Nanuli

Ensimmäisellä kerralla matkaa oli n. puoli kilsaa ja autolla mentiin. Toisella kerralla matkaa oli ehkä kuutisen kilometriä ja sekin mentiin omalla autolla. Nyt matka tulee olemaan reippaasti enemmän, reilut sata kilsaa ja talvikelissä matkaan pitänee varata lähemmäs puolitoista tuntia, mikä vähän hirvittää kun edellinenkin tuli jo melko nopeasti. Pitää vaan lähteä sitten tosi hyvissä ajoin liikkeelle että ehditään. Niin ja omalla autolla meinattiin mennä nytkin.

Esikoisesta otettiin, kakkosesta ei, kolmosesta varmaankin taas otetaan kun ehdittiin laittaa tässä välissä paljon tavaraa jo kiertoon. Lisäksi tykkään kovasti tuosta tän vuoden pakkauksesta ja onhan se ihanaa päästä purkamaan sitä laatikon sisältöä

Kp 26 ja 28 testasin negatiivisen, Kp 31 oli sitten jo positiivinen. Kierron pituus 31 päivää, dpo:sta ei tietoa.

Nostellaanpa tätä jos kellä olisi ajankohtaisempaa tietoa ja kokemuksia. Itsellä, jos kaikki menee hyvin, olisi edessä synnyttäminen tuolla, kaksi aiempaa ovat syntyneet muualla. Miten esim. tutustumiskäynnit, pääseekö uudelleensynnyttäjät tutustumaan vai onko se varattu pelkästään esikoisen odottajille?

Noin 7 km on matkaa päiväkotiin, joka on paikkakunnan ainoa päiväkoti. Minun työpaikka on siinä ihan lähellä ja miehen työpaikka naapurikunnassa, mutta kuitenkin päiväkoti on matkan varrella myös miehen työpaikalle. Autolla mennään, minä yleensä vien lapset ja mies hakee.

Meillä on molemmille omat huoneet. Muutettiin kolmiosta tähän omakotitaloon reilut puolitoista vuotta sitten ja aluksi lapset nukkuivat samassa huoneessa ja toinen oli leikkihuoneena. Puolisen vuotta sitten tehtiin muutos että molemmilla on nyt omat huoneet ja hyvin on mennyt. Lasten huoneiden välissä on ovi, joten nukkumaan käyminen ei hankaloitunut. Iltasadut meillä luetaan eri huoneessa. Muuton jälkeen koettiin että aluksi oli parempi että lapset nukkuivat samassa huoneessa, kun olivat siihen tottuneet ja saivat uudessa kodissa turvaa toisistaan. Myöhemmin erityisesti esikoinen alkoi toivoa että saisi oman huoneen ja kun pienimpikin innostui asiasta, päätettiin laittaa kummallekin omat huoneet.

Tilattiin Mytoys.de:stä Cybex Solution x2-fix ja voin kyllä suositella. Tilaus tehtiin 17.12 ja posti toi paketin kotioveelle aatonaattona 23.12 eli todella nopea toimitus oli, vaikka luulin että joulusesonki hidastaisin toimitusta jonkin verran. Istuintuli n. 80 euroa halvemmaksi kuin Suomesta ostettuna, jos postikulutkin vähentää hintaerosta pois. Maksu hoitui luottokortilla.

Minun vanhemmat on mummo ja ukko, miehen isä halusi olla ensin pappa, mutta muutti vielä ennen esikoisen syntymää mieltään ja on nyt vaari, että voi sitten laulaa "vaarilla on saari" Minulla on elossa vielä yksi mummi ja hän on lapsille isomummi.

^meidän 2 vuotias poika sanoo jugurttia jukukurtiksi. Meinaa usein pokka pettää kun toinen hokee jukukurttia, jukukurttia monta kertaa peräkkäin ja vielä tehostukseksi nyökyttelee kovasti

Ajettiin tässä mansikkapellon ohi jossa oli poimijoita kumartelemassa. Poika, reilu 2v huusi iloisena takapenkiltä "kato äiti, apinoita!" Siiä sitten yritin selitellä että ihan ne oli ihmisiä jotka vaan oli kumarassa

^Löytyy Jukkatuotteen sivuilta ja mielestäni niiltä pystyy tilaamaan jos laittaa sähköpostia tuonne. Siskoni on tilannut sieltä kerran suoraan sen keinuhevosen. Uskoisin että kyllä lelukaupatkin noita voisi pyynnöstä tilata jos Jukan tuotteita myyvät. Ja tietysti jos asuu Jyväskylän lähellä voi käydä tehtaanmyymälästä ostamassa. Tässä vielä linkki noihin palikoihin http://www.juhojussila.fi/tuotteet/varaosat/askareen-palikat-setti-maalattu-10-kpl/

Mulla on kaksi synnytystä takana joista ensimmäinen kivunlievityksellä ja toinen ilman. Esikoisen synnytyksen yhteydessä pyysin epiduraalin joka menikin sitten spinaaliksi. Itse synnytyksen aikana tästä ei ollut haittaa, kivut hävisivät ja sain levättyä ennen ponnistusvaihetta, jalat tosin menivät sen verta veteliksi että en esim. uskaltanut kokeilla synnytysjakkaraa jota olin aiemmin suunnitellut kokeilevani. Supistukset myös heikkenivät loppua kohden ja oksitosiinitippaa jouduttiin koko ajan suurentamaan. Ponnistusvaihe ensimmäisessä synnytyksessä taisi olla siinä tunnin tietämillä ja eppari jouduttiin leikkaamaan. Spinaali aiheutti synnytyksen jälkeen spinaalipäänsäryn eli aina kun nousi pystyasentoon iski ihan kamala pääkipu. Spinaalipäänsärkyä jouduttiin hoitamaan kahteen otteeseen veripaikalla, toisen kerran jo kotiutumisen jälkeen. Tästä jäi sitten jonkinasteinen kammo selkäytimeen annettavia puudutteita kohtaan vaikka anestesiologi kyllä sanoi että se että näin on käynyt kerran ei tarkoita että toistamiseenkin näin kävisi. Mutta kuitenkin, päätin että jos vaan suinkin kykenen mahdollisen toisen lapsen synnyttämään ilman kivunlievitystä niin sen myös teen. Toisen lapsen raskausaikana perehdyin huomattavan paljon enemmän synnytykseen ilman lääketieteellistä kivunlievitystä ja uskon että tämä osaltaan auttoi paljon kun osasi asennoitua kipuun eri tavalla. Olin päättänyt että mahdollisuuksien mukaan pyrin synnyttämään ilman puudutteita mutta en lähteny mitenkään fanaattisesti laitokselle vaan tilanteen niin vaatiessa olin valmis lääketieteellistä kivunlievitystä käyttämään. Kivunlievityksenä toisessa synnytyksessä minulla toimivat kuuma suihku ja amme jonne poikamme myös syntyi. Sain myös aquarakkuloita alaselkään, jossa pahin kipu oli. Näistä en muuten ole varma, nämä taidetaan kuitenkin luokitella lääketieteelliseksi kivunlievitykseksi? Viimeiset supistukset ennen ponnistusvaiheen alkua olivat täyttä tuskaa ja sanoinkin jo miehelleni että nyt on kyllä pakko saada jotain vahvempaa. Mutta kyseessä olikin sitten se viimeinen sentti jonka avautuminen tietääkseni on se kaikkein pahin. Ponnistaessani tunsin selvästi lapsen pään ja missä kohdassa se oli tulossa, toisin kuin ensimmäisessä synnytyksessä vaikka silloinkin olin kuvitellut että ponnistusvaiheessa ei kivunlievitys enää toiminut Epparia ei tällä kertaa jouduttu leikkaamaan eikä pahoja repeämiä tullut. Oma olo oli myös synnytyksen jälkeen paljon parempi ja olisinkin ollut valmis lähtemään kotiin vaikka saman tien Omalta kohdaltani voisin siis sanoa että minulle ns. luomusynnytys sopi paremmin kaikin puolin. Mutta kuten monet täällä ovatkin jo kirjoittaneet, jokainen tavallaan, ei se että synnyttää ilman lääketieteellistä kivunlievitystä tee siitä äidistä yhtään parempaa kuin kaikki tropit ottaneesta. Itsekin olisin kyllä ottanut kaiken avun vastaan jos olisi tullut tunne että nyt ei vaan enää jaksa. Sehän on myös ihan tosiasia että joskus se että äidillä on todella kovat kivut eikä pysty sen takia rentoutumaan voi hidastaa synnytystä. Jos kuitenkin meille ikinä kolmatta lasta tulee niin aion kyllä luomuna yrittää synnytystä silloinkin.

^eipä kestä Nyt näistä loskakeleistä täytyy lisätä vielä että tuntuu että nyt on melkein pahempi työntää noita vaunuja kun sillon pahimman lumen aikaan. Aurinko on pehmentänyt lumen sellaiseksi sohjoksi että on tosi inhottavaa siellä vaunuja lykkiä.

B-Dualeista käyttökokemuksia: Lumessa työntäminen molemmat muksut kyydissä on ollut tuskaa. Kunto on kyllä noussut kohisten Sellaisessa noin 5 sentin lumessa kulkevat vielä ihan mukavasti, mutta jos lunta alkaa olla paljon enemmän niin raskaaksi menee. Tosin lumen laatu vaikuttaa myös paljon eli pakkaslumessa on helpompi työnnellä vähän paksummassakin hangessa. Näin jälkikäteen katsottuna niitä tosi vaikeita päiviä oli vain muutama ja yllättävän hyvin kuitenkin vaunut tuolla lumessa on käyttäytynyt vaikka etukäteen juuri tuo lumessa työntäminen eniten arvelutti vaunuissa. Kuomuhan noissa on tosi korkea ja minäkään en näe sen yli vaikka pituutta on 173 cm. Yleensä kurkinkin sitten sivuilta missä eturenkaat menee jos on tiukempi paikka. Julkisissa takaistuin tulee kyllä tosi pahasti käytävälle, riippuu tosin hieman bussimallista. Onneksi kuitenkin ainakin tähän mennessä ihmiset on hyvin tuntunut tajuavan että alaistuimessakin on lapsi. Ja jos bussissa on vaan yhdet vaunut niin käännän omani aina sivuttain niin käytävä jää vapaaksi. Kokonaisuutena kuitenkin ihan ok vaunut, täydellisiä tuplia ei minun kriteereilläni ainakaan ole tehty.

Ainakin vielä toukokuussa 2010 oli synnytyslaulukurssi tarjolla.

^Mun käsittääkseni veteen ei voi enää mennä jos saa epiduraalin. Silloinhan pitää laittaa tippa ja selkään jää myös se letku josta voi laittaa lisäannoksia, joten veteen meno kaikkien letkujen kanssa tuskin on mahdollista ihan jo infektioriskin takia. Mutta voihan sinne veteen mennä kokeilemaan ja jos tuntuu että tarvitsee jotain vahvempaa kivunlievitystä, niin ainahan sieltä ammeesta pääsee pois

Noista keikkuvista leluista, käytiin mammaporukalla Tallinnassa ja yksi kaveri sieltä Kaubamajasta bongasi noita keikkuvia leluja ja osti sellaisen. Siellä taisi olla kahta eri mallia. Eli jos on Tallinnan suuntaan asiaa niin sieltäkin löytyy.

Synnytin kuopuksen kättärillä haikaranpesässä veteen. Aluksi menin suihkuun kun kätilö epäili että synnytys sattaisi siinä vaiheessa hidastua ammeessa. Suihku toimi kipuun hyvin ja supistukset tihenivät melko lailla. Noin tunnin suihkussa olon jälkeen tulin käyrille ja ammetta alettiin täyttää. Ammeeseen mennessä olin noin 6-7 senttiä auki. Amme ei minulla itse kipuun tuntunut hirveästi auttavan vaan supistukset tuntui vaan pahenevan. Tosin tähän voi vaikuttaa sekin että viimeiset sentit aukesivat puolessa tunnissa ammeeseen mentyä eli aika lailla rivakasti. Tässä vaiheessa ei olisi tullut mieleenkään enää nousta ammeesta pois ja sainkin luvan alkaa ponnistamaan omien tuntemusten mukaan. Ensimmäisen tai toisen ponnistuksen aikana kätilö puhkaisi kalvot, jotka oli kuulemma niin sitkeää tavaraa ettei olisi itsekseen ouhjenneet ja olisivat hyvin luultavastu pitkittäneet ponnistusvaihetta. Ammeessa ponnistin siis kontiltani ja noin kymmenen minuutin ponnistamisen jälkeen poika syntyi. Sain pojan syliini kunhan sain ensin keploteltua itseni ympäri, jalka kun piti nostaa napanuoran ja pojan yli että pääsin kontiltani istualteni. Siinä vaiheessa voimat olikin jo sitten niin lopussa että sanoinkin miehelle ja kätilöille että en jaksa pitää itseäni enää pinnalla, jolloin mies auttoi minut altaan reunalle istumaan. Poitsu annettiin tässä vaiheessa miehelle hetkeksi ja minä siirryin sängylle missä syntyi istukka ja välilihaan tullut pieni repeämä paikattiin. Kokonaisuutena vesisynnytys oli siis hyvä kokemus. Itse kipuun suihku toimi mielestäni paremmin mutta ponnistaminen veteen oli miellyttävä kokemus (jos ponnistamisesta nyt ikinä näin voi sanoa ). Jos meille vielä joskus kolmatta suunnitellaan/tulee niin haluan kyllä mahdollisuuksien mukaan synnyttää veteen myös silloin.

Tollenille suosittelisin Hahtuvahullun Helmi vaippaa. Meidän poistu on myös pitkä ja hoikka ja tilasin pari AIO Helmeä S+ koossa ja ne on kyllä istuneet tosi hyvin. Muistaakseni noita saa tilattua lisäsäätötarrallisinakin, jolloin saa vielä reisistä tiukemmalle.

^Aivan mahtava Me pidettiin viime viikonloppuna saunailta kavereille ja tytsi vähän vajaa kolme vuotta pääsi minun ja yhden kaverini kanssa saunaan. Heti kkun oltiin saatu vaatteet pois tytsi totesi ystävälleni että "sinullakin on tissit" hyvin yllättyneellä äänellä. Vähän aikaa asiaa sulateltuaan tytsi kysyi "onko sinullakin vauva?" Piti sitten yrittää selittää että ei kaikilla ole vauvaa vaikka onkin tissit

Teutoniasta ei suoranaisesti tiedä mutta meillä ainakin Britaxin pehmeässä kopassa poitsulla on näillä keleillä riittänyt oikeastaan sisävaatteiden lisäksi pelkästään tumput ja hattu, kun kopassa on makuupussi lisäksi. Ja tuntuu että tosi herkästi tulee noissakin kuuma. Mitään tilaihmeitähän nuo pehmeät kopat ei myöskään ole, en esimerkiksi usko että meidän nyt neljän kuukauden ikäinen poitsu mahtuu koppaan enää talvihaalarin ja mahdollisen makuupussin kanssa. Mutta siis en tiedä miten teutonian kanssa on. Tuo meidän kopan sisämateriaali on fleeseä ja siitä saa koppavaiheen jälkeen lämpöpussin, joten voi olla että tuo versio on sitten tavallista lämpimämpi.

Frotee pehmenee jonkin verran myös käsillä hankaamalla kuivana.Eli siis hankaat sitä kangasta itseään vasten. Toivottavasti tästä ymmärrät mitä tarkoitan, en osaa fiksusti selittää

Meille kotiutui alkuviikosta pari Helmi AIOa ja ihastuin kyllä kovasti Heti yhden pesun jälkeen imukykyä oli jo runsaasti (toisessa imuna tencel, toisessa bambu) ja vaippa istuu tosi hyvin. Meillä on siis kokona S + ja poitsu on nyt sellaiset 62 senttiä pitkä ja painaa vähän alle kuusi kiloa. Näitä pitää tilata lisää! Muoks. Se piti vielä lisätä että tästähän on kanssa tulossa yhden koon versio ilmeisesti jo tän kuun aikana jota pitää ehdotomasti päästä kokeilemaan

^Meillä siis tuo yläistuin on naama työntäjään päin ja vauva siellä pehmeässä kantokopassa. Yläistuimen jalkatuki on nostettuna mahdollisimman pystyyn, jotta sisarukselle jää mahdollisimman paljon tilaa. Eli oletan että teillä on toisin päin tuo ylempi istuin, jolloin sinne alas ei oikein istuma-asennossa saa lasta laitettua. Eli niinkuin tässä isoimmassa kuvassa, mutta ylhäällä istuva vauva on täysin makuuasennossa. Siihen ei jää noin paljon tilaa mitä tässä mainoskuvassa on, mutta mielestäni ihan riittävästi kuitenkin.

Kampin Ruohonjuuressa ei oo enää mitään vaippoja, kaikki on Itiksen myymälässä. Kuulemma lopettavat vaippojen pitämisen valikoimassa kun menekki ei ole kovin hyvä. Suurin osa ostaa vaippansa netistä.