Lilja87

Aktiivijäsen
  • Content count

    208
  • Joined

  • Last visited

About Lilja87

  • Rank
    Aktiivi
  1. Olin aivan ilokaasuhuuruissa ja sanoin vauvalle "Moi. Mä oon sun äitis."
  2. Mulla oli kkm 2/13 (rv8+ jotain) ja vuosin tyhjennyksen jälkeen yli 6vkoa putkeen, koska kohtuun oli jäänyt jokin raskausmateriaalin palanen, ja imukaavinnan jälkeen vuoto loppui siltä seisomalta ja yhdet menkat ehti tulla, ennen kuin plussasin 31.5.13. En osannut odottaa uutta raskautta näin pian, mutta toivotaan että kaveri pysyy tällä kerralla kyydissä.
  3. Mulla on sitten astetta erikoisempi oire. Muuten en sanoisi mitään, mutta nyt molemmissa raskauksissani olen jo reilusti ennen plussaa nähnyt unta, jossa mulla on suu täynnä tervaa. Se ei ollut mikään kiva uni, ja jäi semmoinen ällö olo suuhun koko päiväksi. Ekalla kerralla en ajatellut sen liittyvän raskauteen, ajattelin vaan että "onpas kumma uni". Nyt kun toisen kerran tuli sama uni, tuli ihan pakosta mieleen että liittyisikö se asiaan. Taisi liittyä kun raskaana nyt olen.
  4. Tänään juuri tuli postissa ekat äitiyshousut ja masutuubi. Nyt siis n. rv 10-11. (Tickeri heittää ennen ultraa) Mulla näkyy selvä turvotusmaha ja housut ei vaan enää mene kiinni. Nyt kesällä olen käyttänyt paljon hameita ja sellaisia joustavia vaatteita, jotka eivät kiristä, mutta pian alkaa koulu ja housut pitää taas vetäistä päälle. Tilasin siis elloksen alennusmyynnistä puuvillaiset alkuraskaudelle sopivat äitiyshousut, 9e! Ei voi ainakaan vielä valittaa, tuntui tosi hyvältä päällä kun kokeilin, tosin nyt on niin kuuma etten voi housuissa oleskella. Harmi!
  5. Mä olen ymmärtänyt että on sellainenkin vaihtoehto kuin kemiallinen raskaus, jolloin se hedelmöittynyt munasolu vain raapaisee kohdun limakalvoa, muttei kiinnity siihen. Siitä syystä voi siis tulla plussa aikaisessa vaiheessa, ja sitten muuttuu negaksi. Luulisin kyllä että menkkojen pitäisi alkaa kuitenkin lähiaikoina, varsinkin jos testi näyttää jo negaa. Omassa kesken menneessä raskaudessani ei tullut plussaakaan ennen kuin joskus viikon 5 paikkeilla, että sen tarkemmin en osaa sanoa, että miten pitäisi toimia.
  6. Mä kävin tänään lääkärissä tän jatkuvan vuodon takia. Jokin möykky sieltä kohdusta löytyi, ja sitä sitten yritettiin poistaa jollakin imumenetelmällä. Sattui ihan helvetisti, mutta on se sen arvoista jos nyt saisi tän vuodon ja koko jälkipaskan loppumaan. Mikäli sinne jäi vielä jotain, niin sitten tähystys jonka yhteydessä tehdään kaavinta, että kaikki saataisiin pois. Imuoperaation jälkeen lääkäri vielä ultrasi ja kohtu näytti tyhjältä. Sen lisäksi se möykky lähetettiin patologille, joka varmistaa että se todellakin oli raskauskudosta eikä jotain (?) muuta. Nyt sain kahden viikon päähän soittoajan, jolloin toivottavasti vuoto on vihdoin loppunut.
  7. Päivitystä aikaisempaan avautumiseeni: Torstaina soitti lääkäri, jolle valitin sitten jatkuvasta vuodosta. Aluksi lääkäri sanoi vuodon olevan normaalia, ja raskaushormoni on laskenut hyvin, se oli tasolla 5,5 joka on vain pari kymmenystä "normaalin" yläpuolella lääkärin mukaan. Kun selitin henkisistä ongelmista vuodon vuoksi ja siitä, että vuoto alkaa aina uudelleen, kun se tuntuu loppuvan, lääkäri varmisti ylilääkäriltä ja varasi minulle ajan ultraan ensi keskiviikolle. Sanoi, että on mahdollista että kohtuun on jäänyt jotain "inaktiivista" materiaalia joka ärsyttää kohdun limakalvoa, josta vuoto sitten johtuu. Nyt pari päivää on vuotanut runsaammin, ja vuoto on ollut tavallaan menkkamaista, joten kiinnostaa tietää onko tämä nyt menkat vai onko se edelleen sitä tyhjennykseen liittyvää vuotoa. Olo on parempi, kun lääkäri otti minut tosissaan ja oli ymmärtäväinen.
  8. Hieno juttu Khadeija! Tätä ei tarvitse lukea, jos et halua, rumia sanoja ja valitusta ja ällöttäviä yksityiskohtia luvassa: Mulla tilanne on tällä hetkellä se, että parin viikon lykkäyksen jälkeen sain viimein aikaiseksi mentyä labraan antamaan sen verinäytteen, josta otetaan raskaushormoni. Hyvinkäältä sanoivat että lääkäri soittaa torstaina, ja mä aion siltä pyytää jotain apua siihen kun nyt on suunnilleen sen 6vko vuotanut, eikä loppua näy mailla halmeilla. Mä en yksinkertaisesti enää jaksa. On monta kertaa jo ollut niin paska olo että olen meinannut vetää ranteet auki, kun se vuoto ei vain lakkaa, ja en pääse yli tästä tilanteesta sen takia. Minulla on siis pohjalla myös masennusta, joka pahentaa tätä tilannetta, ihan niinkuin se ei olisi muutenkin jo ihan perseestä. Mä olen henkisesti jo ehkä joten kuten toipumaisillani, mutta tilannetta ei yhtään helpota se että edelleen jokaisella vessakäynnillä paperi näyttää sellaiselta limaiselta veripaskalta. On tosi naisellinen ja seksikäs olo. Ei olla voitu keskenmenon jälkeen harrastaa kertaakaan normaalia seksiä miehen kanssa, ollaan voitu puuhailla vain suihkussa vuodon takia. Ihme että suostuu sielläkään, mutta kai onni tässä onnettomuudessa on se, että mulla on niin ihana mies. Mun kroppa on turvonnut ja ruma ja läski ja mä vaan vuodan jotain ripulipaskan näköistä verimössöä edelleen. Tälläistä täällä ja hyvää päivänjatkoa.
  9. Täällä vuotaa edelleen. :/ Kiitos tsempityksistä, mutta alkaa jo pikkuhiljaa ottaa pattiin ku kuukaus jo vuotanut.
  10. Mulla on nyt keskenmenosta kolme viikkoa, ja alan nousemaan masennuksen syvistä syövereistä takaisin elävien maailmaan. Vuodan edelleen vaihtelevasti, toisina päivinä runsaasti ja toisina päivinä vähemmän, mutta en ole ilman pikkuhousunsuojia vielä pärjännyt päivääkään. Aina kun luulen että vuoto loppuu, se alkaa uudelleen vähän runsaampana ja taas pikkuhiljaa vähenee, kunnes taas alkaa. Keskenmeno oli mulle aika rankka asia, raskaus kun tuli aika suurena yllätyksenä ja siihenkin asennoituminen kesti kauan. Oikeastaan heti kun hyväksyin raskauden ja aloin nauttimaan odotuksesta, vedettiin sitten matto alta. Olen joskus kirjoittanut runonpätkän aivan toiseen aiheeseen liittyen, mutta tunne sopii tähän tilanteeseen ja tunteeseen aika hyvin; "onko hänkin onnen sokaisema vain hetken kunnes tuskan huppu lasketaan jälleen hänen kasvoilleen" Haluaisin tässä vaiheessa vain, että vuoto loppuu, ja sillä tavalla saa keskenmenon mielestä pyörimästä.
  11. Mä teen tyhjennyksen kotona lauantaina. Mulle annettiin ymmärtää, että jos alkaa huolettaa, saan ajan Hyvinkäälle. Näitten juttujen lukemisen jälkeen ajattelen, että varmaankin vuodon määrästä riippumatta jossain vaiheessa tyhjennyksen jälkeen hakeudun ultraan varmuuden vuoksi, vaikka viimeksi päivystysultraan jonotinkin 3h. Mielummin kuitenkin teen tyhjennyksen kotona, enkä siellä, missä on miljoona ja yksi naista maha pystyssä. Minulle sattui todella ihanat lääkärit ja hoitajat. Kaikki olivat myötätuntoisia ja kohtelivat todella huomaavaisesti, kun tilanne oli minulle aika rankka. Yksi hoitajista kävi kyselemässä vointia, kun odotimme seuraavaa hoitajan aikaa odotushuoneessa. Molemmille, minulle ja miehelleni jäi hyvä olo palvelusta, vaikka asia olikin tuskallinen.
  12. Kiitos, Willow tästä vahvistuksesta. Pitää vaan lähettää positiivisia ajatuksia universumiin että kaikki menee hyvin.
  13. En ole uskaltanut puhua ongelmistani tällä foorumilla. Nyt kuitenkin, kun näen että muutkin painivat samojen asioiden kanssa, uskallan avautua. Olen sairastanut masennusta vaihtelevasti teini-iästä lähtien. Tällä hetkellä syön "vanhanaikaista" trisyklistä masennuslääkettä nimeltä Anafranil. Raskauteni on alussa vielä, ja anafranilin syöminen mietityttää todella paljon. Yritin itse vähentää lääkitystä viime syksynä katastrofaalisin seurauksin. (Samaan aikaan pitkäaikaisen terapian loppumisen kanssa... BAD IDEA.) Mitkään "kevyemmät" lääkkeet eivät minuun tehoa. Olen kokeillut suunnilleen kaikkia SSRI-merkkisiä lääkkeitä ja parin kuukauden sisällä aloittamisesta kaikki vaikutukset katoavat. Samoin myös venlafaxin eli Efexor, jota söin jopa puoli vuotta ennen kuin teho loppui. Kaikki lääkkeet olen pystynyt lopettamaan ilman minkäänlaisia vieroitusoireita. (Jopa sen Efexorin jonka vieroitusoireita on verrattu heroiinin vieroitusoireisiin...) Anafranil taas toimii, mutta juuri se lääkkeen vahvuus ja se, että harvat lääkärit edes ovat perehtyneet näihin vanhanaikaisiin lääkkeisiin, mietityttää todella paljon raskauden aikana. Oma psykiatrini sanoi, että on todella paljon turvallisempaa syödä lääkkeitä kuin olla ilman, varsinkin kun vähän aikaa sitten on huomattu, miten voimakkaasti lääkityksen vähentäminen vaikuttaa mielialaani.
  14. Mä olen myös ollut aina huono juomaan vettä, ja nyt alkuraskaudesta mulla on jatkuvasti jano. En osaa myöskään juoda kraanavettä (pitäisi opetella...), se vaan jotenkin tökkii. Nyt olen juonut vissyä, johon lorautan pikkuisen jotain mehua sekaan mauksi, tai kaupasta ostettua mehu-kivennäisvettä (Esim Lidlin versio). Maidonjuomistakin olen lisäillyt, että siitäkin pitäisi tulla nestettä. Olen aiemmin ollut aikamoinen kameli, ei ole tarvinnut käydä vessassa kuin 1-2 kertaa päivässä, mutta nyt... Huhhuh, ainakin 6-7 kertaa joka päivä. Jostain sentään tietää olevansa raskaana.
  15. Mulla on nyt rv7 ja ehkä kyseessä on vaan oma vainoharhaisuuteni, mut tuntuu et maha on jo niin iso että ihmiset saattaa alkaa arvailemaan. Ei ole kukaan mitään sanonut ja todellisuudessa varmaan menee lihomisen piikkiin, mutta itsestä maha tuntuu jo nyt ihan jättimäiseltä. Odotan ensimmäistä.