Helilii

Jäsen
  • Content count

    35
  • Joined

  • Last visited

About Helilii

  • Rank
    Tavis

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. WizzAirillahan joutuu maksamaan ruumaan menevistä laukuista. Koskeeko se myös ratttaita lapselle, tai matkarattaita? Mikäli lapselle saa ottaa mukaan rattaat ilman lisämaksua, niin onko rajoitusta lapsen iällä (meillä on 2v lapsi)? Jos taas rattaista menee lisämaksu, onko se samansuuruinen kuin laukuista, vai jotakin muuta? Olisi ihanaa, jos joku viitsisi selvittää nämä asiat, mun englannin taitoni ei riittäny löytämään noita tietoja WizzAirin sivuila.
  2. Mitä mieltä olette, kannattaako Teutonia Timmyt ostaa niillä ilmakennopyörillä, jotka niihin kuuluu, vai maksaa 35 euroo ylimääräistä, jotta saa ilmakumipyörät? Meillä on tällä hetkellä emmaljungan yhdistelmävaunut ilmakumipyörillä ja niitä olen tykännyt työnnellä. Rattaat tulevat meidän vuoden ikäiselle neidille, ja seisomalaudalla kulkee sitten 3v isosisko. Asfalttiteillä liikutaan pääasiassa, mutta talvisin meidän tiet eivät ole niitä ihan ensimmäisinä aurattavia, joten lumessakin pitäisi päästä.
  3. Meidän tyttö on nyt 4kk. Saimme neuvolasta käskyn aloittaa kiinteät, kun pituutta ja varsinkaan painoa ei tullut riittävästi. Käyrät olivat kuukaudessa kuulemma laskeneet reilusti. Jos itsellä olisi ollut aikaa ja jaksamista, olisin viitannut kintaalla noille käskyile ja koittanut lisätä imetystä, mutta kun tuo nykyiset 20 imetyskertaa vuorokaudessa (hyvänä päivänä vain 10) oli ihan riittämin, kun pitäisi riittää aikaa olla isomman lapsen kanssa myös. No eilen sitten aloitettiin bataatilla. Yksi teelusikalinen aamulla ja iltapäivällä. Tänään kaksi. Viime yö menikin sitten tississä roikkuessa. Imetyskerrat eivät lisääntyneet määrällisesti mutta muuttuivat sellasiksi 1½h kestäviksi maratoneiksi. Ja tästä yöstä näyttää tulevan samanlainen. Oikeestaan kyse on siitä että vauva nukkuu tissillä välillä lutkuttaen, mutta ei suostu nukkumaan ilman tissiä, toisin kuin aikaisemmin. Ei tämä lapsi päivälläkään hereillä ollessaan ole tyytyväinen nyt, mutta en tedä johtuuko se kiinteistä vai siitä että on onnistunu sekottamaan päiväunirytminsä täysin. Ainakin aikaisemmin se on aiheuttanut kitinää. Ennen meidän päivärytmi oli : 2h hereillä, 3h ekat päiväunet, 2-3h hereillä, 2h tokat päikyt, 2 h hereillä ja sit yöunille. Mutta nyt hereilläolojaksot on pidentyny ja päivä alkaa näin 3-4h hereillä, 3-4h ekat päikyt, 3-4h hereilä ja sit ilta onkin jo sekasin ku ei mahu toiset kunnon päikyt, mut ei jaksa valvoo, eikä voi vielä käydä yöunillekaan. Eli kertokaas mulle, johtuuko nää öiden hankaloitumiset ja päivähuudot kiinteistä vai mistä. Ja mitä mä teen? a) jatkan kiinteitä normaalisti ja koitan kestää nää ikävyydet b ) jatkan vielä pari päivää kiinteitä ennen ku teen mitään c) pidän pari päivää taukoa kiinteissä, katson vaikutaako mitenkään ja jatkan taas bataatilla d) pidän pari päivää taukoa kiinteissä, katson vaikutaako mitenkään ja vaihan sit vaikka maissiin e) jatkan kiinteitä ja koitan saada päiväunirytmin kuntoon f) pistän kiinteet tauolle ja koitan saada päiväunirytmin kuntoon
  4. mä alotin nyt tehorasvauksen tohon viiruun, rasvaa ja öljyä monta kertaa päivässä.. ihan kuin ois vähän jo vaalentunut... tai sit mä vaan kuvitelen..
  5. meidän 3kk vanhalle vauvalle ilmestyi pohkeeseen punainen vaakasuora viiru. Lähinnä se näyttää siltä kuin sukka olisi painanut siihen, mutta sitä se tuskin on, koska se on ollut siinä jo yli viikon. Viiru on ehkä sellaiset 4cm pitkä ja korkeintaan puoli senttiä paksu. Viiru siis ilmeistyi ihan yhtäkkiä, kerralla, ilman mitään syytä. Pysynyt nyt tämän reilun viikon kokoajan samankokoisena ja yhtä tummana. Ei vaikuta siltä että se kutisisi tai vauva muutenkaan arastelisi sitä, antaa koskea ihan vapaasti. Yritin päästä terveyskeskukseen lääkäriin näyttämään sitä, mutta eivät antaneet lääkäriaikaa. Näytin sitä sitten neuvolassa, ensin sitä katsoi kolme terkkaria ja pyysivät vielä lääkärinkin katsomaan sitä. Kukaan ei ollut aikaisemmin törmännyt tuollaiseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että pitäisi näyttää lastenlääkärille. Terkkari sitten yritti varailla aikaa lastenlääkärille, mutta niitäkään ei ollut tarjolla, joten nyt sitten käymme viikon välein kontrolleissa tuolla terkkarilla. Onko kukaan törmännyt tälläiseen? Mistä voisi olla kyse? Siis tarkoitan tuota viirua, en tuota että emme saa lääkäriaikaa.. Taidan vielä pari päivää seurailla tuota, ja jos ei rupea vaalenemaan, niin yritän uudelleen lääkärille, jos ei päästä terveyskeskukseen niin sitten yksityiselle.
  6. Olen nähnyt. Kuvassa tuo on ihan nätti, mutta kaupassa osottautuikin rumaksi. Varmaan se oli tuo harmaa väri, miksi en siitä tykännyt. Meillä on kyllä sitten lopputalveksi paksumpi ruskea nallehaalari, josta tykkään kovasti, mutta näille ilmoille tarttis jotain päällepantavaa..
  7. Haluan vastasyntyneelle vauvalle haalarin joka täyttää seuraavat ehdot (tai ainakin mahdollisimman monta niistä) - sopivan ohut/paksu näille alkaville syyskeleille (suurinpiirtein äippäpakkauksen kevytvanupuvun paksuinen) - "suljettavat" hihansuut ( kääntöhihat, mitkälie) - "suljettavat" lahkeensuut (tai sitten sellainen makuupussimainen alaosa) - söpön näkönen Kiersin ennen tytön syntymää kaupoissa enkä löytänyt haluamaani. Mikäköhän mahtaa nyt olla haalaritilanne kaupoissa? Muutaman päivän ikäisen lapsen kanssa en voi lähteä kiertelemään kaikkia kauppoja läpi, joten toivoisin vinkkejä, millaisia on löytynyt mistäkin kaupasta. Myös nettikauppavinkit kelpaavat.
  8. Kyllä se pitäis haikarassakin saada. Siellä käydään etukäteen sellanen keskustelu kätilön kanssa ja tehdään synnytyssuunnittelupaperi, johon sitten merkataan, mitä kivunlievityksiä kuvittelee mahdollisesti haluavansa. Tosin kyllä musta tuntuu, että haikarassa ne toivois mahdollisimman pitkään selviävän ilman epiduraalia, tarjoavat ensin kokeiltaviksi muita vaihtoehtoja. En tiedä miten muualla tehdään. Esikoisen kanssa olisin halunnut epiduraalin ehkä vähän aikaisemmin, mutta kokeilin ensin selvitä ilokaasulla, kun sitä ehdottivat. Sain kuitenkin sen epiduraalin sitten kun sitä pyysin. Nyt toisen kanssa en saanut epiduraalia, vaikka sitä heti ensimmäiseksi synnärillä pyysin. Olin siitä synnytyksen aikana kivun keskellä vihainen kätilöille, mutta kyllä sen nyt jälkeenpäin ymmärtää, että jos sitä ei ehdi saada kun on niin nopea synnytys niin sitten ei ehdi. Eli sekään tuskin oli kiinni siitä että olin haikarassa.
  9. Kiitos vastauksista! Tietääpähän nyt vähän arvella, että mitä mahdollisesti haluavat siellä selvittää. Kun neuvolassa täti sanoi vain epämääräisesti "mä taidan laittaa susta lähetteen kättärille, ku en saa yhtään tunnusteltua minkäkokonen tää lapsi on" ja kättäriltä soittivat samana päivänä, että "lääkäri haluaa nähdä sut, tule perjantaina".
  10. Kirjottelin tän jo toisellekin vauvapalstalle, mutta laitetaan nyt tännekin, kun tätä pyörittelee koko ajan päässään ja stressaa.. Neuvolalääkäri kysäs multa jo useampi viikko sitten, että supistaako mua kun maha on niin pinkeä. Kerroin sen olevan kokoajan sellainen, ei mitään supistuksia siihen tarvita. Nyt sitten neuvolaterkkarikin vielä ihmetteli asiaa, ja pisti sitten lähetteen kättärille, kun maha ei ole mittauksen mukaan enää kasvanut. Kertokaa mulle mistä tuo voi johtua, tai mitä ne mahdollisesti epäilevät? Mitä musta siellä kättärillä tutkitaan? Pääsen sinne jo perjantaina, mutta siihenkin tuntuu olevan niin pitkä aika. Itseäni ei tuo mahan kasvamattomuus niin huolettaisi, koska edellisestä mittauksesta on vain viikko (eli siis tässä viikon aikana ei ole kasvanut enää) ja ei kai tuo niin tarkkaa ole kun terkkari sillä mittanauhalla kokeilee mitata. Olo on kyllä ollu jo kamalan pitkään ahdistava ja tukala ku tuo maha on tollanen kivikova pallo. Mutta siis kai ne nyt jotain epäilee, haluaa tarkistaa, kun sinne kättärille laittavat.. lapsivettä liian vähän vai liikaa, liian iso tai pieni lapsi, vai mitä kummaa? Viikkoja on nyt 37+5
  11. Mä en ollutkaan kuullut tuota nimitystä, mutta tollasia kohtauksia meillä on kyllä ollut, aika lievinä tosin. Ne alko meillä joskus 1½v tienoilla ja on kyllä mun mielestä vähentynyt nyt kun lapsi on pikkasen päälle 2v, tai sitten niihin vain on tottunut. Meillä noita tuli yleensä jonkun harmistumisen, ei muistaakseni niinkään kivun, takia. Kun lasta kielsi, tai hän ei muuten vaan saanut haluamaansa, alkoi huuto, ja kun se meni sitten tarpeeksi hysteeriseksi (se tapahtui hetkessä) lapsi lakkasi hengittämästä (tai siis tavallaan veti liian pitkään henkeä sisään) ja muuttui nopeasti kasvoilta sinertäväksi. Niin pitkälle ei muistaakseni kuitenkaan kertaakaan mennyt, että olisi pyörtynyt, vaan kun oli tarpeeksi pitkään vetänyt henkeä sisään, lapsi rääkäisi kerran ja oli ihan veltto ja voimat pois. Eipä tuolle oikein mitään voinut tehdä. Lähinnä me otettiin lapsesta kiinni, ettei satuta itseään kun kaatuu. Niin ja kun huomattiin että lapsi alkaa pidättää hengitystään, hoettiin "hengitä, muista hengittää", en tosin tiedä oliko siitä mitään apua. Onhan tuo pelottavan näköistä, mutta kun sai kuulla, että lapsi ei pysty aiheuttamaan tuolla hengittämättömyydellään mitään haittaa itselleen (ellei sitten lyö päätään kaatuessaan, tms.), niin sitä osas rauhottua paremmin. Ja oikeastaan loppujen lopuksi nuo kohtaukset olivat helpompia kuin sellaiset kiukkukohtaukset jossa ei lakannut hengittämästä. Nimittäin tuo hengityksen pidättäminen vei lapselta voimia niin paljon, että sen jälkeen makasi vain velttona sylissä ja rauhoittui siihen, kun taas meillä muuten saatetaan kiukkua huutaa välillä lähemmäksi tuntikin.
  12. Mun mielestä tota maidonjuontia voi rajottaa, jos sitten ruoka menee paremmin. Esim. silleen, että saa yhden lasillisen maitoa ruokailun aikana, ja toisen sitten kun ruoka on jo syöty. Tai että heti ei saa maitoa ollenkaan vaan vasta kun ruokaa on syöty ainakin vähän. Ja sängystä, mun mielestä se on teidän päätös, millasessa sängyssä tyttö teidän luona nukkuu. Eli jos te haluatte hankkia lastensängyn ja opettaa lapsen siihen, niin siitä vaan, eihän se tarkota sitä, ettei lapsi enää äitinsä luona voisi pinnasängyssä nukkua. Se on tietty sitten lapsesta kiinni, miten hyvin uuteen sänkyyn opettelu onnistuu, pelottaako putoaminen, yms. Meillä siirryttiin lastensänkyyn kun tyttö oli 1,5v ja tuolloin se kävi meillä helposti, ei ole pudonnut kertaakaan.
  13. oliko toi huuto ihan sellasta hysteeristä itkua vai pientä kitinää? Ku mä en tajuu miten mä kestäisin tunnin sitä huutoa (nojoo, huutaahan toi päivisinkin sitä uhmaansa varmaan tunteja yhteensä, mutta jotenkin se on päivällä eri asia). Niin kauan ku se huuto on sellasta, että kuulee että lasta kiukuttaa ku se ei saa tahtoaan läpi, niin niin kauan sitä pystyy olla menemättä sinne. Mutta sitten kun se muuttuu sellaseks hysteeriseks itkuks.. siinä tulee olo, että entä jos sillä onkin paha olla, ja sit menee rauhottaa sen, ja sit taas alkaa uus kierre..
  14. Meidän taapero on 2v, ja vauva ois tässä kuukauden päästä tulossa. Taaperon nukuttaminen vaan on ongelma. Joskus vielä keväällä nukahti nätisti omaan sänkyynsä iltasadun jälkeen. No sit jonku flunssan tai jonku aikana mä annoin periks ja menin ite hetkeks aikaa lapsen viereen nukkumaan, jotta nukahtaa helpommin. No sitähän lapsi sitten alkoi vaatimaan jatkossakin. Mutta siitäkin meni teho, koska lapsi alko vaan leikkimään mulla, töni, yms. Siitä sitten sain tarpeekseni ja päätin, että huutakoon vaikka kuinka, mutta yksin saa nukahtaa. Istuin lapsen huoneessa nojatuolissa puhumatta mitään, tai korkeintaan sanoin "äiti on tässä", ja välillä lapsi huusi (pari minuuttia kerrallaan), välillä leikki yksikseen sängyssä. Nukahtaminen vei yleensä ½-1h, mutta ajattelin että jatkossa tuohon nojatuolissa istumiseen voi yhdistää vauvan iltaimetyksen, joten ei se niin haitannut vaikka vähän kestikin. Nyt vain kesän mökkeilyjen ja muiden lomailujen jälkeen on taas kaikki ihan sekaisin. Ja lisäksi itelläni on loppuraskaudesta voimat kovin vähissä. Pitäisi kuitenkin saada tämä nukuttaminen kuntooon ennen uutta vauvaa (jotta se voisi sitten taas mennä uudelleen sekaisin) ja alkaa jo paniikki iskeä kun aika tuntuu loppuvan. Pari viikkoa sitten tehtiin ratkaisu, että mies nukuttaa tästä lähtien taaperon, koska taapero pompottaa mua paljon enemmän ku isäänsä (ja onnistuu siinä siis paremmin) ja koska mun omat voimat on vähissä. Noh, ehkä se muutaman illan vähän toimikin, mutta nyt tajusin, että se pompottaa isäänsä iltasin nykysin ihan samalla tavalla ku muakin.. vaatii millon mitäkin, jotakin lelua, syliin, unimusiikkia, vettä, jne. Hyvähän se on sanoa, että kun on tiukkana niin oppii ettei saa niitä nukkumaanmenon jälkeen.. mutta kun tuo taapero kiihtyy hetkessä, jos ei niihin huuteluihin vastaile, ja sen jälkeen kiljuukin hysteerisenä niin kauan että aikuinen käy rauhottamassa sen. Ei siis nukahda huutoonsa eikä osaa siitä oikein itse rauhottua. Olemme koittaneet pitää iltarutiinit ennen nukkumaanmenoa nyt joka ilta samanlaisina, että lapsi pystyisi valmistautumaan nukkumaanmenoon. Päivisin on sylitelty paljon, ettei sylinkaipuu iskisi nukkumaanmentyä. Mutta nukahtaminen kestää mielestäni liian kauan, joskus siihen menee kolmekin tuntia.. meidän illat siis menee näin klo 16.30 iltaruoka, 19.00 iltapala, jonka jälkeen kylpy, yöpuku, hampaidenpesu ja sitten sänkyyn, sängyssä äidin sylissä iltasatu, ja sitten pitäisi käydä nukkumaan (ja tästä eteenpäin siis nukutusvastuu siirtyy miehelle). Mun toiveena olisi että lapsi olisi unessa jo klo 20, viimeistään 21, mutta siis kun nukahtamiseen menee joskus kolmekin tuntia, niin sillon se menee lähemmäks yhtätoista (no onneks harvemmin näin myöhään). Aamusin meillä herätään siinä 7-8 aikoihin, aamupala siinä melko pian, ruoka puolen päivän aikaan päikkärit nukutaan kahden maissa (1-1,5h). Päikkärit on aika myöhään, keväällä vielä nukahti viimeistään yhden aikaan, mutta nykysin jos yrittää päikkäreitä siihen aikaan ni ne jää kokonaan välistä ja sitten onkin kiukkunen lapsi koko illan, mutta illalla nukahtaminen ei ole sen helpompaa. Eli vinkkejä kaipaisin mitä tehdä. Tässä kun kirjottelin, niin tuli mieleen, että pitäisköhän tota iltapalaa aikaistaa puolella tunnilla.. lapsi pääsis aikasemmin sänkyynsä, nukahtaiskohan aikasemmin myös. Huudattamistakin taas mietin, eli siis että tehdään päätös, että nukkumaan menon jälkeen ei ole enää palvelua tarjolla ja pidetään siitä kiinni. Mutta jos sen tekee niin, että ei ole itse lapsen huoneessa, niin sitten siitä seuraa se huuto josta lapsi ei itsekseen rauhoto.. no kai se rauhottuu sit ku voimat loppuu, mutta ei kuulosta hyvältä sekään. Jos taas päätyy siihen, että istuu lapsen huoneessa siihen asti että se on nukahtanut, niin luulen että sen täytyy sitten olla minä.. lapsi pysyy rauhallisempana ja ei taitais miehelläkään hermot kestää siellä oloa. Se on vaan ollu mulle nyt niin tärkeetä oman jaksamisen kannalta, että oon ite saanu hengähtää tosta varsinaisesta nukutuksesta, puuhailla omiani sen aikaa..
  15. Meidän tyttö ei vielä pitkään aikaan tule ylettymään lavuaariin pesemään käsiään tai hampaitaan. Ei edes sellasilla lasten korokejakkaroilla. En oikein tiedä, onko meillä tavallista lyhyempi taapero vai lavuaari tavallista korkeammalla. Jokin ratkaisu pitäisi saada. Olen pohtinut, että jonkinlainen porrassysteemi olisi ainoa toimiva ratkaisu. Prismassa olisi myynnissä sellainen porrastettu korokejakkara, mutta sekin on liian matala. Muistaakseni se on tämä Tavallinen keittiöjakkara puolestaan on liian korkea Askosta löysin sia kidsin portaat, jotka voisivat olla sopivan korkuiset Onko ehdottaa muita ratkaisuja meille? Paljonkohan mahtaisi maksaa teettää puusepällä keittiötikkaat,joissa olisi yksi askelma tavallista vähemmän?