, ei se insuliini sinänsä. Itelle tää ketju oli sillon henkireikä, kun omassa pienemmässä fb:n vauvaryhmässä oli toki myös muita radikkoja, niin heillä kaikilla ruokavaliohoito ja pääsivät niin vähällä ja itse taas taistelin koko ajan dieetin kanssa ja olin ainoa, joka joutui insuliinia käyttämään, niin koin olevani oikea megaluuseri. Neuvolakin puhui musta niin päivitellen, että oikeasti kuvittelin, että olen joku erikoisuus, vasta naikkarilla tajusin että hei en todellakaan ole ainoa insuliiniraskausdiabetikko ja siellä lääkäri naurahti että sun annoshan on vielä ihan todella pieni! Mulla oli eilen pelkopolikätilön kanssa keskustelu, missä vihdoin saatiin tuo edellinen synnytys(epäonnistunut käynnistys) taputeltua täysin. Mä olin niin helpottunu kun kuulin että oli menty metsään ja mitä vaihtoehtoja olis ens kerralla, koska tosiaan tämäkin vauva huitelee yläkäyrällä ja sit on toi hepatoosi, joten käynnistys rv38 on todennäköisesti tälläkin kerralla ajankohtainen. Muutenkin käynti oli tosi ihana ja tää kätilö tosi empaattinen, ihmetteli myös miks mies näytti niin tutulta ja lopulta selvis että hän oli juurikin se kätilö, joka oli miehen ja esikoisen kanssa siirtynyt leikkurista hoitohuoneeseen ja kylvettänyt vauvan ja antanut miehen paidan sisään kenguruhoitoon ja syötettäväksi. Tämähän oli siis miehelle todella suuri juttu ja minustakin ihanan liikkistä. Käytiin myös kattomassa uudella synnärillä, kun on rempattu eri paikkaankin, että mä voin nyt ihan kaikki vanhat muistot heittää romukoppaan tätä uutta synnytystä ajatellessani ja luottavaisin mielin mennä tällä kertaa, mietittiin myös mitä voisi tehdä tällä kertaa toisin(tätä kyllä mietitty jo lääkärienkin kanssa, mut halusin nyt kätilönkin näkökulmaa). Toki myös pitää olla varautunut siihen, että jos joku juttu ei mene mielen mukaan tms, niin pitää saada suu auki. Ollu kyllä kaikki tosi mukavaa henkilökuntaa tälläkertaa, ei oo ketään semmosta nuivaa tms ollut ja joka kerralla kätilöt ja lääkärit kysyneet(vaikka olis ollu ihan eri syystä käynti), että onko tuohon pelkoon yms liittyen jotain kysyttävää ja tsempanneet yms. Meni nyt vähän ot:ksi, mutta siis joo, tarkoitus oli sanoa, että nyt kun tuo iso stressinaihe ja kivi vierähti sydämeltä, niin meikäläinen nukkui kuin tukki, heräämättä kertaakaan ees veskiin. Aamulla vs oli 10h paaston jälkeen 4,6 Yeaaaah! Mulla oli äitipolikin ton hepatoosin takia maanantaina, niin lääkäri katto sokeriseurannan samalla ja totes, että selkeästi olet paremmassa kunnossa nyt fyysisesti ku viimeks, mutta itse olen sitä mieltä että kyllä tuo muutos on enimmissä määrin henkinen Meinaan en oo edellisestä raskaudesta laihtunut kuin viitisen kiloa(+ mitä nyt on tämän raskauden aikana iteltä lähteny, kun painoa yhteensä tullu alusta alkaen 100grammaa eilisen neuvolapunnituksen mukaan) ja päinvastoin nyt on ollu niin kovia liitoskipuja ja kipeitä supistuksiakin, että kauppareissu alkaa olee siinä rajoilla, että onko liian rasittavaa "liikuntaa". En kyllä tykkää autolla lähteä mihinkään ees hirveesti, kun autoon astuminen aj poistulo tekee tosi kipeää, saati jossain kylässä istuskelu pitkään. Eilinen yhtiökokouskin oli ihan rajoilla, kesti vaan tunnin, mutta kova puutuoli niin hyvä ettei koko toosa pudonnut Päivät menee siis pääasiassa sohvalla maaten ja rauhassa kotiaskareita tehden ja esikoisen kanssa leikkien. Ei mulla esikoisesta näin kovia liitoskipuja ollu!! Eilisellä neuvolakäynnillä(joo oli vähän äksöniä eilen, koko päivä täys ohjelmaa) myös kurkattiin noita mittareita, kun mulle tuli epäilys että jos se olis kuitenkin rikki, kun näyttää niin epäilyttävän matalia arvoja Mä olin syöny himassa tuntia ennen ku neuvola-aika oli ja siellä sit odotustilassa mittasin vähän turhan ajoissa 1h sokrut, ehkä 55min syömisen jälkeen ja näytti 7,5. No vielä alle rajojen, mut aattelin et oho ompa korkee, ku yleensä ollu tuolla samalla aamupalakattauksella alle 7. Ku pääsin sisään niin tuli heti puheeks tuo mittarin kalibrointi. Sanoi ettei oo sitä nestettä, mut että hänen mittari on juuri 2vkoa sitten kalibroitu että samalla ku ottaa hb:n niin testataas molemmilla mittareilla, et mitä näyttävät. Neuvolan mittari näytti 5,8 ja mun oma 5,4eli hurja pudotus sokerissa jonkun reilun 10minuutin sisällä! Kuulemma tommonen alle 0,5mmol heitto menee ihan normaalin virhemarginaalin piikkiin, eli kyllä mä voin tähän mittariini luottaa. Mainitsin tosta että mitä itse mittasin siinä aikasemmin, niin totes että kyllä sulta sit näköjään ainakin insuliinia erittyy ja oli taas hyvä muistutus, että miksi kannattaa olla mullakin huithapelilla se munakello, eikä vaan silmämääräisesti 5-10minuutin tarkkuudella mitata..

Noniin lääkärillä käyty. Otti mut vähän etuajassa sisään ja olikin melkeen 45min käynti. Eka keskusteltiin ihan yleisiä ja kirjotti adursalreseptin ja ataraxin, sekä lähetteen hepatiitti yms muihin verikokeisiin, torstaina kontrollit sappi+alat ja sit ens tiistaina ylävatsan ultraääni ja sit seuraava äitipoliaika kans. Eli näköjään nyt sitte tutkitaan ja seurataan. Tulee mukavasti ajelua, mut pääasia että otettiin vakavasti. Sit ultrattiin ja katottiin mitä vauvalle kuuluu. Painoarvio oli 2,6kg(eli yläkäyrällään tasaisesti kasvaa) ja sukukalleuksiansa herra esitteli niin, että saatiin oikeen makeat naurut, sanoikin että nyt jos ei halua sukupuolta tietää ni silmät kiinni, että täällä näkyy "ihan kaikki" ja niin kyllä näkyi Adursal alotettiin annoksella 1+2, ataraxiakin sain, mutta kutina ei oo pahemmin vaivannut sen viime viikon jälkeen(eikä atarax mullakaan auttanut kutinaan, mut muuten olinkin ihan puurossa ja väsy) ja sitä olikin ennestään jo kotona edellisestä raskaudesta. Kohdunsuullakin oli kaikki hyvin, kiinni ja kiinteä, ei ollu vkonlopun tiukat supparit tehneet vielä mitään harmia Sain myös kehuja mun sokeriarvoista ja painosta, että näkee että oon motivoitunut ja voin fyysisesti nyt paremmin. Valitettavasti myös näyttää n yt tällä hetkellä siltä, että saan henkisesti jo alkaa valmistautua käynnistykseen, kun vauvan kasvu sitä luokkaa, kasvaa sama tahtia ku esikoinen että 38 vkon tienoilla olis arvioitu jo yli 4kg ja hepatoosi päälle, jos vaan pysyy siihen asti muuten kurissa. Noh, huomenna uus reissu, tälläkertaa naikkarin synnytyspelkopolille, kun vähän siirtyi tuo aika ja hyvä niin, mä tarviin nyt sitä henkistä tukea, vaikka kyllä mä tän arvasinkin!! Tosin tuo lääkäri tuumi että sitä mekaanista käynnistystäkin vois koittaa, ettei olis niin kiire sen oksitosiinin kans ja jos ei itsestään lähe ni sitte sektio, ettei tommosessa kidutuksessa vailla vastetta oo järkeä. Kun usein noi nollasta aloitetut käynnistysyritykset epäonnistuu ja jää vaan paska fiilis sitte turhaan. Eka meinas että ei sitä pakko ole käynnistää ajoissakaan, jos se pelottaa. Mut kyllä mua pelottaa enemmän se megaiso vauva alateitse, kuin mikään käynnistys!!

Jaa enpä tiä, miten kontrollit, ku jostain syystä lähete oli menny kättärille ja heidän mielestään tää ei ollu niin kiireellinen asia, et mulla on tänään vasta päivällä lääkäri. Millään ei onnistunu e-reseptin saaminen ennen vkonloppua jo, vaan paikan päälle on mentävä, viimeks täällä omassa sairaalassa äpolilla hoidettiin tuo puhelimitse päivystysasiana ja lääkäri vielä käski hakea lääkkeet HETI apteekista! Mua vähän pelottaa, kun ei ole ollut _yhtään_ kutinaa ja lauantaina kun oltiin shoppailemassa 3h(käytiin kyl syömässä myös), sain sen päiväiset supistukset, että kotona vielä pitkään oli tosi kipeitä vaikka otin 1g panadolia ja lepäsin. Onneks helpotti, mietin vaan että nytkö tää jo syntyy ja oli jo oikeesti sitä luokkaa, että mä pakkasin heti niiden hieman helpotettua jo sairaalakassia(tai lähinnä et jos joutuu taas osastolle, niin on edes puhtaat kalsarit, kirja ja hammasharja). Oli yhtä kipeitä kuin sillon kun käynnistettiin ballongilla ja mulla lähti omat spontaanit supistukset, kun kalvot oli puhkottu, eli ei mitään pientä kiristelyä.. Toki johtui ehkä kyllä eniten tosta "rasituksesta" ja voi olla että nestehukkaakin hieman, meillä on vesijohtovedessä jotain outoa makua ja en oo sitä hirveesti viittiny juoda.. Ostettiin kyllä vissyä sit, mut eilenkin huomas et ei tarvinnu juurikaan tehdä mitään(pestiin vanhojen rattaitten kankaat), niin muutamasta pienestä ponnisteluista heti tuli kipeitä supistuksia. Noh, onneks ukko hoiti melkeen koko urakan ja mä vaan istuin vieressä suihkutuolilla komentamassa Muutenkin se tais pelästyä vähän, kokos eilen pinniksen loppuun ihan oma-aloitteisesti! Ompahan valmiina sitte.. Ja tosta kutisemattomuudesta.. Selasin tätä ketjua, niin viime raskaudessa mulla oli kutina kaikkein pahin just sillon alussa kun oli arvot samaa luokkaa ku nyt, paitsi ALAT oli 3x isompi ku nyt. Sit osastolla kun sanoin kätilöllekin, et nyt varmaan adursal auttanut, kun kutinat kadonneet täysin yhtäkkiä, niin sappihappo oli pompannut ylöspäin oikeen reilusti lääkkeestä huolimatta.. Toivottavasti nyt seuraavat sitte kunnolla, vauvan liikkeetkin on nyt tässä viimeaikoina muuttuneet aika paljon, kun tila taitaa käydä väliin. Tästä syystä mäkin kävisin kyllä sinuna kontrollissa, vaikka kutina ei olis kauheen voimakasta. Kun ei mulla nytkään ollu kauheen kovaa, kutitti kyllä välilä, mut olin itse aivan 100% varma että ei olis ollu hepatoosia tällä kertaa, kun oli todella lievää. Tosin sillon to-pe yönä mulla kutisi jo jalkapohjatkin, mitkä ei kyllä kutittaneet edellisessä raskaudessa yhtään.. Toki tietty hyvä vaan kun ei suuremmin oo kiusannut, nyt viimeyönäkin nukuin ruhtinaalliset 5h putkeen, mutta kieltämättä vähän mietiyttää. Saa nähdä myös, että mitä radi tykkää tosta jos tarvii viikottain paastota ja rampata labrassa. Viimeks mulla ei insuliinin takia voitu kontrolloida sitä sappea, ennenku osastolla(ku ottivat aamulla suoraan sängystä näytteet), kun mulla meni vs niin alas että olin ihan heikossa hapessa ja pelkäsin että ajan kolarin! Hassua kun tosiaan tuolta nettineuvosta yms saa käsityksen että tää on vakava juttu ja terkkarikin soitti mulle ylityöajalla noista tuloksista, sit kuitenkin voi hyvin odotella ilman lääkettä.. Tosin eipä tuo 16 nyt korkea ole onneksi, ellei ole noussut..

Ei kannata stressata, mä oon elävä todiste, että voi käydä myös hyvin ja ruokavaliolla pärjätä, vaika edellisessä raskaudessa olis ollu hankalampikin radi.Toki itelläkin koko ajan semmonen pieni pelko, vaikka en stressaakaan enää, että kyllä tässä vielä voi tulla joku yllättävä käänne.. Varsinkin pelkään että toi hepatoosi valvomisineen ei ainakaan positiivisesti tähän vaikuta, mut sit pistellään vaan inskaa, ei siinä mitään. Hyvä kun moinen aine olemassa

Joo vähän hirvittää, kun tuli jo näin aikaisin tää tällä kertaa, että mitähän on vielä edessä ja pinnassa noi kokemukset edellisen käynnistyksen jahkailusta ja pompottelusta, vaikka komplikaatioita oli millä mitalla. Huoh, no ainakin tietää mitä on odotettavissa.. Oli mun lähete menny jostain syystä kättärille, en tiiä onko tuolla naikkarin polin muutolla osuutta asiaan, mutta kuitenkin ja sain ajan maanantaille. Pyytelin e-reseptiä, mutta kuulemma pakko on mennä paikan päälle ja ajella tossa ees taas ja polimaksu bensan päälle. En tiiä haluavatko käyrille, vai miks pitää mennä paikan päälle, kun ei tohon luulis muuta kuuluvan, kun radin takia kutienkin just olin normi äitipolikäynnillä naikkarilla ja tehtiin painoarviot jne. Sain mäkin viimeks tota ataraxia, mut ei auttanu mulla kutinaan yhtään. Nukutti kyllä, tai lähinnä teki tokkuraiseks päivälläkin ja vauvakin kärsi, ettei liikkunut yhtään jos olin ottanu sitä, joten taisin muutamat ottaa ja sit jätin ne. Mäkin ihmettelen miten tuli vastaukset noin nopeesti, kun tosiaan labrassa vielä kysyin että tuleeko seuraavana päivänä vai meneekö perjantaille ja sano että kyllä se saattaa parikin päivää kestää, mut viimeistään pe! Joskus kyllä viime raskaudessakin kontrollit tuli samana päivänä, mut taitaa olla kai tuurista kiinni ja siitä, et miten aikasin on labrassa käynyt, ku nyt olin siellä heti 7 aikaan aamulla ja terkkari soitti 16:15 et oli tullu tulokset just ku oli lähössä himaan ja pistämässä konetta kii.. En tiiä missä täällä ne tutkitaan, mäkin kävin kuitenkin tk:n labrassa, et lähettävätkö helsinkiin asti ne vai tehdäänkö ne tuolla paikallisen sairaalan labrassa, kun siellä kuitenkin on auki vkonloppunakin ja ottavat päivystysnäytteitä, eli ainakin jotain tutkivat sielläkin!

Tervetuloa. Sullekin siis tuttua huttua jo, se vähän helpottaa tätä kun tietää vähän ennakkoon jo mitä on luvassa. Itsellä napsahti tänään raskaushepatoosidiagnoosi TAAS, ei mikään kiva yhdistelmä radin kans, jos menee taas siihen että valvon yöt raapien ja saa vasta aamulla nukuttua ja nukkuu myöhään. Sokerit sekoo siitä ihan täysin kun ei nuku ja paasto venyy ihan överiks.

Joo-oh, se olis sitte sitä kuitenkin.. Alat oli 50 ja sappihapot 16,9(max 10), soitti just neuvolasta. Aika nopeesti tullu tulokset, kun aamulla kävin labrassa! Tekee lähettteen taas äitipolille, johan mä siellä viime viikolla olin ja 2 vkon päästä oon muuten taas menossa, et oliski ollu yks viikko muuten väliä Oikeasti kyllä ottaa pattiin ihan sairaasti, ei voi olla totta! Viimeks todettiin 2vkoa myöhemmin kuin nyt tässä raskaudessa ja ne loppuvkot oli ihan yhtä helvettiä sen kutinan ja valvomisen kans

Mites tässä kävi? Ite kans oon vähän vainoharhainen, mieskin sanoi eilen jo, että soita neuvolaan kun koko ajan rapsutat jostain ja on iho ihan naarmuinen. Mulla ei ole koskaan ollut mikään kuiva iho ja en oo koskaan käyttäny mitään kropparasvoja(paitsi etelässä aurinkorasvaa) ja kaikki pesuaineet samoja ku ennen, joten ei voi johtua niistäkään, eikä täällä kyl oo pakkastakaan, mikä vois kuivattaa. Mulla ei niin hirveesti viimeksikään kutittanut kämmeniä tai jalkoja, vaan nimenomaan käsivarsia ja rintakehää/rintoja ja samaa on nyt ollut, mut vielä paljon lievempää ja yönkin sain nukuttua ihan hyvin, mutta heti aamusta alko rassutus. Vainoharhainen ku olen, niin soitin terkkarille ja laittoi lähetteen heti ja huomenna meen labraan. Viime raskaudessa mulla todettiin se rv34.

Soitin eilen nkl:n radihoitajalle, kun olin niin huolissani noista arvoista, kun koko ajan hipoo tota rajaa, mut ei sit kuitenkaan.. Oli pitkä ja avartava puhelu, sano että pitää nyt seurata vielä, että sikäli näillä arvoilla ei voida aloittaa kun ovat näennäisesti vielä hyvät, mut tosiaan joka päivä arvot ylös ja katotaan huononeeko. Kuulemma voin sitte tarvittaessa saada insuliinit e-reseptinä, ettei tartte ees lähteä sinne asti paikan päälle kun pistämiset yms tuoreessa muistissa ja heillä just kohta se muutto vesivahingon takia kättärillekin. Sit myös tarvittaessa aikaistetaan tota äitipolikäyntiä ja kokoarvion tekoa(ja mahdollista käynnistystä), jos mulla on tuntemus, että vauva kasvaa liikaa verrattuna esim esikoisen tuntemuksiin/mahan kokoon tai sf-mitta tai paino alkaa olla vaikea pitää tms. Oli kyllä mukava tyyppi ja niin ihanan tsemppaava ja empaattinen, tuli niin huojentunut olo kaikin puolin, että ei ainakaan tarvii tätä asiaa nyt stressata. Viimeyönä posotinkin kahdessa erässä yhteensä yli 10h unta, parhaat unet moneen aikaan ja paasto venähti 13tuntiin. Olin ihan kauhuissani ku aamulla heräsin, mutta mitä vielä, 5,1 näytti mittari! Söin kyllä taas vähän paremman iltapalan, ku pyhien jälkeen mies kävi kaupassa ja oli vähän valinnanvaraa kaapissakin Ehkä tää tästä, ainoa "musta pilvi" on tällähetkellä toi mun jatkuva kutina käsivarsissa ja rintakehällä. Voi olla ihan harmitonta, mut ei mulla viimekskään ollu hirveemmin kämmenissä kutinaa, vaan nimenomaan noissa mitkä kutiaa nytkin, mut parempi katsoa kuin katua.. Piti nyt taas soittaa neuvolaan ja pyytää lähete hepatoosikokeisiin, eli huomenna labraan ja lisää jännitystä elämään.