nipa-

Mitat ennen raskautta 151 cm ja 45 kg. Vatsa oli yllättävän pieni ja kompakti pakkaus, selkä ei vaivannut ja pystyin käymään jopa agilityssä vielä päivä ennen synnytystä. Synnytys sujui hyvin ja 3455 g muksu tuli alateitse hienosti ihan omin voimin, vaikka tulikin hieman pää vinossa. Jostain syystä luulin vielä alkuraskaudesta, että mulle tulee kuitenkin valtava maha, ja että saan pahat selkäsäryt yms., mutta näköjään sitä voi näinkin pieni selvitä raskaudesta ja synnytyksestä helpolla. Ei se oma pituus siis taida olla se, joka ratkaisee miten sujuu, kyllä se on ihan yksilöllistä muista syistä...

Ennalle vielä mahallaan nukkumisesta; mä olen pystynyt nukkumaan oikeastaan näille viikoille (17+4) asti mahallaan, mutta nyt on tosiaan alkanut itse huomaamaan, ettei se ole mukavaa, ja siten tullut nukuttua enemmän kyljellään tai selällään. Joten minäkin uskon, että voit hyvin nukkua mahallaan niin kauan kuin se hyvältä tuntuu.

Sain rajattua vaihtoehtoja, ja nyt on jäljellä vielä kaksi: Brio Smile ja Brio Go. Noihin rajaaminen oli loppujen lopuksi suht. helppoa, mutta noiden välillä en oikein osaa valita. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa...

Onnea Eltsu!! Kyllähän tuossa oli jo selkeää väriä, mutta tosi kivaa, että digikin vahvisti asian!

Onpa mieltä helpottavaa lukea muiden "pienten" odottajien positiivisista raskaus- ja synnytyskokemuksista! Itse olen 151 cm ja painoa ennen raskautta n. 44-45 kiloa. Ennakkoluuloni oli, että maha alkaisi näkyä melko aikaisin, juuri pienen kokoni takia. No, nyt ollaan viikoilla 14+5, eikä masu näy vaatteiden läpi juuri lainkaan. Itse kyllä huomaan, että vatsan seutu on muuttunut. Saa nähdä miten se siitä sitten kasvaa. Voisin kuvitella, että mahasta tulee aika suuri, silä vauvalla ei ole tilaa kasvaa pituussuunnassa minun lyhyyteni takia, vaan sitä tilaa pitää sitten ottaa leveyssuunnassa. Mutta kun tämä alkuraskauden mahakin on ollut niin pieni, niin voihan se olla, että suunta pysyy samana. Myös synnytys jännittää jo hieman. Toisaalta eihän minun pituuteni kerro mitään lantiostani, tai sen sisäisten paikkojen koosta. Aion kuitenkin vaatia synnytystapa-arvion erittäin huolella tehdyksi, sillä kyllä minua kieltämättä vähän ahdistaa, että mahtuuko se vauva sitten oikeasti tulemaan tuolta alakautta... Lisättäköön vielä se, että mies on 190 cm, ja on syntyessäänkin ollut aika pitkä ja yli nelikiloinen. Sekin siis hieman mietityttää, että miten tuo vaikuttaa meidän vauvamme kokoon. Itse olin syntyessäni aika pieni pirpana, sen kokoisen voisin itsekin kokeilla synnyttää...

Oi, paljon onnea helyes!!!

Oih, Helyes!!! Onnea onnea!! Ja orkkideeallakin selvä plussa. Onnea!

^ Tuo ilmeisesti vaihtelee todella paljon kaupungeittain ja paikkakunnittain. Mä sain ultra-ajan suoraan neuvolakäynnillä, ei tarvinnut varata itse tai odottaa kutsua. Neuvolakäynnillä olin 8+2, eli sain tietää ultra-ajan 3,5 viikkoa ennen ultraa.

Juu ihan selvä plussa. Onnea Elsa!

Minä olen kertonut vain parhaalle ystävälleni. Mies taas on ollut niin innoissaan, että on ajautunut puhumaan kavereidensa kanssa enemmänkin lapsista, mutta en sitten tiedä kuinka tosissaan se on otettu. Haluamme pitää suunnitelmamme ja haaveemme omana tietonamme, ettei tule koko ajan kyselyä tai utelua asian tiimoilta. Kerromme sitten kun on jotain kerrottavaa.

Joo, onnea Tellervo!

Vieno on siitä hassu nimi, että se voi olla (on ainakin ennen voinut olla) sekä miehen, että naisen nimi. Miehen pappa on Vieno. Mummu taas on Maila. Siitäpä saisi vanhoja nimiä jatkokäyttöön, mutta luulen, ettei ne sovi ihan meille kuitenkaan.

Minäkin näen hailakan punertavan viivan. Parin päivän päästä uudestaan, josko se siitä vahvistuisi.

Onnea kukkikselle plussasta!

Tuossa se on lipastossa vielä tallessa. Välillä vilkaisen sitä, ja tulee se ihana hymy, kun muistelee siitä tullutta tunneryöppyä. <3 Ei sitä kuitenkaan ole tarkoitus sen enempää säilyttää, mutta jos vähän aikaa vielä. Valokuva jääköön muistoksi. Lisäys: nyt meni roskiin...