Haavis

^Ihanasti kirjoitit ja puit mun pointin itseäni paremmin sanoiksi. Kyllä mäkin sen eukon kirjotuksista hokasin, että tarkotuksella vähän provoiltiin ja koitettiin herätellä.Mä ainakin provosoiduin (jos nyt jollain jäi vielä huomaamatta...) tosi rankasti ja vedin vähän hernettä siitä, että tavisleikkipuistomutsia jotenkin säälitellään ja surkutellaan. Selitellään, että imettämättä jättäminen tai töihin palaaminen tai kertisvaipat yms on oma valinta. Mutta hemmetti, onhan se imettäminen, kotiin jääminen, kestovaippojen ja muun pyykin peseminen jne myöskin ihan oma valinta. Oikeestaan, mä en oikeestaan keksi mitään uutta tosta kirjotuksesta. Itsestään selvä asia on musta se, että äidin pitää huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Mun mielestä nykyään jo miltei liikaa toitotetaan sitä, kuinka äitiyden ei tarvitse naista muuttaa ja pitäisi olla edelleen se sama viriili hemaiseva naikkonen joka tyydyttää miehensä tarpeet aina kun mies haluaa ja muissa väleissä sipsuttelee hienoissa korkkareissaan ja upeissa vaatteissaan kokouksissa ja työmatkoilla tai viettää vapaapäivänsä ystäviensä kanssa kahvitellen ja touhuten ja hurvittelupäivän jälkeen hakee lapsensa päiväkodista.

Meillä mies piti isyyslomaa heti kummankin lapsen syntymästä lähtien. Esikoisen synnyttyä se tais olla pari viikkoa kotona ja säästi yhden viikon myöhempään ajankohtaan, kun oltiin etelässä. Miehen vuorosysteemi on sellanen, että se on 4 duunissa ja 6 vapaalla, joten on paljon muutenkin kotona. Siksi se laitteli niitä isyyslomapäiviä myös noille vapaille, jottei rahallisesti häviä kauheesti. Jos se olis lätkinyt niitä vain noiden duunipäivien kohdille, niin sittenhän se olis ollut miltei koko syksyn kotona. Esikoinen tais syntyä keskiviikkona. Olin alkuun varsin huonossa kunnossa ja ekaksi yöksi hoitsut otti vauvan ja toivat sen vain syömään. Mut oli köytetty katetriinkin. Kunto nousi kuitenkin vauhdilla ja perjantaina illalla kotiuduttiin ja lauantaina oltiin jo täyttä häkää vaunuttelemassa. Mun oman voinnin takia en olis miestä ehkä tarvinnut, mutta ehdottomasti tarvitsin hänen apua, kun oli ihan uusi juttu meille, koiran hoitoon, kaupassa käyntiin ja safkan laittoon. Tokalla kerralla mies lähti kesken yövuoron töistä, kun lähdettiin synnärille. Isyysloma alkoi sit heti siitä hetkestä. Mies oli ilmoittanut, milloin on LA ja oli sovittu, että loma alkaa, kun vauva syntyy. Mies olikin sitten 2 viikkoa isyyslomalla, sit heitti yhden työpätkän (jota alkuun pelkäsin hirveesti, et miten pärjään kahden muksun kaa) jonka jälkeen oli 5 viikkoa kesälomalla. Meillä oli siis varsin pehmeä lasku elämään nelihenkisenä perheenä. Mä olin tosi hyvässä kunnossa tän toisen synnytyksen jälkeen joten miestä tarvittiin eniten hoitamaan esikoista. Mä olin sairaalassa oikeestaan koko ajan itekseni vauvan kanssa. Mies ja poika kävivät meitä aina moikkaamassa, mutta eivät koko päivää siellä kuitenkaan seurana olleet. Oltiin tästä sovittu jo etukäteen, että saan vähän huilata ja tutustua rauhassa vauvaan, kun viimeiset raskausviikot vilkkaan esikoisen kanssa oli aika rankkoja

Tää oli varmaankin vähän osoitettu mulle... En noiden muiden maiden lyhkäsiiin äitiyslomiin kommentoi sen enempiä. Mutta kyllä mulla henkkoht kalskahtaa korvaan, jos oikeesti jo 6kk jälkeen ns. ei kestä oman lapsensa seuraa. Onhan sen ihan pienen kanssa elämä ns. tylsää tai hohdotonta, kun ei siitä vielä hirveesti seuraa ole. Kyllä niitä omia juttuja kerkee tekemään sitten vähän myöhemminkin. Mutta jos muksun siinä vaiheessa pistää hoitoon, niin se on sitten se hoitotäti, joka näkee ne pikku-ihmisen hienot edistysaskeleet, kääntymiset, istumiset, ensiaskeleet jne mikä on mielestäni surullista. Tottakai vauvan/lapsen kanssa elämä voi yllättää raskaudellaan, mutta kun se lapsonen maailmaan tulee, niin ei sitä enää palauttaakaan voi. Itse ulkoilemme paljon lastemme kanssa. Eräs tuttu ei juuri laisinkaan. Jotenkin tuntui oudolta, kun hän ilmaisi asian jotenkin niin, että he maksavat siitä, että joku muu hoitaa sen, että ei itse tarvitse. Heidän lapsi ulkoilee siis päiväkodissa. Oltiin miehen kanssa vähän Imetyksestä en viitsi kauheesti mielipiteitä ladella, koska se monelle on erittäin arka asia. On multakin monet kerrat kysytty, että imetänkö tai tuleeko maitoa tms, mutta musta se on ihan vastaava kysymys, kuin että sataako ulkona (huono esimerkki, en tähän hätiin keksinyt muutakaan). Koen vain tässä tapauksessa, että kysyjä vain on kiinnostunut minusta ja lapsestani, ei sen kummempaa. Joo. Ehkä nää meikälisen jorinat kannattaa sivuuttaa.... Mä oon "marttyyrinä kärsinyt" kotona muutaman kuukauden päästä 3 vuotta ja meinasin vielä kärvistellä miltei 1,5v. Omia juttuja mulla ei pahemmin ole, mutta silloin kun siltä tuntuu, niin omat jutut kyllä onnistuu ja mies voi olla lasten kanssa.

^^Ylläri, Mimosa, että jälleen kerran komppaan sua sanasta sanaan.

Kyllä 6kk on niin lyhyt aika, että jos sitä aikaa ei kestä olla lapsensa kanssa, niin oliskohan kannattanut jättää se lapsonen tekemättä... Just. Tissit enempi miehelle. Nyt tekis mieli laittaa tähän joku TODELLA ruma sana. Miehelle ne hinkit on vaan joku seksileikkiväline, siis turhake, mutta lapselle tärkeää ravintoa. Mä en kyllä tuosta jutusta saanut mitään fiksua juonta. Lähinnä vedin herneet nenään. Täysfeministipersreikä-ääliö koko ämmä. Nih. EDIT. Meillä ei seksiä hirveesti harrasteta, syystä että meikäläistä ei hirveesti nappaa. Mut tosiaan, silloin kun harrastetaan, niin ihan hyvin se onnaa muuallakin kuin sängyssä. Perhepetiä ei periaatteessa harrasteta, mutta kyllä esikoinen öisin saa viekkuun tulla, jos haluaa.

^Yks äiti meidän puistosta just kehui Carenoita, kun mahtuvat ovista hyvin. Meille kotiutui edellispäivänä Oran seisomalauta ja sitä kokeiltiin tänään ekaa kertaa. Kivasti seisoskeli poju kyydissä. Meillä on tuplina P&T Sportit ja ovat nyt pari kuukautta seisseet käyttämättä. Sitä ennen edellisestä käyttökerrasta oli varmaan reilu kuukausi. Syksyllä käytettiin niitä päivittäin. Nyt vaan noi Sportit ei oo tuntuneet käteviltä. Ollut niin paljon lunta ja kylmä. Tyttö sai joulukuussa paleltumat poskiin, kun kävin pikku lenkillä niiden kanssa. Lämpimänä pysyi, mut poskista näkyi ehkä sentti, niin se riitti. Jos siellä alaistuimessa oli kuomu, niin olis vähän suojaisempi. Kun tyttö oli pieni vauva, ja esikoinen sen 2v, niin noi oli ihan helmet. Mut nyt poika kävelee jo tosi hienosti ja nyt talvella ollut lähinnä pulkassa. Me kun ulkoillaan lähipuistossa ja tähdätään tytön päikkäriaikoihin ulos, niin on kivempi nukuttaa se ns. kunnon vaunuihin ensin ja sit pukea itseni ja poika ja lähteä ulos. Nyt kun on toi lautakin, niin on joku vempele jätkälle, jos se ei jaksa kävellä. Noi Sportit on sitten tosi hyvät, kun molemmat on koko ajan köytettynä istumassa rattaissa, mut mun mielest ne ei sitten ole hyvät, jos/kuun toi isompi välillä kävelee ja välillä ois kyydissä. Jos pelkästään pienempi istumassa siellä alhaalla, niin ovat tosi kiikkerät, niin en uskaltais puistossa jättää niitä itekseen, ettei kukaan touhukas taapero kaada niitä. Mutta just jonnekin sellaseen tilanteeseen, jossa molemmat kyytiin, kuten ostoskeskusreissailuun, noi on yhä helmet. Ja aattelin noi Sportit pitää meillä myös yhden lapsen rattaina vielä sittenkin, kun nuo yhdistelmät jossain vaiheessa myydään pois.

Meillä oli esikoisella Carenan perussitteri, jossa viihtyi ihan hyvin. Kuopukselle samaa kokeiltiin, muttei oikeen viihtynyt niin hyvin siinä. Myytiin sitten toi perusmalli pois ja ostettiin käytettynä BB. Siinä ollankin tosi hyvin viihdytty. Ja edelleen viihdytään, kun meillä ei vielä liikuta mihinkään.

^Tervetuloa testailemaan.

Niitä Britaxeja ei ollut silloin vielä saatavilla, kun me vuosi sitten ostettiin meidän Sportit. Niihin ois vaan noita erilaisia koppa yms juttuja saatavilla sekä sinne sisaristuimeen kuomu, niin vaikuttais aika näpsältä. Kuokua olisin kaivannut. Taannoin. Pari kertaa oon talvellla kokeillut meidän kaksikon kaa noita Sportteja ja hienosti pienempi sinne alas meni istuskeleen ja toppauksissaan pysyi kyllä lämpimänä, mutta piru vie sai poskiin paleltumat, vaikka niitä näky ehkä sentti. Kyllähän noi yllättävän hyvin kulkee lumessakin, mutta kun oon tottunut isopyöräsiin Oran Joveihin, niin niiden rinnalla tuntuvat aika rimpuloilta. Ja tosiaan meidän puistokäytössä ei niin hyvät tällä hetkellä. Syksyllä, kun vauva oli minikokoa, nini oli puistoillessa huiput, kun vaavi makas loosterissaan ja isompi istui sisaristuimessa päällä. Mutta tosiaan. Huippukiesit siis kuitenkin. Eri tilanteissa vaan on välillä paremmat ja välillä huonommat/turhat. Matkiksistahan luovuimme kokonaan, kun nää Sportit ajaa saman asian ja vielä paremmin. Meidn Sportit on kirkkaansiniset joissa istuimet on army-kuvioiset. Meidän paketissa oli rattaat, sisaristuin, musta kantokoppa, tuplasadesuoja, tuplahyttysverkko (/uv-suoja), sivulaukut sekä kuljetuslaukku rattaille. Koko setillä oli hintaa n. 610€ kun vuosi sitten noi Puolasta ostettiin. Läjä oli 40% halvempi mitä silloin olis Suomessa maksanut.

^Ei ole ollut nyt oikeen tarvetta enää. Ja ollut niin hirveesti lunta, että eivät liikkuis varmaan mihinkään. Viimeks käytettiin noita, kun oltiin Tukholmassa tammikuun loppupuolella. Jos mä nyt lähtisin ostoskeskukseen ja molemmat muksut lähtis mukaan, niin pakkaisin noi tuplat auton persiiseen mukaan. Mutta nyt talvella ollaan käytetty yhdistelmiä ja pulkkaa. Välillä poika on innostunut käveleenkin. Katellaan tilannetta sitten, kun lumet sulaa. Ja joka tapauksessa yhden lapsen rattaina nuo ovat niin verrattomat, että jahka vaunuissa nukkuminen loppuu, niin sitten myydään yhdistelmät pois ja käytetään noita. Me ei siis vaunujen kaa oikeestaan lenkkeillä. Käydään puistossa ja silloin isompi pulkassa ja pienempi nukkuu vaunuissa. Noissa Sporteissa kyllä kaatumisvaara, jos pienemmän jättää sinne alle itsekseen. Vaikka nyt kärryt olleen olemattomalla käytöllä, niin olen silti erittäin tyytyväinen niihin. Tosin, jos olis paaaaljon rahaa, niin ottaisin ehkä mieluummin sen Britaxin version näistä.

^^Ihan alussa olivat tosi näppärät. Nyt ovat meillä seisseet.

Useampikin huipputyyppi löytynyt tätä kautta. Tiedätte kyllä ketkä.

^Villin näköset kiesit, mutta pääasia että toimii.

Kun esikoinen oli vauva, niin en jättänyt yksin oikeestaan mihinkään ja olin paljon tiukempi asian suhteen. Mutta nyt, kun noita on kaksin kappaleina ja esikoisella ikää enempi, niin kummasti se mieli muuttuu ja asiat hoidetaan silleen, miten ne helpoiten sujuvat. Eli autoon jätän molemmat hetkeksi, kun esim käyn pikasesti meidän pikkuapteekissa. Kävin viime viikolla mun äitiä töissä moikkaamassa ja otin vain vauvan kaukalossa mukaan, kun esikoinen nukkui autossa. Laitoin sille vana peiton päälle, että pysyy lämpimänä. Siellä se nukkui edelleen, kun vartin päästä tytön kaa autoon palattiin. En missään kaupungin keskustassa olis tolleen jättänyt, mutta toi tosiaan maalla ja se työpaikka on omakotitalon tyyppisessä talossa ja autot siinä pihalla, mitään katuja siellä ei ole eikä ihmis/autovilinää. Tänään vähän mietin, että olisinko voinut lähteä muksujen kanssa lähikaupungin Prismaan hakeen vaippoja. Kun tota esikoista ei saa päikkäreille sammuun muuta ku autoon tai rattaisiin, niin sillene olisin saanut sen vopivaan aikaan unille. Olis simahtanut sinne autoon ja oltais voitu tytön kaa käydä hakee ne vaipat. Olis saanut poika ottaa tirsat. Mut en mä sit jotenkin "uskaltanut" ja reissu jäi tekemättä. Käydään sit illemmalla tossa lähikaupassa. Rattailla en vaan enää uskalla mennä, kun sen verta myöhä, että en haluu sen enää nukahtavan. Joten pakko mennä pulkalla ja toivoa, ettei se siihen nukahda... Kotona esikoinen on itekseen leikkimässä sillä aikaa, kun mä terassilla oven ulkopuolella nukutan pikkusiskoa vaunuihin. Samalla saatan vipata roskat. Suihkuun ja vessaan en nykyisin ketään kuskaa mukanani. Oven pidän auki, jotta kuulen, ettei isompi nylje pienempää. Mut joo, iän myötä hommat muuttuu. Poika ainakin ymmärtää jo hyvin, kun sille sanoo, että äiti käy nopeesti postissa hakee paketin ja nätisti istuu auto kädessä autossa. Pienempi saattaa siinä vieressä raivota, mutta sillä tuulella ollessaan raivois varmaan mukanakin. Tota pienempää en jättäis yksin autoon. Mutta keskenään heill on vähän turvaa toisistaan.

Meillä oli tässä välillä Primossa lämpöpussi. Remmit sia kyllä kivasti sen kanssa, mutta kun pussi itsessään varsin paksu, niin vauveli vähän naftisti mahtui sinne. Nyt kun laittaa jonkun villahaalarin tms. ohuemman, niin mahtuu oikeen mukavasti. Ei autossa tartte niin paksuja vermeitä.

Oma koppa menee ehkä hiukan sinne alle. Mutta suunnilleen siihen taitteeseen se jää. En laittais kovin paljon pidenmpää koppaa sinne, koska vauvan jalat ei mahdu sinne alle. Ainakaan, jos on paksumpaa vermettä päällä. Meillä oli elokuussa syntyneellä tytöllä se oma koppa ja käytettiin reilut pari kuukautta sitä. Oli tosi näppärä alkuaikoina.

Meillä on lainassa Brion Primo ja sen jalusta ja tykkään kyllä kovasti. Silmää miellyttävä muotoilu ja kätevä käyttää. Hinta-laatu-suhde kohdillaan. Oltais ehkä itse ostettu sama setti. Aika kaposen oloinen tuo kyllä on. Meidän tyttö kyllä mahtuu ihan hyvin, mutta naapurin kuukautta nuorempi ja vähän pyöreempi poika joutui siitä jo pois vaihtamaan.

Carenoissa vaan ei muistaakseni sitä työntöaisaa pysty säätämään. Mut niiden uus oliivin vihreä on tosi kivan näkönen.

Itse en juo kahvia ollenkaan. Mutta kyllä tuo sitä saa maistaa siten joskus, kun haluaa. Katotaan sitten, että maistuuko siinä määrin, että oikeen juoda haluais. ja jos maistuu, niin mietitään sitten. Meillä kyllä saa maistaa vähän kaikkea.

^Noista remmeistä oli aiemminkin jotain juttua. Mutta se aisassa oleva on semmonen turvalenkki käteen. Siis sellanen, joita juoksurattaissakin on, ettei kärryt karkaa. Ja siinä istuimessa oleva on semmonen varmistus. Eli kun se sisaristuin on päällä, niin sen remmin saa laitettua sen klipsin kanssa työntöaisan ympärille kiinni.

Mä oon niiiiiiin huono jättän hoitoon, jos toinen rupee itkeen.... Ehkä hommaan vaikuttaa, ettei poju ole ollut kauheesti hoidossa. Ja pienempi ei vielä koskaan.

Elikkäs. Tosta asennosta. Meillä on tuo kuvassa näkyvä Izi Kid. Onko teillä tuo selkänojan alapuolella tossa jalustassa oleva pylpylä penkillä vai siellä penkin ulkopuolella? Mä en ikinä ole saanut millän tota silleen, että se olis penkillä. Aina kun kiristää räikällä, niin se liukuu penkin ulkopuolelle. Ja aina se on jotenkin silleen vähän kenon oloinen väärään suuntaan. Välillä näyttää, että olis hyvin asennettu. Mutta sitten, kun istuimessa nukahdetaan, niin huomaa, että persiillään on. Tai ei ehkä persiillään, muttei riittävän mukavasti.

Meillä tuo istuin on käynyt Citroen Xsarassa, Volvo V50:ssa ja nyt Renault Cliossa. Missän se ei ole ns. täydellisesti. Clioon menee lapsen kannalta ehkä parhaimpaan asentoon, mutta auton koosta johtuen eteen ei kyllä todellakaan kovin pitkä ihminen mahdu istumaan.

Ihan uteliaisuudesta musta olis kiva tietää, että mihin autoon tuo Besafe sopii laakista ilman omia viritelmiä (joita siis ei sais tehdä)kunnolla? Kun vähän kaikki tuppaa valittamaan tuosta pään retkahtelusta.

Meillä on Izi Kid, mutta taviksena, ei isofixeillä. Se on tällä hetkellä tyhjän panttina kakkosautossa, mutta kun tyttö ei enää mahdu kaukaloon, niin saa siirtyä sit tohon. Poika istuu tällä hetkellä Recaron Young Sportissa. Meillä Besafe on If:invuokraistuin. JOssain vaiheessa palautetaan toi Izi Kid ja sit tulee tilalle saman merkin turvavyöistuin. POika saa sit mennä siihen ja tyttö vaihtaa siinä vaiheessa Recaroon. Mä en hirveesti tykkää tosta Besafesta. Asennus aika työlästä. Periaatteessa helppoa, mutta käytännössä hankalaa. Koskaan en saa sitä silleen, että olisin asennukseen täysin tyytyväinen. Aina se on silleen vähän ilmassa. Ja aina se jää silleen, että se on muksulle liian pysty, että nukkuessa pää retkottaa rintaan. Istuimen asennon säätöä ei voi käyttää, kun aina se on makaavimmassa asennossa, mutta silti retkahtaa. Jos kääntäis pystympään asentoon, niin ois varmaan jo hankala istua.