Lekama

Ihania tarinoita <3 Onnea teille kaikille hirmuisen paljon! Meidän tarina meni niin että käytiin miehen kanssa kaupassa lauantaina ja siellä oli täti valmistamassa valkosipulilevitteestä ruokaa maistiaisiksi. Päästiin kohdalle ja se haju alkoi niin etomaan että oli pakko päästä hajusta pois ennenkun lentää laatta. No tätä en vielä sinänsä ihmetellyt koska en muutenkaan pidä valkosipulista, en sen hajusta enkä mausta. Jossain kohtaa kauppareissua kävi mielessä että mitäs jos.. No kysyin mieheltä että pitäiskö tehdä testi ihan varmuuden vuoksi, kun menkat nyt oli myöhässä ja olo on ollut mitä on. Väsyttää mutta ei tule uni, kiukuttaa, mielialat vaihtelee yms. No mies oli sitä mieltä että mä tiedän itse paremmin. Kävin sitten apteekissa ostamassa testin ja ajattelin sen tehdä seuraavana aamuna. En todellakaan uskonut olevani kuitenkaan raskaana koska olin ihan vasta jättänyt pillerit pois ja edellisen kerran kun lopetin pillerien syömisen, jäi välistä ainakin neljät menkat. No aamulla mies oli herännyt ja vienyt koirat pihalle ja keittänyt aamukahvit. Itse heräsin vähän myöhemmin ja menin suoraan vessaan tekemään testin. En ehtinyt edes laskea testiä käsistäni kun siihen ilmestyi kaksi vahvaa viivaa. Hetken pyörin vessassa ja olin vähän shokissa. Vein testin ja ohjeet miehelle olkkariin ja hän katsoi sataan kertaan minua ja testiä vuorotellen. Hain kupin kahiva ja menin istumaan viereen ja sanoin että "mitäs jos mä nyt sitten olen raskaana?" ja mies sanoi että "hyvähän se vaan on!". Halasin miestä ja aloimme molemmat itkemään, Mies ilosta, minä ehkä kauhusta. En todellakaan odottanut tämän käyvän näin nopeasti, mutta nyt kun olen itse sisäistänyt ajatuksen ja en voisi olla onnellisempi! Nyt en voi ajatella mitään muuta kun tulevaa vauvaa ja kaikkea siihen liittyvää! <3

Mullakin on itseasiassa muutama kaveri jotka hieman pelkäävät koiria, varsinkin meidän sakemannia (onhan ne sentään tappaja koiria ) ja ymmärrän tämän täysin. Koira kun on vähän koheli ja innostuu helposti mutta kuitenkin erittäin tottelevainen. Nyt kun ovat koiraan vähän tutustuneet niin pelko on huomattavasti laantunut. Se on ehkä enään sellaista jännitystä. Meillä siis saa sanoa jos ei tykkää että koirat on vapaana ja silloin ne laitetaan pois enkä siittä loukkaannu. Kyllä tokikin osaan itsekkin katsoa ovatko vieraan mukavasti koirien läsnäollessa joten jos näyttää siltä että vierasta jännittää tai pelottaa tai koirat on liian villillä tuulella, laitan koirat pois.

Meillä on kaksi koiraa, nuori ja hölmö saksanpaimen ja pienempi koira. Kumpikaan ei ole varsinaisesti tottunut lapsiin mutta ne kyläilyt mitä meillä on lapsien kanssa tehty on sujunut hienosti. Isompi koira on melkein aina häkissään koska se on hieman varomaton ja koheli (pelkään että kaataa taaperoita) ja pienempi on läsnä jos vaan lapsi osaa jättää koiran rauhaan (ei revi karvoista). Kaverin vajaa kaksi vuotias on tottunut koiriin eikä pelkää niitä ja osaa niitä jo hieman komentaakin. Pienemp koiruusi on kiinnostunut lapsista ja seurailee ja tarkkailee niitä kovasti. Mutta rodun puolesta sekin on sellainen että haluaa olla kaikessa mukana ja on erittäin utelias. Sakemanni tutkailee rauhassa omalta paikaltaan tilannetta eikä ainakaan tykännyt huonoa vaikka tämä taapero meni useaan otteeseen koiraa häkille moikkaamaan ja lääppimään ja tunki käsiään häkkiin. Koira nuoli vain keksiset sormet. Kuitenkin tietty pientä varovaisuuttaa noudattaen koska niinkun sanoin, koiramme eivät ole kovin tottuneet lapsiin, vielä

Pillereitä syödäessäni (merkin vaihtumisen jälkeen) katosi halutkin täysin. Kun lopetin pillerit, tuli halut takaisin lähes heti ja sit onkin ollut vähän sellainen kyltymätön olo. Nyt kun ollaan plussattu, sama meininki jatkuu, olen kyltymätön ja jatkuvasti kiimainen. Mies on tilanteeseen tyytyväinen

Meillä menkkojen mukaan olis pitänyt olla 9+6 ja ar-ultran mukaan mitta oli 1,42cm eli sen mukaan on nyt 7+6. Lääkäri sai ensimmäisellä mitalla 1,13cm eli 7+2, mutta otti sitten uuden mitan ja sanoi että se suurempi koko on se oikeampi. Syke näkyi ja toivottavasti ensiviikolla hoitsulla myös kuuluu!

Kävin tänään varhaisultrassa jonka kunta tarjoaa. Nyt selvisi siis tarkemmat viikot, jotka siis mittauksen mukaan olis nyt 7+5. Mutta kaikki oli hyvin!

Itse tein kaksi testiä, toisen siis ihan vaan varmiistakseni vielä asian ja kolmannen testin tein neuvolassa. Kaikki testin näytti erittäin vahvaa plussaa, viivat ilmeistyi siis heti testin tehtyäni. Testit tein puoliksi vitsillä ja toki myös varmuudenvuoksi. Toki menkat oli myöhässä (mikä ei ollut mitenkään epänormaalia kun pillerit olin lopettanut juuri), valkosipulin hajun etominen ym. mielialan vuoristoradat ja jatkuva palelu.

Minä 25-vuotta, mies 27-vuotta. Molemmilla vakkari työt. Asutaan nyt ainakin toistaseks vuokralla hyvän kokoisessa kaksiossa jossa pärjättäisiin hienosti vielä ainakin vauvan ensimmäinen vuosi, mutta päänvaivaa jatkossa aiheuttaai talomme erittäin järkevä puoliväli hissi! Eli hissi tulee kerrosten väliin josta vielä rappuset asuin tasanteelle. En tiedä kenen idea tuollaisia on ollut koskaan tehdä mutta hankaloittaa vauvan + vaunujen + kauppakassien + kahden koiran kanssa elämistä! Eli muutto tulee jossain kohtaa todennäköisesti!

Itse lopetin pillerit syyskuun alussa. Kahdet menkat ehtivät tulla, kunnes seuraavat olivat jo myöhässä. Tätä en edes vielä ihmetellyt koska edellisen kerran lopettaessani pillerit tulivat ekat 3 menkat normaalisti ja sitten jäi ainakin neljät välistä joten ajattelin sen nytkin olevan normaalia. Muutenkin kiertoni on aina ollut ilman pillereitä kovin epäsäännöllinen. Mentiin miehen kanssa kauppaan jossa valmistettiin jotain ruokaa valkosipulilevitteestä ja se haju alkoi niin kuvottamaan että halusin siittä hajusta pois tai oksentaisin. Tätäkään en kuitenkaan sinänsä ihmettele, en siis pidä valkosipulista lainkaan, en sen hajusta tai mausta, mutta jotenkin se kuvotus oli uutta. Jossain kohtaa kauppareissua tokaisin miehelle että "pitäiskö hakee testi ihan varmuuden vuoks" ja hän oli sitä mieltä että minä sen tiedän että tarviiko. No samalla reissulla olin jokatapauksessa menossa apteekkiin joten ajattelin ottaa varuiksi testin sieltä mukaani. Enempää ajattelematta ostin myös vitamiini purkin josta ehdin yhden syömään ennenkun tajusin etten saa niitäkään ottaa sitten positiivisen testin tehtyäni koska siinä oli lisättyä A-vitamiinia, joten nekin nyt ovat turhat! Testin tehtyäni viivat oli luettavissa heti (molemmissa itse kotona tekemissäni testeissä) sekä sitten hoitsulla terkussa käytyäni. Muita oireita ei siis ollut aiemmin, mutta nyt on kyllä rinnat tosi arat. Jopa rappusia kävellessä tekee kipeetä. Mutta eiköhän tämäkin ohi mene!? Rv 7+5

Itse olen polttanut (liian)kauan ja nyt plussan testistä saatuani vähentänyt huomattavasti ja olen nyt polttanut 0-4 tupakkia päivässä. Ensimmäiset kaksi päivää meni hienosti ilman, mitä nyt järjettömiä päänsärkyjä lukuunottamatta, mutta nyt on tehnyt tiukkaa ja aiheesta on stressi. En todellakaan aio polttaa koko raskausaikaa vaan tarkoitus on todella lopettaa! En todellakaan ole asiasta ylpeä! Tupakointi on jo niin iskostunut tapa että sen tavan tappaminen on ehkä jopa vaikeampaa kun itse nikotiinin vieroitusoireet. Tosin olen ylpeä jo tästä isosta vähentämisestä ja jostain sitä on liikkeelle lähdettävä! Mies polttaa myös mutta tukeakseni minua ja minun lopettamista sekä tietenkin savutonta kotia valmistellessa vauvalle on hänenkin tarkoitus lopettaa. Tosin hän ei niin paljon ole kai koskaan polttanutkaan kun minä ja on pitänyt pitkiäkin taukoja polttamisessa toisinkuin minä. Olen muutamalta ystävältä kuullut että heidän lääkäri on sanonut lopettamisesta aiheutuvan stressin olevan joissain tapauksissa jopa pahempi kun muutaman tupakin polttaminen. Siltikään tätä en missään nimessä kannata mutta tieto tästä ei ehkä aiheuta niin hirveää painetta ja stressiä. Kavereiden vertaistuella ja kannustuksella (sekä heidän tupakoinnin minimointi aikanani) on tsempannut tässä valtavasti! Poissa silmistä, poissa mielestä!

Ollaan oltu yhdessä laskettuna lähes 2 vuotta. Emme voisi olla onnellisempia elämäämme, tulevaan vauvaan, yhteiseen kotiin ja edelleen perhosia vatsaan tuovaan rakkauteen! <3

Pelkään ahtaita paikkoja, paniikki iskee siinä kohtaa kun on tilanne missä en pysty liikuttamaan käsiä tai jalkoja. En pidä hisseistä. Linnut pelottavat, varsinkin isohkot lentävät yksilöt (lokit. pulut) jotka tulevat aivan liian lähelle. Pelkään järvessä uimista lähinnä pohjassa kasvavien kasvien takia, kun ne koskee jalkaan uidessa ja myöskin vähän niitä kaloja. Raskaudessa pelottaa yksin jääminen, että miehelle sattuisi jotain. Mies tekee reissu hommia joten kun ei muutenkaan näe joka päivä ja välillä kotimatka/ työmatkat ovat pitkiä, niin aina se vähän pelottaa jos jotain on sattunut. Toivottavasti saisi työ tilanteen muuttumaan ennen synnytystä ettei joudu laitokselle yksin menemään. Ja että edes pääsisi johonkin tulevaan ultraan mukaan! Vielä jännittää ja pelottaa että jos jokin menee pieleen tämän raskauden kanssa. Kun kaikki vain olisi hyvin ja lapsi olisi terve!

Olin jopa hieman sekaisin että mihinkä numeroon kunnassani pitäisikään soittaa asiaa, koska päivystyksessä sanottiin että "soita siihen ja siihen numeroon silloin ja silloin", No soitin ja sieltä sitten sanottiin että "soita sitten kuitenkin suoraan neuvolaan numeroon xx ja tähän xxx aikaan". No soitin sitten suoraan hoitsulle neuvolaan ja puhelu meni jotenkin näin että "Olen nyt tehnyt positiivisen raskaustestin ja teillä pitäisi sitten varmaan tulla näyttäytymään". Hoitsu kyseli että koska on ollut edelliset menkat (jonka mukaan olisin ollut 8rv) joten sain jo seuraavalle päivälle hoitsu ajan ja vajaan viikon päähän lääkäri ajan.

^^ komppaan tuota! En myöskään itse halua julkistaa asiaa vielä kaikille ennen kun riskiaika on ylitetty ja todettu kaiken edelleen olevan kunnossa. Itsehän kirjauduin vasta hetki sitten (kaverin suosituksesta) joten olen ihan vasta alkaja tässä mutta tähän astiset aiheet ja viestit ovat olleet asiallisia eikä niin provoja kun monilla muilla foorumeilla, joten kiitos tästä!

Itseäni jännittää jo nyt synnytys jonkin verran (vaikka raskaus on vielä ihan alussa) ja se oli asia mitä ensimmäisenä mietin. Ystäviltä olen kuullut lähes pelkästään positiivisia kommentteja TAYSista ja sen henkilökunnasta joten ehkä vähän olen nyt rauhoittunut. Toivotaan että kun lähtö tulee ettei siellä ole kovat ruuhkat ja että kaikki menee hyvin.